Apteekkari
keskiviikko 24.04.2024

Subut apteekista

04.04.2012 10:47

ISOSSA-BRITANNIASSA huumeriippuvuuden hoitoon käytetyn metadonin ja buprenorfiinin saa apteekista. Päivittäinen annos pitää hakea joka päivä ja se tulee ottaa farmaseutin valvonnassa. Lääkkeen ottoa valvotaan, jotta sitä ei jemmata poskeen tai taskuun. Yleensä vain sunnuntaisen annoksen saa mukaansa lauantaina. Apteekki saa jokaisesta korvaushoidossa olevasta potilaasta korvauksen. Itse lääke on yleensä katettu maksusitoumuksella, harvoissa tapauksissa potilas maksaa sen itse.

Välikohtauksia korvaushoidossa olevien potilaiden kanssa sattuu harvoin. Apteekkihan on korvaushoidossa olevien diileri. Ei kannata alkaa rähistä, muuten tulee ongelmia ja häätö. Käyttäytymiseen vaikuttaa tietenkin myös se, miten potilaita kohdellaan. Heidän kuuluu saada samaa ystävällistä, asiantuntevaa palvelua kuin muidenkin asiakkaiden.

Kerran kuulin eräästä kaverista, joka oli saanut napattua sakset käteensä ja alkanut leikellä hiuksiaan. Tilanne oli onneksi rauhoittunut nopeasti. Kyllähän niitä hankalia asiakkaita apteekissa muutenkin käy. Kaikkein pahin tapaus lienee kuitenkin ollut naapuriapteekin apteekkari. Hän kävi käsiksi yrittäessään saada kädestäni asiakkaan reseptiä, väittäen sen kuuluvan heille. Resepti oli terveysasemalta toimitettu meille, lääkkeet tilattu ja kollattu. Tavaraa siinä oli monen sadan punnan edestä. Kollegiaalisuus kunniaan, eikös niin.

Olenpa sellaisessakin apteekissa työskennellyt, jossa metadonit mitattiin samalla mittalasilla, jota käytettiin lasten antibioottimikstuuroiden sekoittamiseen. Astianpesuharjaa en sen tiskialtaan vierestä löytänyt, muutaman käytetyn teekupin kyllä. Vihreää minääni kismittää myös lasipullojen käyttö. Joka päivä, jokainen potilas saa annoksensa uudessa, puhtaassa lasipullossa. Mitä tuhlausta!

Aika ajoin kuulee, että huumekorvaushoitoon on Suomessa liian vaikea päästä. Lisäksi säästöt aiheuttavat sen, että yksittäisen potilaan hoitoa ei valvota tarpeeksi pitkään. Vieroitushoitoyksiköiden toiminta on kallista eikä niitä ihan joka paikkakunnalla ole. Apteekit sen sijaan ovat joka kulmassa ja kunnassa, ja niitä pitäisikin hyödyntää paremmin. Joissakin apteekeissa Subutexia jaetaankin jo, mutta järjestelmää yritetään onneksi kehittää sekä potilaan että apteekin kannalta toimivammaksi.

Emilii Dove

Kirjoittaja on proviisori ja vapaa lääketieteen toimittaja. Hän asuu perheensä kanssa Englannissa, tekee keikkahommia apteekissa ja kirjoittaa terveysblogia osoitteessa www.healthberry.fi

Takaisin

Kommentit (6)

-m

Australiassa huumekorvaushoito suoritetaan myös apteekista päivittäin. Suurimpana erona Suomeen verrattuna on kuitenkin suhtautuminen potilaisiin. Täällä jo apteekkisopimuslaisiin suhtaudutaan yleensä nyrpeästi, saati sitten jos meillä kävisi apteekissa vieroitushoitopotilaita. Australiassa farmaseutti keskusteli ja vaihtoi kuulumisia päivittäin vieroitushoitopotilaiden kanssa. Potilasta kohdeltiin kuin tavallista ihmistä eikä kuin ruttoista rähisiää. Myönnän itsekkin karsastaneeni alkuun näitä päivittäisiä potilaita Australiassa, mutta jo viikossa heihein muodostui tavallista syvempi asiakassuhde jokapäiväisen asioinnin seurauksena. Tämä oli omasta mielestäni farmasiaa parhaimmillaan, koska juuri apteekilla ja omalla inhimillisellä käytökselläni oli niin suuri rooli lääkehoidon onnistumisessa! Opin itsekkin, että korvaushoitolaisetkin ovat usein ihan tavallisia ihmisiä ja omassa suomalaisessa asenteessani vain paljon parantamisen varaa.

Emilii

Tarkkasilmäisimmät ehkä huomasivatkin viimeisestä kappaleesta, että olen kyllä kuullut Suomessakin subuja jaettavan apteekeista. Toiminta on kuitenkin vielä lapsen kengissä eli kehittämistä tarvitaan. Mutta en näe, miksi Suomessa ei järjestelmää voitaisi saada toimivaksi. Toisaalta tilanteeseen vaikuttaa varmasti sekin, että potilaidenkin pitää tottua uuteen käytäntöön.

Inspector 71

Kirjoitaja ei ehkä ole perillä siitä, että Helsingissä jo tehdän tätä työtä. Vieroitushoitoklinikat ohjaavat paraskuntoisia asiakkaitaan muutamaan apteekkiin, josta he saavat ennalta sovitun märän subuja. JOs näiden tarkkaan valikoitujen hoito on jo niin vaikeaa kuten olemme huomanneet, miten ihmeessä ne huonoimmat voitaisiin hoitaa apteekissa.

Tapio, Apoteker i SAUDA, NORGE

Ei tarvi lahtea Englantiin asti. Naapurimaassa Norjassa on sama kaytantø. Ollut jo yli 10 vuotta. Ja toimii kohtalaisen kivuttomasti.
Taas yksi vahvistus siita, etta apteekkialalla ei tiedeta kuinka hyvat systeemit naapurissa on.

Emilii

Suomessa voitaisiin toimia kuten Englannissakin, eli apteekki saisi korvauksen. Ja kuten kirjoituksessa totesinkin, mielestäni tämä järjestely ei aiheuta lisää turvallisuusuhkia. Huumekorvaushoito ei automaattisesti tarkoita väkivaltaisuutta tai edes huonoa käytöstä.

proviisori

On tietysti helppo keksiä apteekeille lisää töitä, mutta kuka maksaa ja mistä löytyy resurssit? Toinen asia on että apteekkien turvallisuuteen tulee lisää uhkia.

Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.