Terveyspoliittisesti väärin
09.10.2009 10:30VALTIOVALTA on tekemässä reseptilääkkeiden toimittamisen kannattamattomaksi toiminnaksi apteekeille. Se on terveyspoliittisesti väärin, sillä se heikentää apteekin mahdollisuuksia varmistaa lääkkeiden oikeaa ja turvallista käyttöä.
Lääkkeiden toimittaminen ja siihen liittyvä lääkeneuvonta ovat apteekin lakisääteisiä tehtäviä.
Kuten tiedämme, suurimmat säästöt lääkekustannuksissa saataisiin aikaan, jos lääkkeiden käyttö olisi sellaista kuin sen pitäisi. Nyt vain kolmasosa lääkehoidoista toteutuu tarkoitetulla tavalla.
Vaikka meillä onkin apteekkeja kaikkialla, eikä saatavuusongelmaa ole, niin silti jotkut puuhastelevat itsehoitolääkkeiden myynnin sallimista S- ja K-ryhmittymille. Kauppa on jo nyt Euroopan keskittyneintä Suomessa. Lisää pitäisi saada, vaikka lähes kaikissa kauppakeskuksissa on jo apteekki.
Itsehoitolääkkeiden väärinkäyttöön kuolee yli 200 ihmistä vuodessa. Sitä ei uutisoida toisin kuin jokaista hirvikolaria, joissa kuolee alle 10 ihmistä vuodessa.
Jos itsehoitolääkkeet viedään pois apteekeista, ainakin pienet apteekit ja erityisesti haja-asutusalueiden apteekit sulkevat ovensa. Sitten ei saada reseptilääkkeitäkään. Sekin on terveyspoliittisesti väärin.
Kun apteekit pakotetaan kompensoimaan lääkkeiden myynnin tappiollisuutta muulla myynnillä, on siinäkin omat riskinsä. Vaikka apteekki on luotettava, niin kaikkien ei-lääkkeellisten valmisteiden koostumusta, alkuperää tai vaikuttavuutta ei ole tutkittu joko ollenkaan tai se on tutkittu puutteellisesti. Apteekkia ei pidä pakottaa myymään humpuukia. Sekin on terveyspoliittisesti väärin.
Voisiko joku valtiovallankin puolella miettiä, mikä on kaikkien näiden prosessien tarkoitusperä? Jos se on apteekkitoiminnan hiljainen alasajo, niin siinä näytetään onnistuvan tällä linjalla ajan kanssa.
Mutta jos tavoite on ottaa apteekki terveydenhuollon resurssina paremmin käyttöön osana potilaan hoitoketjua ja pitää huolta siitä, että lääkehoito on oikeaa ja onnistuu, niin silloin suuntaa pitää muuttaa.
Me tarvitsemme kipeästi johdonmukaista lääkepolitiikkaa, joka tukee terveyspoliittisia tavoitteita. Apteekkien toiminta on kiinteä osa tätä kokonaisuutta.
Reijo Kärkkäinen
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja.
Takaisin
Kommentit (29)
No nyt sitten on valjastettu koko entinen Lääkelaitos sosiaalifarmasian palvelukseen. Lupamaksujen rahoilla ruvetaan tekemään sossujen tutkimuksen tapaista toimintaa.
Ei lääkeneuvonnassa ole mitään tutkimista. Lyhyen ja ytimekkään lääkeneuvonnan pitää olla rutiinia jokaisella farmaseutilla tai proviisorilla. Vastuu apteekissa siitä on esimiehellä eli proviisorilla.
Hyvä no_title
Farmakologian ja farmakokinetiikan perusosaamisen suhteen olen kanssasi samoilla linjoilla. Se pitää olla, jotta sosiaalifarmasiaa voidaan hyödyntää. Lyhyttä ja ammattitaitoista lääkeinformaatiota asiakkaalle on tuotettu sosiaalifarmaseuttisin avuin koko 2000-luvun. On myös hyvä, että joku oikeasti tutkii lääkeneuvonnan vaikuttavuutta ja kehittää siihen liittyviä menetelmiä. Sosiaalifarmasian eristäminen omaksi saarekkeekseen ei ole järkevää näin pienellä alalla, vaan sosiaalifarmasia tulisi valjastaa tuottamaan apuja ja tietoa farmakologeille ja biofarmasisteille.
Ei tuolla sosiaalifarmasialla tee kyllä yhtään mitään, jos ei ole ymmärtämystä farmakologiasta tai lääkkeiden valmistuksesta. Tuon uuden Fimean kohdalla STM ja kuopiolaiset ovat hehkuttaneet sosiaalifarmasian tutkimusta, mutta sanaakaan ei puhuttu esim. myyntilupatoiminnasta.
Onnittelut sossuille kuitenkin hyvin toteutetusta vallankaappauksesta!
Jaa, kerro meille käytännön esimerkkejä miten olet hyötynyt sosiaalifarmasian tutkimuksista käytännön apteekkityössä? Apteekkityössä on käytännössä tärkein asia farmakokinetiikan ja biofarmasian perusteiden tunteminen/ymmärtäminen. Lisäksi tieto pitää osata kertoa asiakkaalle ymmärrettävästi eli reseptoritasolle ei kannata mennä. Kokemukseni mukaan juuri farmakologinen asiantuntemus yhdistettynä käytäntöön on välillä hakusessa, oli sitten farmaseutti tai proviisori. Tämä on valitettavaa sillä ymmärrettävä, lyhyt ja ammattitaitoinen lääkeinformaatio asiakkaalle on asiakaspalvelun kulmakivi nyt sekä tulevaisuudessa. Tätä voidaan myös kutsua hyväksi kilpailuvaltiksi apteekille.
Vähän asian vierestä, kuten näemmä muillakin:
Sosiaalifarmasia on tehnyt arvokasta työtä. Opiskeluaikoina pidin itsekin sosiaalifarmasiaa huuhaa-hommana, mutta käytännön apteekkityö nostaa esille sosiaalifarmasian ja sen tutkimien asioiden arvon. Keskittyminen jonkun kudoksen erittämän proteiinin pitoisuuksiin tai tabletin apuaineen pitoisuuteen ei tuo hirveästi lisäarvoa käytännön apteekkityöhön, jossa toimitaan asiakkaan läääkehoidon konsulttina. Sinänsä harmillista, että siisti ja sotkuton erikoistyö ja helpompi valmistuminen vetää puoleensa samalla heikompaa opiskelija-ainesta. Tämä ei ole omiaan parantamaan sosiaalifarmasian mainetta.
Näin juuri. Mutta pitäähän joku sosiaalilaitos olla niille farmasian opiskelijoilla, jotka eivät pärjää muuten opinnoissa tai opiskelu ei niin kiinnosta jotta saavat farmaseutin tai proviisorin paperit kouraansa. Sitten naureskellaan muille, miten helppoa ja nopeata se valmistuminen on. Kokemusta on tästäkin. Proviisoreita en ymmärrä, sillä he kaivavat omaa hautaansa tutkimuksillaan sosiaalifarmasiassa. Mutta seura tekee kaltaisekseen, tässäkin. Tohtorin hattu vaan äkkiä päähän.
Sosiaalifarmasiasta ja tutkimuksen tekemisestä ei pitäisi puhua samana päivänä.
Ihmeellistä, miten Suomessa voidaan tuhota lääkevalvonta, jotta farmasistit pääsisivät tekemään humanistista tutkimusta! Farmasia on kemiaa ja lääkkeiden valmistusta! Ei säästöjen hakemista.
Oliko tuo Lääkelaitoksen vieminen Kuopioon sovittu palkinto viitehintajärjestelmän läpiviemisestä, vai mikä siirrossa oli oikein takana? Joku on luvannut jollekkin jotakin.
Kuka hullu tänne nyt nimiään laittaisi? Ties minne nuo kuopiolaisten sossujen lonkerot ulottuvat.
On se aikamoinen elämys pyydellä 2-3 euroa asiakkailta 3 kuukauden
lääkkeistä ja pussikin pitää antaa kaupan päälle. Sosialistifarmasisteja
tämä ei liikuta. He tekevät gradut ja väitöskirjat naurettava helpolla ja hautautuvat laitokselleen tutkijankammioihin arvostelemaan apteekkeja.
Onneksi löytyy niitä, jotka opiskelevat farmakologiat, teknologiat ym. kunnolla ja näyttävät hyvää esimerkkiä/johtamista työpaikallaan.
Professori Ahonen voisi kyllä perustella, mihin näitä tutkimuksiaan käytetään ja kuka niistä hyötyy?
Nimeäni en turvallisuussyistä laita esille.
Hei,
vastaan heti em. kysymykseen, kun kirjoitatte omalla nimelläänne sekä tänne että muualle.
Yst. terv . Riitta Ahonen, professori
Kuulin huhuja, että Hannes ja edellinen kirjoittaja olivat lobbaamassa viitehintajärjestelmää hallitusohjelmaan? Mahtaako pitää paikkaansa?
Olisi kiva kuulla Fimean kanta toimitusmaksun nostoon jostakin.
Hyvä apteekkiproviisori ja muut nimimerkkien suojissa kirjoittelevat,
lähettäkää yhteytietonne minulle tai laittakaa ne tänne näkyviin. Voimme toimittaa teille kopiot kaikista viiden viimeisen vuoden aikana kijoittamistamme artikkeleista. Luettuenne ne, voitte kommentoida tekemäämme tutkimusta paremmin. Tutkimuksemme on julkaistu tieteellisissä lehdissä, joissa on vertaisarviointi. Ne ovat siis käyneet asiantuntijaseulan läpi.
Viimeisin lääkevaihtoa käsittelevän kv-julkaisun tiedot ohessa:
Timonen, Karttunen, Bengström, Ahonen: The impact of generic substitution on turnover and gross margin of pharmaceutical companies - a survey 1 years and 5 years after the introduction of generic substitution in Finland. Health Policy 2009:92:116-123.
Riitta Ahonen, professori
Olen lukutaitoinen. Mutta puheet ja teot ovat ristiriidassa!
Onko apteekkiproviisori lukenut Kärkkäisen kirjoitusta? Se edustaa Apteekkariliiton kantaa asioihin.
Onnittelut kaikille Fimeaa kannattaneille, apteekkariliitto mukaan lukien. Nyt Rajaniemi pääsee yhdessä kuopiolaisten tutkijaproviisorien kanssa tutkimaan/arvostelemaan entistä tehokkaammin apteekkien halpojen lääkkeiden valikoimaa. Tutkimusrahaa ja resursseja ei tule puuttumaan. Lääkkeiden hintojen pudotus ja apteekkien alasajo on vasta alussa. Mutta tätä ns. edunvalvojamme apteekkariliittokaan ei ymmärrä. Käsittämätöntä!
Ai että säästöjäkö tällä aueellistramisella tavoitellaankin ? Entä entisen Lääkelaitoksen tämän vuoden budjetin noin 2 miljoonan euron ylittyminen, lääketeollisuuden rahoittamien akatemisten työpaikkojen siirtyminen muihin EU-maihin sekä vielä THL:ssä käynnistetyt yt-neuvottelut!?
Laissa uudesta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta puhutaan lääkekustannusten kasvun hillitsemisen olevan yksi uuden keskuksen tavoitteista. STM:n ylijohtaja Päivi Sillanaukee nosti farmakoekonomisten säästöjen tavoittelemisen uuden keskuksen suurimmaksi tavoitteeksi. Näin on tehnyt myös emer. prof. Liisa Turakka.
Paljon kai riippuu siitä, että kuka tulee tutkimusyksikön johtajaksi ja kenen kanssa he tekevät yhteistyötä. Prof. Riitta Ahonen on useissa haastetteluissa tuonut esille kuinka hyvä juttu geneerinen substituutio ja viitehintäjärjestelmä oikeastaan ovat. Ministeri tai ministeriö ei kai itse tiedä miten näitä säästöjä lähdetään hakemaan? Poliittinen päätös tulee ministeriöstä ja keinot tulevat Kuopiosta. Hila:n johtajasta veikataan muuten kovasti uutta Fimea:n ylijohtajaa.
Häh? Sidosryhmätilaisuuksiinkin osallistuneena en nyt ymmärrä tätä Fimean säästölinjatutkimuspuhetta lainkaan. Missä sellaisesta on muka päätetty ja kuka tällaista viestiä levittää?
Fimeaan on tulossa pieni (9 henkilöä) tutkimus- ja kehitysyksikkö, joka edustaa farmakopidemiologiaa, farmakoekonomiaa ja lääkepolitiikkaa. Siis 9 henkilöä, joista osa on avustajia. Todennäköisesti tekevät ja tilaavat selvityksiä lainsäätäjän tueksi, mikä on hyvä ja tarpeellinen tehtävä. Mutta jos joku nyt on vallanhimossaan tai tietämättömyyttään keksinyt, että Fimea alkaa hallita koko valtakuntaa, on hyvä viimeistään tässä vaiheessa panna jäitä hattuun. Hila päättää jatkossakin korvattavien valmisteiden hinnoista ja tekee aloitteet omaa toimintaansa koskevista järjestelmistä, Kela toimeenpanee korvausjärjestelmän toteutuksen, viitehintajärjestelmää valmisteltiin laajapohjaisessa työryhmässä ja se tuli aikoinaan voimaan monen vaiheen kautta (jossa mikään yliopisto ei ollut hääräämässä edes työryhmän jäsenenä) eduskunnan säätämän lain perusteella. Itsehoitolääkkeiden jakelukanavakysymys on hallituksen ja eduskunnan käsissä, ei yhdenkään viraston.
Ei Lääkelaitosta siirretä minnekkään, vaan se lopetetaan. Kuopiossa aloittaa aivan uusi virasto, jonka uusi tutkimusyksikkö etsii keinoja lääkekulujen hillitsemiseksi. Kuopiolaiset sosiaalifarmasian tutkijat ovat tehneet jo pitkää yhteistyöstä ministeriön kanssa esim. geneerisen substituution merkeissä (ks. KY:n Sosiaalifarmasian laitoksen kotisivu). Eli uusi FIMEA on muutoin sama Lääkelaitos, mutta nyt mukaan tulee farmakoekonomista tutkimusta tekevä yksikkö. Tuo yksikön perustaminen tehtiin kyllä kieltämättä taidokkaasti sillä useimmille uuden viraston rakenne jäi kokonaan alueellistamistappelun varjoon.
En nyt oikein hahmota, miten sosiaalifarmasia ja lääkelaitoksen siirto linkittyvät tähän blogiin. Viitehinta on vienyt apteekkien talouden kuralle ja tästä kärsivät eniten pienet apteekit, joiden tulonmuodostus perustuu reseptilääkkeiden myynnillä. Viemällä itsehoitolääkkeet pois apteekista kehitys on vieläkin huolestuttavampi.
Tämän tuhoisan kehityksen katkaisemiseksi on saatava uudenlaisia ratkaisuja, jotta apteekkipalveluja voidaan tulevaisuudessakin tarjota myös syrjäseudulla.
Miksi Fimeaa kiinnostaisi tuo asia? Ei Fimeassa mitään hintoja tai niiden muutoksia päätetä. Uusi Fimea vapauttaa käsikauppalääkkeet, jotta niiden saatavuus paranee.
Viitehinnassa on edelleenkin paljonkin kehitettävää. Toivonkin että uusi Fimea saa aikaan esimerkiksi sen, että tämä aivan älytön neljä kertaa vuodessa tapahtuva kahden viikon hintakaruselli lopetetaan. Hintojen muodostus/korjaus firmojen kesken saisi tapahtua kahta viikkoa ennen hintojen päivittämistä apteekkeihin. Se, paljonko työtä ja varastokuluja säästyisi olisi todella tutkimisen arvoinen asia.
Mitäs hyötyä Lääkelaitoksen nostattamasta "mediasodasta" oli? Laitos meni Kuopioon ja sillä siisti.
Sosiaalifarmasia koituu vielä farmasian tuhoksi.
Vain naisvaltaisella alalla voidaan alan sisältä lähteä hakemaan omien hintojen pudottamista. En voi kuvitella, että esim. joukko lääkäreistä lähtisi ajamaan omien palkkojensa alentamista, koska kunnilla ei ole rahaa.
Apteekkariliitto voisi kyllä myös yrittää vaikuttaa myös muissa foorumeissa kuin tässä sisäpiirin lehdessä. Ehkä Lääkelaitoksen nostattamasta mediasodasta voisi ottaa mallia. Siellä tosin olikin lääkäreitä ajamassa etujaan. Äänestäjillä on mielikuva rahoissa pyörivistä apteekkareista, joka kaipaisi päivittämistä. Muutoin tuo kiista käsikauppavalmisteista on jo hävitty.
Tuo Turakka muuten, jonka kunniatohtorin arvosta Apteekkarilehtikin uutisoi, korosti kuinka suuria säästöjä uusi keskus lähtee hakemaan. Hän mm. soitti LL:n työntekijälle, joka moitti siirron kustannuksia HS:ssa. Nyt uuteen kuosiin laitettu Lääkelaitos lähtee hakemaan pikkuisen suurempia säästöjä. Häntä myös voitte kiittää tulevasta lääkealan uudelleenjärjestelystä.
Prof. Riitta Ahonen, joka todennäköisesti tulee johtamaan uutta tutkimusyksikköä, on kirjoittanut itsehoitolääkkeiden käytön lisäämisen puolesta. Itsehoitolääkkeiden vapauttaminenhan olisi oiva keino saada lääkesäästöjä yhteiskunnalle!
En oikein ymmärrä Apteekkariliiton toimintaa Lääkelaitoksen suhteen. Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian osasto on tehnyt STM:n kanssa läheistä yhteistyötä viitehintajärjestelmän käyttöönotossa. Nyt uudessa FIMEA:ssa on perusteilla "tutkimusta" tekevä yksikkö, jonka tavoitteena on saada aikaan lisää säästöjä. Apteekkariliitto kannatti Lääkelaitoksen siirtämistä eli siis säästöjä keksivän yksikön kehittämistä tähän maahan. Miksi maksaisin enää Apteekkariliiton jäsenyydestä?
Tässäpä tuli omat ajatukseni lausuttua toisen puolesta mallikkaan täydellisesti! Muutosta nykyiseen linjaan tarvitaan todella.