Apteekkari
perjantai 26.04.2024

Somessa kokonaisuus unohtuu

28.08.2020 14:07

HELSINGIN SANOMAT uutisoi Yliopiston Apteekin sivuapteekin avaamisesta Espoon Isoon Omenaan, jota on hidastanut valitusprosessit hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen (HS 27.8.).

Uutinen sai aikaan vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa paitsi valitusprosesseista myös apteekkilupajärjestelmästä.

On totta, että valitusprosessit vievät nykyisin aivan liian paljon aikaa hallinto-oikeuksien ruuhkautumisen vuoksi. Samalla on kuitenkin muistettava, että viranomaispäätöksiin kuuluu oikeusvaltiossa valitusoikeus, jota toki pitää käyttää harkitusti. Kauppapaikkoihin ja kaavoitukseen kohdistuvat valitusprosessit ovat hyvin yleisiä myös päivittäistavarakaupan alalla.

Apteekkilupien osalta asiaan oli tulossa muutos jo viime hallituskaudella. Eduskunnan käsiteltävänä oli hallituksen esitys, jonka mukaan uusien apteekkien perustamiseen liittyvästä oikaisuvaatimusmenettelystä luovuttaisiin. Se olisi nopeuttanut uusien apteekkien perustamista merkittävästi.

Valitettavasti hallituksen esitys raukesi, kun eduskunta ei ehtinyt sitä sote-kiireiltään käsitellä. Tiettävästi esitys on tulossa uudelleen eduskunnan käsittelyyn alkavalla syysistuntokaudella.

UUTISEN HERÄTTÄMÄSSÄ some-keskustelussa kysyttiin myös, miksi apteekkia ei voi perustaa vapaasti, kuten esimerkiksi yksityisen lääkäriaseman.

Apteekkitoiminta on osa terveydenhuoltoa, ei vain markkinataloutta.”

Syynä on se, että yksityinen terveydenhuolto täydentää julkista terveydenhuoltoa. Apteekit eivät täydennä julkista palvelua, vaan hoitavat julkista palvelutehtävää - avohoidon lääkehuoltoa - kotimaiseen yrittäjyyteen pohjautuen.

Aivan kuten julkisissa terveyspalveluissa, valtiovalta joutuu huolehtimaan siitä, että palveluita on tasaisen kattavasti ja yhdenvertaisesti tarjolla koko harvaan asutussa maassa. Tätä ohjausta valtio toteuttaa apteekkien perustamiseen liittyvällä viranomaisen sijainnin ohjauksella.

Apteekkilupaviranomaisena Fimean tehtävänä on perustaa uusia apteekkeja väestömäärältään kasvaville alueille. Näin se on tehnytkin - erityisesti viime vuosina. Pelkästään pääkaupunkiseudulle ollaan avaamassa kymmenkunta uutta apteekkia.

Uusia apteekkeja perustaessaan Fimea joutuu arvioimaan myös sitä, ettei apteekkikoko mene liian pieneksi, jolloin kattavan lääkevaraston ylläpito ja apteekin edellytykset hoitaa lääkehuollon lakisääteisiä tehtäviä vaarantuisivat.

Some-keskusteluissa korostuu usein yksittäiset ongelmakohdat, joihin toki pitää puuttua, mutta samalla unohtuu kokonaisuus ja jo tehdyt toimenpide-ehdotukset. Somessa unohtuu myös, että apteekkitoiminta on osa terveydenhuoltoa, ei vain markkinataloutta.

Kirjoittaja on proviisori ja Apteekkariliiton viestintäjohtaja.

Takaisin

Kommentit (2)

.../)...

Jotenkin tuntuu siltä että viranomaiselta hukkui monta vuotta Kuopio -sekoiluun. Sinä aikana olisi hyvin voitu polkaista liikkeelle perustamisia kun väestökehitys oli aika hyvin kuitenkin tiedossa.
Viranomaisen ja päättäjien on hyvä muistaa, että tämä maa ei kanna kovin suurta apteekkimäärä lisäystä. Määrän lisääntyessä on yksikkökoko väistämättä pienenee ja se puolestaan johtaa aukioloaikojen ja varaston supistumiseen. Tätäkö oikeasti halutaan? Espoon kehityksen näen erittäin tervetulleena ja on tavallaan surullista että viimeinen dinosaurus on taistellut vastaan. On suorastaan välillä hävettänyt oman ammattikunnan puolesta.

Eeva Teräsalmi

Juuri näin. Klikkiotsikoita on helppo väsätä mutta asioihin perehtyminen vaatii aikaa ja taustoihin perehtymistä. Se ei ole nykyisin oikein muodissa!

Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.