Apteekkari
keskiviikko 24.04.2024

Taasko me syödään kengurua?

22.10.2010 09:03

HIRVENLIHA, mustikka ja kuorittu riisi olivat ainoat ruoka-aineet, joita ystäväni lapsi pystyi syömään 2-vuotiaana. Kaikki muu aiheutti allergisia reaktioita, joiden vakavuus vaihteli pienistä vatsanväänteistä äkilliseen kokovartaloihottumaan. Kahdesti lapsi kiidätettiin ambulanssilla yliopistosairaalaan anafylaktisen reaktion takia.

Silti ystäväni jaksoi iloita siitä, että hänen lapsensa söi sentään lähiruokaa. Allergiaperheiden tukiryhmästä hän tunsi perheen, jonka tytär pysyi hengissä karpaloilla ja paikallisen Citymarketin tilaamalla kengurunlihalla.

Allergiaperheissä elämä pyörii ruoan ympärillä. Kaikki ateriat on valmistettava itse perusraaka-aineista. Jos suuhun eksyy hippunenkin jotain sopimatonta, luvassa voi olla itkuisia öitä, rikkiraavittu iho tai viikkoja kestävä ummetus.

Uusien aineiden varovainen lisääminen ruokavalioon voi päättyä epäonnistumiseen, jonka jälkeen palataan nollapisteeseen: hirvenlihaan ja mustikkaan. Huoli lapsen kasvusta ja normaalista kehityksestä on musertava.

Noin 5-8 prosenttia alle 2-vuotiaista suomalaisista on tutkitusti allergisia jollekin ruoka-aineelle. Herkistyminen voi tapahtua äidinmaidon, lapsen oman ruokailun ja todennäköisesti jopa ihon tai hengitysteiden välityksellä.

Ruoka-aineallergioiden aiheuttajaa ei tiedetä, eikä niiden ennaltaehkäisemiseksi voida Käypä hoito -suosituksen mukaan tehdä juuri mitään. Äidin raskauden tai imetyksen aikaisilla ruokavaliorajoituksilla ei ole vaikutusta. Myöskään yleisesti allergisoivien ruokien myöhäisellä aloituksella ei ole voitu vähentää ruoka-allergian ilmaantumista. On mahdollista, että allergiavaarassa oleva lapsi saattaa välttää atooppisen ihottuman, jos hänelle annetaan probioottivalmisteita heti syntymän jälkeen.

Tällä viikolla Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä julkaistiin laaja suomalaistutkimus, jonka mukaan lapsen herkistyminen ruoka-aineille on yhteydessä sikiöaikaiseen altistukseen. Loka-marraskuussa syntyvillä on kolme kertaa enemmän maito- ja kananmuna-allergiaa kuin kesävauvoilla.

Lapsen syntymää ei kuitenkaan kannata yrittää ajoittaa tiettyyn vuodenaikaan, sillä tutkijoiden mukaan syy-yhteyttä esimerkiksi siitepölyaltistumisen ja ruoka-allergioiden välillä ei voitu vahvistaa.

Lohdullista lasten ruoka-aineallergioissa on se, että valtaosalla oireet katoavat vähitellen kouluikään mennessä. Pahimmat oireet helpottivat myös ystäväni lapsella, joka on jo teini-ikäinen. Hän tosin joutuu välttämään yleisimmin allergisoivia ruokia lopun ikänsä.

Toivon mukaan kengurunlihalla elänyt tyttökin kasvoi terveeksi nuoreksi naiseksi.

Erja Elo
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimittaja.

Takaisin

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.