Varovainen ja yllätyksetön

LÄÄKEKORVAUSTYÖRYHMÄ on tällä erää tehnyt työnsä ja jättänyt mietintönsä. Yleisvaikutelma on hieman varovainen ja yllätyksetön.

Merkittävin uudistusehdotus on vuotuisen 50 euron alkuomavastuun käyttöönotto, josta kertyvä ”säästö” ohjattaisiin vuosittaisen lääkekaton alentamiseen. Uudistus on työryhmän toimeksiannon ja hallitusohjelman mukainen ja se tukee paljon lääkkeitä käyttäviä. Toisaalta alkuomavastuu kyllä lisäisi 100 prosentin erityiskorvausluokkaan kuuluvien lääkkeiden käyttäjien kuluja. Nykyisin he maksavat lääkkeistään kolmen kuukauden välein vain lääkekohtaisen 3 euron omavastuun.

Ehdotetut uudistukset ovat sinänsä hyviä, mutta mutkistavat monen tahon käytännön toimintaa. Ne aiheuttavat myös suuria kustannuksia tietojärjestelmiin vaadittavien muutosten takia.

Lääkekorvaustyöryhmän raportissa pohditaan monia asioita ansiokkaasti ja vertaillaan eri Euroopan maiden käytäntöjä.

Työryhmä on raportissaan päätynyt kannattamaan nykyistä sairausperusteista mallia ja nykyistä kolmea korvausluokkaa. Raportissa tosin esitetään jatkoselvittelyä kahden korvausluokan mallille, mikä on hyvä ajatus. Korvausoikeuksien myöntäminen aiheuttaa paljon hallinnollista työtä, jota pitäisi pystyä vähentämään.

Moniin asioihin jää silti vastaus antamatta, esimerkiksi lääkkeiden annosjakelun asemaan tulevassa korvausjärjestelmässä. Raportissa todetaan, että korvausjärjestelmän soveltaminen annosjakeluun on vaikeaa, mutta ei silti anneta mitään ratkaisuvaihtoehtoja. Nyt olisikin heti ryhdyttävä jatkovalmisteluun tämän tärkeän asian tiimoilta, sillä lääkkeiden koneellinen annosjakelu on varmasti tulevaisuudessa voimakkaasti kasvava toimintatapa.

Nähtäväksi jää, miten muutokset vaikuttavat kansalaisten lääkehankintoihin. Uudistukset johtavat ainakin siihen, että yhä useampi lääkkeen käyttäjä saavuttaa vuosittaisen omavastuukaton. Tällöin kasvaa myös houkutus hankkia lääkkeitä epätarkoituksenmukaisesti.

Järjestelmän muutokset johtavat väistämättä myös siihen, että työmäärä apteekeissa kasvaa. Uusien korvausten selvittäminen ja yhä useamman kattokorvausasiakkaan palveleminen työllistävät. Lisänä vielä eReseptien yleistyminen, joka sekin nykytekniikalla hidastaa monilääkittyjen erityiskorvausta saavien asiakkaiden lääketoimituksia.

Kaiken kaikkiaan raportti on kuitenkin hyvä lähtökohta uudistuksille. Nyt vaan pitää pikaisesti ryhtyä jatkovalmisteluihin monen asian osalta ottaen huomioon korvauksensaajat ja eri toimijoiden käytännön realiteetit.

Riitta Andersin

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton puheenjohtaja.