Suomalainen ja ruotsalainen farmasian opiskelija tulivat sillikselle

Farmasian koulutuksessa keskitytään mm. ihmiseen kokonaisuutena, elintoimintoihin, sairauksiin, lääkeaineisiin, lääkevalmisteisiin, lääkehoitoon, lääkealan lainsäädäntöön ym ym. Pelkän kaupallisen koulutuksen saaneen ajattelun painopiste keskittyy bisnekseen ja sen maksimoimiseen. Jos on valittava, niin kumpikohan näistä taustoista tukee enemmän lääkealan ammatillista osaamista ja on asiakkaalle / potilaalle parempi vaihtoehto? Tämä on hyvin keskeinen syy siihen miksi apteekkitoiminnan kuin myös sairaala-apteekkitoiminnan, lääketehtaan laadunvarmistuksen ja lääketukkukauppatoimintojen tulee jatkossakin olla farmasian osaajien käsissä.
Toki kaupallista osaamistakin tarvitaan, mutta ensin tulee farmasian osaaminen.

Apteekki on liikeyritys, jonka tarkoituksena on tuottaa voittoa. Tällä turvataan hyvä palvelu ja tuotteiden saatavuus. Ei pitäisi olla mitään uutta.

@ Lääkealan ammattilaisuus horjuu ja Suomelainen farmasisti: veikkaanpa, että Keskolla tahti olisi entistä kovempi. Ala on muuttunut ja muuttuu jatkossakin, joten vaatii uudenlaista asennetta: suosittelu ja myyminen on pelkästään hyvää asiakaspalvelua, sitä varten me apteekissa olemme. Ei tietenkään tuputtaa pidä ja myydä tarpeettomia tuotteita.

@ Puritaani: mikä siinä on niin väärää pitää valikoimassa tuotteita asiakkaiden toiveiden ja kysynnän mukaan, mikä ei kuitenkaan millään tapaa haittaa farmaseuttista toimintaa? Jos mietitään esim. luontaistuotteita, niin paljon mieluummin näen jotain niistä apteekissa, jossa on edes jonkinlainen kontrolli ja asiantuntijuus kuin että pelkästään luontaistuotekaupoissa. Apteekissa tuotteen voi olla myymättä, tarjota parempaa vaihtoehtoa tai ohjata lääkäriin. Jos tähän tuotevalikoiman perkaamiseen lähdetään, niin ensimmäisenä tulilinjalla olisi mielestäni itse ohjeistuksen laatijan, SAL:n ja Terveydeksi!-lehden mainokset. Seuraavaksi lähtisi kaikki yskänlääkkeet valikoimasta jne. Mitä sitten tarjoat asiakkaalle? Yskä lähtee yskimällä?

Selvästi eri ääripäät taas liikkeellä. Hyvä, kannattava ja ammattimainen apteekkitoiminta löytynee tältä väliltä. Vai onko puritaani, karvalakkiapteekki se tavoiteltava ja tulevat muutokset kestävä malli?

Vai pistetäänkö kaikki uusiksi ja lääkäri hoitakoon lääkkeen määräämisen ohella lääkeneuvonnan, interaktioiden ja päällekkäisyyksien tarkistuksen sekä oikeat reseptin sanamuodot ja Kela vuorostaan toimittaisi reseptilääkkeet halvimman mukaan, heillä kun se paras tietämys omista säännöistään on. Itsehoitolääkkeet myytäisiin sitten apteekkikioskeista.

Suomessa käsittääkseni lääkkeiden katteet ovat vielä vähän korkeammat kuin Ruotsissa ja kilpailu toistaiseksi paljon vähäisempää. Jotainhan on tehtävä, jos halutaan pitää asiakkaan henkilökohtainen lääkeneuvonta korkealla tasolla. Jos ei haluta myydä vapaata kauppaa, toinen tie on itsepalvelu kassoille ja asiakkaan oman osuuden lisääminen reseptinkäsittelyssä, jolloin farmasistit voivat keskittyä neuvontaan vähemmillä työntekijäresursseilla. Korkeatasoinen, eettinen toiminta on mahdollista vain, jos liiketoiminta on riittävän kannattavaa. Onkin hyvä varautua tulevaan ja analysoida erilaisia mahdollisuuksia. Ketjuuntumattomana on vielä mahdollista toimia, mutta jos sisään ostaminen lakimuutosten myötä vapautuu, kuten kävi jo nikotiinivalmisteiden kohdalla, tarvitaan laajempaa yhteistyötä volyymien aikaansaamiseksi.

Minä en ota apteekkiini edustajia, en täytä paikkoja pahvihökötyksillä enkä turhanaikaisilla somistuksilla. En kuulu ketjuun, koska en katso saavani siitä juuri etua. Joutuisin vain ottamaan tarpeetonta, koska syrjäseudulla on turha kuvitella, että kymmenien eurojen rasva myy. Olen samaa mieltä -pois kynsilakat, värikosmetiikka ja muu krääsä. Myyntipalkinnot ovat viheliäisiä, ja palkitsen mieluummin itse henkilökuntani hyvästä työstä kuin jostain turhanaikaisesta lisämyynnistä.

Ja Suomessa painopiste ei ole siirtynyt kosmetiikan kauppaamiseen ja myynnin kasvattamiseen? Sinä aikana jona olen työskennellyt apteekissa, ei työajalla ole ollut yhtään lääkealaan liittyvää asiakoulutusta, vaan kosmetiikan myyntiä edistämään pyrkivät kaupparatsut ramppaavat jatkuvasti apteekissa ja korostavat kosmetiikan myymisen merkitystä, koska raha ja loistavat katteet ovat apteekin toiminnalle elintärkeitä. Eikä ilmeisesti siis eettisesti toimiva ammattiapteekki.

Suomen apteekkijärjestelmä ei ole ahneudelle immuuni, ja on valehtelua väittää, ettei suomalaisessa järjestelmässä olisi tarkkoja myyntitavoitteita. Avainapteekki-ketju palkitsee eniten tarjoustuotteita myyneet apteekit rahallisilla palkinnoilla ja myyntikilpailuissa myyntiä kasvattamalla henkilökunta saa tuotepalkintoja. Raha ja ahneus puhuvat Suomessakin. On valehtelua väittää mustavalkoisesti jotain muuta.

" He olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä työhönsä, mutta kokivat, että paine tehdä myyntiä on kova ja sitä korostetaan työssä liikaa. Apteekkiketjulta tulee joka viikko tiukat myyntiohjeistukset ja henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumista seurataan tarkasti."

Tähän se on mennyt Suomessakin jo erittäin monessa paikassa ihan apteekkarivetoisesti, joten en tiedä olisiko se kovin suuri ero työskennellä Keskolla sen sijaan. Myydään kaikkea täysin irrelevanttia kauniissa purkeissa. Sitten koitetaan keksiä miksi tämä on parempi tuote meillä kuin pt-puolella.