Apteekkari
lauantai 18.05.2024

Sanojen valtaa vai valtaa sanoihin?

28.10.2011 09:00

VERKKOTIEDOTTAJAN TYÖSSÄ on aina mietittävä, miten sanoma tulee mahdollisimman hyvin ymmärretyksi. Jokaiselle ovat varmasti tuttuja tilanteet, joissa kummallinen kieli aiheuttaa hämmennystä tai väärinkäsityksiä. Ehkä kimuranteimpia tietoteknisiä ilmaisuja, joihin itse olen työssäni törmännyt ovat ”siirräntäsidonnainen”, ”web-osavyöhyke” ja ”keskeytyspyyntötaso”.

Eri ammattiryhmien ja asiantuntijoiden kieli on kuitenkin nivoutunut entistä enemmän yleiseen kielenkäyttöön ja arkielämään. Organisaation ja johtamisen professori Alf Rehnin mukaan tämä näkyy muun muassa taloudellisten termien tulona kieleen. Ei ole vaikeaa keksiä esimerkkejä, joissa näkyy talouden vaikutus puheessa: ”En tiedä, jaksanko sijoittaa siihen suhteeseen”, ”Minun pitää tehdä tilini selväksi sen ihmisen kanssa”, ”Panosta hyvinvointiisi 100-prosenttisesti”.

Jotkut tutkijat selittävät ilmiötä 1990-luvun taitteessa tapahtuneella siirtymällä suunnitelmataloudesta kilpailutalouteen. Professori Pertti Alasuutarin mukaan kilpailutalouden kieli pakotti tarkistamaan useiden ammattiryhmien toimenkuvaa ja identiteettiä, ja usein myös muutti vanhoja määritelmiä. Esimerkiksi hoitotyön kohteita alettiin kutsua ostaviksi asiakkaiksi sen sijaan, että olisi puhuttu sosiaalipalvelun potilaista. Myös apteekkialan kielessä ovat viime vuosina vahvistuneet markkinointivetoisemmat ilmaisut – vaikkapa ”kokonaishyvinvointipalvelu” tavallisen ”palvelun” tai ”tuotteen” sijaan.

Monimutkaisten termien vilinässä onkin hyvä pohtia, mistä löytyisi työkaluja hankalan kielenkäytön purkamiseen. Kulttuurintutkija Virpi Hämeen-Anttila tarjoaa apuvälineeksi intialaista filosofiaa. ”Totuuksia pitäisi osata kyseenalaistaa samalla tavoin kuin jotkut intialaisfilosofit ovat vanhan kierrättäjäkulttuurin jälkeläisinä pystyneet kohtelemaan imperialismin perinnettä. Jyrkät kahtiajaot pitää purkaa, ainoaksi oikeaksi väitetty kielenkäyttö pitää pureksia ja niellä, tehdä uudeksi ja omaksi.”

Hämeen-Anttilan ajatuksen lisäksi on myös muistettava, että kieli muuttuu, eikä sitä voi koskaan täysin hallita. Päivittäisessä työssäni käytän tietoteknisten yhteistyökumppaneidemme kanssa monimutkaisia, englannista käännettyjä termejä, jotta asiani tulisi ymmärretyksi. Näiden termien käyttö on asioiden hoitamisen kannalta välttämätöntä. Ehkä sanat ”pilvipalvelu”, ”kätkömuisti” ja ”tabletti” ovat muutaman vuoden kuluttua luontevampi osa suomen kieltä.

Ilkka Salmela

Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja

Takaisin

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.