Apteekkari
keskiviikko 24.04.2024

Uutiskriteerit liikkeessä

30.03.2012 09:30

ONKO kielteinen, raadollinen, voimakas tai yksiselitteinen uutinen kiinnostava? Ainakin tällainen uutinen tulee julkaistuksi suurella todennäköisyydellä, sillä se täyttää useita uutiskriteereitä. Alkuperäisenä pidetyn listan median uutiskriteereistä laativat tutkijat Johan Galtung ja Mari Holmboe Ruge 1960-luvulla.

Galtungin ja Rugen mukaan 10 tärkeintä uutiskriteeriä ovat negatiivisuus, raadollisuus, toistuvuus, voimakkuus, yksiselitteisyys, kulttuurinen merkittävyys ja odotettavuus sekä yllätyksellisyys. Kymmenen tärkeimmän uutiskriteerin joukossa ovat myös jatkuvuus, päivän valikoima, eliittihenkilöt, henkilöitävyys ja positiivisuus.

Tutkijakaksikon uutiskriteerilista on pitänyt hyvin pintansa vuosien kuluessa, mutta heidän aikanaan ei vielä tunnettu nettiä siinä laajuudessa kuin nykypäivänä. Suljettuja, lähinnä puolustusvoimien ja yliopistojen käyttöön kehitettyjä, tietoverkkoja oli jo olemassa, mutta maailmanlaajuisesta sähköisestä verkosta harva osasi vielä uneksia.

Tämän vuoksi onkin kiinnostavaa testata jonkinlaisessa klassikkoasemassa olevan listan toteutumista verkkomaailmassa. Ilmeistä on tietenkin se, että tietyt uutiskriteerit toteutuvat netissä siinä missä painetussa mediassakin. Verkossakin yllättävät, voimakkaat, kielteiset ja kulttuurisesti koskettavat uutiset ovat tärkeitä ja luettuja.

Sen sijaan verkossa sisällöntuottajuuden rajat hämärtyvät. Journalistinen ammattikunta ei ole netissä enää ainoa varteenotettava sisällöntuottaja, vaan kiinnostavia sisältöjä julkaisevat myös kansalaiset. Huomattavan usein kansalaisten viesteillä on myös yhteiskunnallista merkitystä. Moni asia on kiertänyt verkkoyhteisöissä jo jonkin aikaa ennen kuin niistä uutisoidaan perinteisissä viestimissä. Perinteinen media onnistuu myös melko harvoin ennakoimaan netissä merkittäviksi nousevia toimijoita, koska näitä ei yksinkertaisesti ole totuttu seuraamaan. Tsunamin aikana 2004 virallisten tietolähteiden hitaus näytti jopa arveluttavalta ihmisten hakiessa tietoa ensisijaisesti sukeltajien sivustolta. Monia verkon ilmiöitä on niin ikään hyvin hankala henkilöidä. Miten kertoa hakkeriryhmän iskusta pankin verkkopalveluun siten, että iskulla on tunnistettavissa olevat kasvot?

Verkon vapaa luonne näyttääkin sotivan ainakin osittain perinteisempiä auktoriteetteihin nojaavia uutiskriteereitä vastaan. Kenties jossakin vaiheessa myös painetun median uutiskriteerit muuttuvat entistä enemmän verkkolähtöisiksi yhä useamman merkittävän yhteiskunnallisen ilmiön tapahtuessa netissä. Esimakua tästä jo on. Suuret yhtiöt laativat sosiaalisen median viestintästrategioita ja päivystävät verkkoyhteisöissä vastailemassa reaaliajassa ihmisten kysymyksiin.

Verkko ei ole kuitenkaan muusta yhteiskunnasta irrallinen saareke, vaan yhteiskunta vaikuttaa verkkoon ja luonnollisesti myös toisin päin. Ehkä joskus todistamme kuitenkin tilannetta, jossa verkko on luonut aivan omista uutiskriteereistä ammentavat uutisensa?

Ilkka Salmela

Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja.

Takaisin

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.