Tiedemaailman mätämunat

DUODECIMIN uutispalvelu välitti viime viikolla häkellyttävän uutisen, jonka mukaan tutkimushuijaukset saattavat olla tiedemaailmassa paljon yleisempiä kuin tähän asti on luultu.

Arvostetun Proceedings of the National Academy of Sciences –lehden selvityksen mukaan epärehellisyydet ovat merkittävä syy tutkimusten vetämiseen pois tieteellisistä lehdistä.

Lehti selvitti syyn yli 2 000 biolääketieteellisen tutkimuksen poisvetoon. Selvitys paljasti, että valtaosa (67 %) poisvedoista johtui tulosten väärentämisestä tai epäillystä väärennyksestä, toisten tulosten kopioimisesta tai samojen tulosten raportoimisesta useassa lehdessä. Vain viidennes poisvedoista johtui tutkimuksessa havaituista virheistä.

Asia ei ole paljastunut aiemmin, sillä tiedelehdet usein kaunistelevat poisvetojen syitä.

Yleisesti tiedetään, että esimerkiksi uusien lääkkeiden tutkimuksista julkaistaviksi valikoituvat helpoiten ne, joissa uudella lääkkeellä havaitaan myönteisiä vaikutuksia. Tutkimukset, joissa myönteisiä vaikutuksia ei havaita, jäävät usein julkaisematta.

Nyt tämän julkaisuharhan lisäksi tiedemaailmaan näyttää pesiytyneen tutkimusvilppi, jota ruokkii kova kilpailu rahoituksesta ja tutkijoiden välinen urakilpailu.

Vaikka valtaosa maailman tutkimuslaboratorioista onkin varmasti rehellisiä ja luotettavia, muutamat mätämunat tahrivat rehellistenkin tutkijoiden mainetta.

Yleistyvä tutkimusvilppi on asia, josta tiedemaailman on syytä olla hyvin huolissaan ja pyrkiä kaikin tavoin estämään sitä. Jos tutkimukseen ei voi luottaa, se on arvotonta.

Erkki Kostiainen

Kirjoittaja on Apteekkarilehden päätoimittaja.