Verkkoyhteisöllisyyden monet ulottuvuudet
03.02.2012 10:10
REKISTERÖIDY Facebookiin! Uusi Twitterissä? Liity tänään! Laajenna verkostojasi Linkedinissä! Netti on tulvillaan erilaisten verkkoyhteisöjen kutsuhuutoja. Netin sosiaalisten yhteisöjen ansiosta yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuudet ovat monipuolistuneet, mutta useisiin nettiyhteisöihin ovat pesiytyneet myös niin sanotut trollit – tahallaan muita keskustelijoita provosoivat ja ärsyttävät ihmiset. Tuntuuko tutulta tilanne, jossa asiallinen keskustelu näivettyy nanosekunnissa aggressiivisen viestinnän seurauksena?
Virtuaalisen yhteisön käsite yleistyi 1990-luvulla, kun tutkijat alkoivat kiinnittää huomiota Internetin sosiaalisiin puoliin. Internetiä ei nähty enää pelkkänä välineenä, jolla tietoa siirretään paikasta toiseen, vaan sosiaalisena tilana, jossa ihmiset liittyvät yhteen ja rakentavat identiteettejään. Yksi ensimmäisistä virtuaalisen yhteisön määritelmistä löytyy nettipioneeri Howard Rheingoldilta, jonka mukaan virtuaalinen yhteisö ”syntyy netissä, kun riittävän monta ihmistä käy julkista keskustelua riittävän kauan, ja kun heillä on tarpeeksi inhimillistä tunnetta muodostaakseen henkilökohtaisia suhteita kyberavaruudessa".
Nykyvalossa Rheingoldin määritelmä vaikuttaa hieman aikansa eläneeltä. Tämän päivän nettiyhteisöissä keskustelua käydään hyvin vapaasti ja vailla rajoitteita, mutta varsinkin laajemmissa yhteisöissä viestintä jää usein pintapuoliseksi oman asian julistukseksi. Jo lyhyt silmäys esimerkiksi Helsingin Sanomien keskustelupalstalle osoittaa, ettei rakentavasta yhteisöllisyydestä ole usein tietoakaan.
Paljastavalla tavalla verkkoyhteisöjen sosiaalisten suhteiden löyhyys tuli esille taannoisessa Facebookissa organisoidussa mielenosoituksessa, jossa vastustettiin kansanedustajien palkankorotuksia. Nostoja vastusti Facebookissa yli satakymmenentuhatta ihmistä, mutta lopulta varsinaiseen mielenosoitukseen eduskuntatalon eteen saapui vain kourallinen väkeä.
Verkkoyhteisössä esitettyjen ajatusten toteutumisen kannalta olennaista näyttäisikin olevan yksilön kokema inhimillinen tunne jonkin asian tärkeydestä.
Uskon, että apteekeilla on riittävästi inhimillistä tunnetta toimivan virtuaalisen yhteisön muodostamiseen. Salkkua uudistetaan kuluvan vuoden aikana ja huomiota kiinnitetään myös Salkku-palvelun sosiaaliseen puoleen. Verkkotiedottajana vastaan omalta osaltani Salkku-palvelun jatkokehityksestä ja siitä, että tekniset puitteet ovat kunnossa. Vielä ehditte antaa palautetta. Kertokaa esimerkiksi, mikä Salkun virtuaalisissa ryhmätyötiloissa toimii ja mikä tökkii. Halutaanko Salkun ryhmätyötiloista enemmän Facebookin tai Twitterin tyylisiä sosiaalisia tiloja? Vai kenties jotakin muuta? Mitä?
Ilkka Salmela
Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja
Takaisin
Kommentit (1)
Juuri,kun olet kirjoittanut keskustelupalstalle hieman pidemmän kommentin, se häipyy eikä tallennu. Tätä on moni apteekkilainen valittanut. Siihen jää keskusteluinto. Osiot ovat myös sekavia.En tiedä näkyykö kommentti ensimmäisenä vai viimeisenä. Jos vastaan, salkun uuden viestin kohdalla edelleen ensimmäisen viestin otsikko.