Voittamattomat bakteerit

EUROOPAN lääkevirasto EMEA ja Euroopan tartuntatautivirasto ECDC julkistivat torstaina Tukholmassa huolestuttavan raportin. Sen mukaan mikrobilääkkeiden kehittely ei ole pysynyt bakteerien perässä.

Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun vielä uskottiin, että rifampisiini oli viimeinen naula tubibasillin arkkuun ja että bakteeri-infektio kuin bakteeri-infektio talttuu jo olemassa olevilla antibiooteilla. Nämä uskomukset ovat osoittautuneet vääriksi.

Virastojen tekemän selvityksen mukaan 25 000 EU-kansalaista kuolee vuosittain mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin sairauksiin ja yhä useamman arvioidaan menehtyvän tulevina vuosina, ellei uusia lääkkeitä saada käyttöön.

Resistenttien bakteerien arvioidaan maksavan yhteiskunnalle joka vuosi ainakin 1,5 miljardia euroa terveydenhoitokuluina ja tuottavuuden vähenemisenä.

Huolestuttavaa on, että tällä hetkellä kehittelyssä on vain vähän uusia mikrobilääkkeitä, ja niistäkin useimmilla on vielä pitkä matka apteekkien hyllyille.

Virastot peräävätkin nyt kiireellisesti eurooppalaista ja globaalia strategiaa uusien, resistentteihin bakteereihin tehoavien mikrobilääkkeiden kehittämiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pentti Huovinen arvioi aamun Turun Sanomissa (18.9.), että antibioottien aika voi pian olla ohi, ja että lääkkeiden kehittelyssä tarvitaan nyt uudenlaista ajattelua.

Sen lisäksi tarvitaan myös aitoja kannustimia, joilla lääkeyhtiöt saadaan taas innostumaan todellisten lääkeuutuuksien kehittelystä entisten lääkemolekyylien kosmeettisen parantelun ja patenttikikkailun sijaan. Mutta mitä kannustimet voisivat olla, kun ajan henki tuntuu olevan se, että lääkkeet eivät saisi maksaa juuri mitään?

Erkki Kostiainen

Kirjoittaja on Apteekkarilehden päätoimittaja.