Tahdon tavata omistajan
23.05.2013 17:41
MUISTAN YHÄ erittäin hyvin Tapiola-yhtiöiden mainoksen, jossa ulkomaiset hämärämiehet halusivat tavata yhtiön omistajat. Heille esiteltiin kuvia niistä lukemattomista suomalaisista, jotka omistivat kyseisen yhtiön. Suomalaisten asiakkaiden yhtiö ei ollut ostettavissa veroparatiisiyhtiölle.
Myöskään suomalainen apteekki ei ole ostettavissa. Sen omistaa suomalainen apteekkari.
Lapsuudestani Vaasassa muistan aina lämmöllä sen urheilukaupan, josta myytiin myös koottavia ja pieniä sotilaita. Sain aina parhaat alennukset kyseisen silloin Vaasan suurimman ja parhaimman liikkeen omistajalta. Hän oli arvovaltainen henkilö. Valitettavasti tätä liikettä ei enää ole.
Muistan myös pizzapaikan Vaasassa, jossa omistaja hääri aktiivisesti aina paikalla. Hänestä tuli myöhemmin hyvin merkittävä alan yrittäjä.
Ylioppilaspuku minulle ostettiin vaasalaisesta herrojen vaateliikkeestä, joka on onneksi yhä olemassa. Lapsuudessani ja nuoruudessani sen omisti henkilö, jonka sukunimi on yhä tuon liikkeen nimi. Vieläkin tuntuu, että tältä omistajalta itseltään ostaminen oli jotenkin aivan erilainen tapahtuma kuin liikkeen sinänsä osaavalta henkilökunnalta ostaminen.
Muistan myös perinteisten ja arvokkaiden vaasalaisapteekkien apteekkarit. He olivat hyvin vaikuttavaa väkeä. Heiltä en koskaan mitään ostanut. Vanhempani hoitivat nämä asiat apteekissa. Onneksi sain sentään olla mukana.
Olen hyvin vakuuttunut siitä, että suurin osa suomalaisista haluaa tavata omistajan. Ainakin niin, että he tietävät kuka liikkeen omistaa, ja että omistaja on läsnä liikkeessä, ja että liike personoituu omistajansa mukaan.
Suomalainen apteekkijärjestelmä perustuu ammatilliseen osaamiseen ja apteekkiyrittäjyyteen. Apteekkarin näkyvää roolia on joskus arasteltu. Itse uskon, että apteekkarin näkyvämpi rooli lisää apteekin uskottavuutta.
Tunnistettava yksityisten apteekkien brändi yhdistettynä jokaisen apteekin omaan persoonaan, joka viime kädessä määrittyy apteekkarin toimesta, luo erinomaiset edellytykset laadukkaalle ja taloudellisesti kestävälle toiminnalle pitkälle tulevaisuuteen.
Ilkka Oksala
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja.
Takaisin
Kommentit (9)
Rapalla on ajatuksia , joita kannattaisi pohtia pidempään, Ilman ennakkoluuloja. Yhtiömuodon muuttaminen yrittäjyyasperusteiseksi olisi kannatettavaa. Liitto on vastustanut oy:tä apteekkitoiminnan vapauttamisen pelolla. Ehkä pelko on oikeutettua tai sitten ei. Missä luuraa ammattimaisen osaamisemme ylpeys?
Luutuneet asenteet pitää repiä auki ja ottaa aloite omiin käsiin. Olemme käpertyneet siilipuolustukseen ja ainoastaan reagoimme tapahtumiin, puolustellen, jälkijättöisesti. Miksi emme ottaitsi aloitteita omiin käsiimme ja antaisimme reagoinnin vastuun muille. Selitellen omia motiivejaaan.
OTTAKAAMME ALOITE ITSELLEMME.
Vähittäiskauppa on tällä hetkellä aikamoinen vallankäyttäjä. Hyvä esimerkki on Valion vaikeudet. Valion ongelma on se, että se on myynyt liian halvalla maitoa. Viranomaisten mielestä tarkoitus on ollut saattaa Arla pois Suomen markkinoilta. Tyhmempi saattaa kysyä, että mitä sitten, mutta tärkeämpi seikka on se, että maidon kuluttajahintaan vaikuttaa ennen kaikkea vähittäisportaan kilpailu. Tuottajien välisen kilpailun takaaminen takaa nykytilanteessa paremman katteen vähittäiskaupalle, ei alempaa kuluttajahintaa. Miksi vähittäiskauppa alentaisi hintoja vain siksi, että sen omat sisäänostohinnat ovat alentuneet. Sama logiikka tulee toimimaan käsikauppalääkkeissä, jos myynti vapautetaan. Ensimmäinen ja yksinkertaisin asia tilanteen korjaamiseksi olisi saattaa osuuskauppojen omistajapalautukset hinnanalennuksineen verotettaviksi voitonjakoeriksi. Valtiohan tarvitsee lisää verotuloja.
Niin, meille luvanhaltijoille moni perusjuttu maksaa tukusta enemmän tai lähes yhtä paljon kuin S-ja K-kauppa, tarkkari, honkkari ja mitä näitä onkaan, myyvät samaa tavaraa ulos. Ei meille edes anneta mahdollisuutta kilpailla, kun tukku riistää jo valmiiksi. Toisesta perstaskusta kaivaa viranomainen lääketaksauudistuksella, joka ainakin nyt näyttää siltä, että vähänkin isommassa apteekissa kalliit reseptilääkkeet joudutaan myymään käytännössä tappiolla.
On vaikea nähdä sitä pt-kaupan hokemaa lääkkeiden hinnan laskusta, kun katsotaan, mitä ruokakorille on tapahtunut vaikkapa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaupparyhmittymät myös nokittavat toisiaan; ossuuskauppa on aika aggressiivinen pienellä paikkakunnalla kilpaillessaan yrittäjäveroista kauppaa vastaan.
Suomalaisen apteekkijärjestelmän suurin vahvuus on se, että se ei ole tukun ja teollisuuden omistama. Ideaalissa maailmassa olemassa olevaa apteekkijärjestelmää olisi helppo kehittää vieläkin paremmaksi ilman, että lapsi menee pesuveden mukana. Kehityskohteet olisivat yhtiömuodon vapaus ja apteekkioikeuksien vapaampi myyminen, mitkä mahdollistaisivat yksinkertaisesti paremman ja joustavamman omistajuuden ilman apteekkien alasajoa eläkeiän lähestyessä. Mainittuja uudistuksia ei luonnollisesti voida tehdä, koska uudistuksista lähtisi liikkeelle koko apteekkijärjestelmän romuttaminen Norjan ja Ruotsin malliin. Ihmetellä täytyy kyllä esimerkiksi kilpailuviraston roolia tässä leikissä: viranomainen on niin arvolatautunut (poliittinen) toimija, että järkevätkin uudistukset ovat mahdottomia. Hyvä esimerkki on tarve kieltää alennukset apteekeilta. En ole havainnut, että K- ja S-ketjut eivät saisi neuvotella itselleen alhaisempia sisäänostohintoja. Kuitenkin tilanne on vähittäiskaupassa pahempi kuin apteekkisektorilla, jossa sentään osa alennuksista voidaan siirtää kuluttajille parempina palveluina (apteekkikilpailu) ja halvempina lääkkeiden hintoina (lääketaksan tarkistus).
Siteeraan Pikeä: "Suomessa on sen verran raju kuntien välinen verotulojentasaus, että oleellisinta on se, että kaikki apteekkarit maksavat veronsa Suomeen. Niinkuin tekevät ja hyvä niin."
Apteekkimaksu muuten on veroluonteinen maksu, jolla tasataan eri kokoisten apteekkien kannattavuutta, ja jonka apteekkari maksaa valtiolle eikä päinvastoin.
Joo ihan kiva kun apteekkari pitää kauppaliikettään jossain päässä Suomea mutta on kirjoilla 700 km päässä toisella puolella Suomea. Eikä se voi olla tilapäisjärjestely jos samalla paikkakunnalla on pitänyt sitä apteekkia jo kohta 10 vuotta eikä ainakaan vielä ole näkynyt apteekkihakijoiden joukossa kotipaikkakunnalle.
Apteekkarilla on myös perhe, jolla on omat tarpeensa. Me emme kaikki ole vielä niin vanhoja etteikö meillä ole kouluikäisiä lapsia. Asuminen sijaintipaikkakunnalla ei aina ole mahdollista.
Niin, verotettavaa kertyy valtion kassaan iso potti, kun pannaan kaikki maksut nippuun. Veikkaan, että enemmän kuin itseään vastuullisina veronmaksajina itseään mainostavat yritykset. Orionin henkilökunnan meileissä allekirjoituksessa on, että Orion maksaa takaisin verotuloja n. 130 miljoonaa euroa. Sama summa tulee apteekeilta pelkästään apteekkimaksuina. Tähän vielä verot päälle...
Suomessa on sen verran raju kuntien välinen verotulojentasaus, että oleellisinta on se, että kaikki apteekkarit maksavat veronsa Suomeen. Niinkuin tekevät ja hyvä niin. Tilanne on hyvin toisenlainen niissä maissa, joissa on apteekkiketjut. Niissä verotulot menevät merkittävässä määrin muualle tai jäävät kokonaan tulematta.
Ja vielä lisäyksenä, että apteekkari asuisi itse apteekin sijaitsemispaikkakunnalla ja maksaisi veronsa sinne eikä esim. Helsinkiin.