Rivi poikineen
01.07.2010 07:05
APTEEKKARILEHDEN kesän tuplanumero jaetaan postilaatikkoosi lähipäivinä. Toivomme, että saat lehdestä paljon luettavaa työsi tueksi mutta myös laiturin nokassa nautittavaksi!
Erityinen kiitos kaikille niille apteekkareille ja apteekkilaisille, jotka osallistuivat tämänkin lehden sisällön tuotantoon joko kirjoittamalla tai vinkkaamalla hyvistä juttuaiheista. Ilman teidän ääntänne ja panostanne lehti ei olisi sitä, mitä se tänä päivänä on. Vinkkejä ja juttuehdotuksia, tietoa apteekkien tempauksista ja tapahtumista otamme edelleen mielellämme vastaan osoitteeseen toimitus@apteekkari.fi
Siltä varalta, että kesä osoittautuu tuoreimman lehden vaatimaa lukuaikaa pidemmäksi, alla muutama dekkarivinkki – niistäkin yksi on apteekkarin vinkin perusteella hyväksi havaittu!
Aloitetaan varmasta tapauksesta: kuka voisi olla rakastamatta Henning Mankellin luomaa, Ystadin poliisin hyväsydämistä, alakuloon taipuvaan Kurt Wallanderia? Hahmon inhimillisyys helpottaa lukijaa sietämään kirjoissa kuvatut epäinhimillisyydet ja julmuudet.
Pari vuotta sitten pengoin divareista Wallanderin ”esikuvia”, ruotsalaispariskunta Sjövall & Wahlöön 1960–70-luvulla kirjoittamia yhteiskunnallisesti kantaa ottavia dekkareita, joista monet on filmattu suosituiksi Martin Beck -elokuviksi. Kirjoissa on nyt oma huvittava sävynsä, varsinkin suhteessa kaikkeen siihen tekniikkaan, mitä poliisi työssään käyttää.
Tämän päivän Tukholman alamaailmaan johdattaa puolestaan kohuttu Jens Lapidus. Naisnäkökulmaa ja ratkaisumalleja samojen katujen rikoksiin tuo Karoliinisen instituutin psykiatrin Åsa Nilsonnen luoma henkilöhahmo Monika Pedersen. Ensimmäistä en ole vielä kokeillut, jälkimmäistä pariinkin kertaan, joten sitä uskallan suositellakin harmittomana, mutta ei unohtumattomana lukuelämyksenä.
Ruotsista ei sovi unohtaa myöskään elokuviksi taipunutta, Stieg Larssonin kirjoittamaa dekkaritrilogiaa. Paljastamatta juonta sen enempää voin kertoa, että Lisbeth Salanderin oikeudenkäynti on kuvattu Tukholmassa Apotekarsocietetenin kirjastossa! Jos mieltyy journalistiseen tapaa penkoa rikoksia, kannattaa tutustua myös Lisa Marklundin kirjoihin.
Norjalaisen Jo Nesbøn luoman Harry Hole –henkilöhahmon ympärille rakentuvaan kirjasarjaan kannattaa uppoutua kronologisessa järjestyksessä – muuten puolet juonen taidokkaasta kudonnasta häviää. Varoituksen sana täytyy kuitenkin antaa: Nesbø ei tunne armoa henkilöhahmojansa eikä lukijaansa kohtaan.
Sitten uuteen tuttavuuteen, josta on kiittäminen lukuintoista apteekkaria! Eli kokeilkaapa ranskalaista Fred Vargasia. Mikä helpotus onkaan lukea niin leppoisaa, ranskalaisen leikkisää ja oikullista elämänmenoa esimerkiksi Nesbøn raakuuksien jälkeen! Samaan leppoisuuteen vie myös Donna Leonin luoma henkilöhahmo, venetsialainen poliisi Guido Brunetti. Brunetti näyttää tekevän työpäivinään töitä vähemmän kuin keskivertosuomalainen lomallaan! Eikä mikään raakuus maailmassa näytä murtava Brunettin päivän rytmiä, joka rakentuu loistavan lounaan ja aistillisen illallisen varaan. Ja silti rikokset ratkeavat.
Sitten vielä viimeinen lukuvinkki. Divarin pitäjä suositti minulle viime kesänä tutustumista venäläisen Alexandra Marininan teoksiin. Suru oli suuri, kun muutama kuukausi sitten luulin lukevani viimeisen kuvauksen Anastasia Kamenskajan elämästä ja työstä nyky-Moskovassa. Onneksi tätä blogia kirjoittaessani huomasin, että sarjasta on juuri julkaistu uusi, tosin oikeasti varhainen, teos. Loma taitaa alkaa siis kirjakaupan kautta.
Lisää hyviä dekkari- ja muita kirjavinkkejä voi kirjoittaa tämän blogin perään. Sana on vapaa!
Inkeri Koskela
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimituspäällikkö.
Kommentit (5)
Hei!
Olipa kiva palata lomalta näin monen hyvän uuden dekkarivinkin pariin! Tällaisesta "kirjapiiristä" en ole osannut kuin unelmoida! Nyt on jotain, mitä metsästää kirjastosta - kiitos siitä teille :)
Lucky manille ja muillekin ympäröivän todellisuuden kuvauksista kiinnostuneille suosittelen todella tuota Marininaa. Kirjat tarjoavat rikkaan, mutta turvallisen ja viihdyttävän matkan Moskovaan. Tosin venäläisten hellittynimien runsaudesta kannattaa olla tietoinen - muuten nimiviidakossa menee sekaisin.
Totta on, että tuosta listasta jäi puuttumaan vaikka kuinka monta hyvää kirjaa - mutta mikä sen hienompaa, kuin että se täydentyy näin keskustelun ansiosta!
Olisi kiva kuulla, mitä kirjavinkkejä teiltä löytyisi myös muun kaunokirjallisuuden runsaasta maailmasta.
Elokuun pimeneviin iltoihin sopii ajankuluksi myös islantilaisen dekkarikirjailijan Arnaldur Indriðasonin tuotanto, esim. "Kvinna i grönt" tai "Mannen i sjön" jne. (ainakin ruotsinnoksina löytyy, jos islanti ei suju). Arnaldur osaa pitää lukijan hyppysissään niin, että kirjat on luettava siltä istumalta kannesta kanteen. Vaivaamaan jää aina islantilaisen maiseman arvoituksellisuus, ilman tuhkapilveäkin.
Unohdit listalta Åke Edwarssonin. Hänen luomansa hahmo komisario Erik Winter kollegoineen ratkovat rikoksia Göteborgin seudulla. Hienoa kerrontaa ja paikallistuntemusta. Suosittelen.
Inkeri, olet käynyt läpi kirjahyllyjäni.
Hyvä analyysi. Lukeva ihminen on aina myös ajatteleva ihminen.
Listasi dekkareista kuvastaa sitä osastoa, josta itsekin kovasti pidän. Noissa kirjoissa ei ole niinkään kyse murhamysteerin ratkaisemisesta (kuten esim. Agatha Chrietiellä), vaan ympäröivän todellisuuden hahmottamisesta. Usein hyvinkin kriittisesti.
Åsa Nilssonin, Donna Leonin sekä Alexandra Marinin olen jättänyt väliin, ilmeisesti luottettavan suosittelijan puutteessa. Muut olen toki kahlannut tunnollisesti läpi.
Lisäisin listaan vielä Simenonin, jonka Maigretit minulla on melkein kaikki (73 kpl) landella kirjahyllyssä. Kaikki luettu ja paljon Ranskasta opittu.
Lisäisin kyllä ne kaksi suomalaistakin, joita ei pidä ohittaa. Matti Yrjänä Joensuu on ihan idoleidensa Shöwall-Wahlöön luokkaa ja Mika Waltarin Palmut kuuluvat ehdottomiin huippuihin (myös Kassilan elokuvat ovat kovia).
Apteekki ei ole usein dekkarin aiheena. On hyvä kuitenkin muistaa ingrid Nollin "Apteekkari" (SAPO sarjassa nro 417). Ei nyt niinkää hyvä kuin kuriositeetti.
Voisikohan Apteekkari.fi julistaa apteekki -aiheisen dekkarikilpailun. Koko maa on täynnä innokkaita pöytälaatikkokirjoittajia (nykyisin muistitikkukirjoittajia). Palkinto voisi olla matka vaikkapa Ystadiin (Wallander kiertoajelu included).
Terveisiä Viikistä
Kiitos Inkeri lukuvinkeistä, huomasin kirjoituksesi vasta nyt - hauskaa huomata "sielujen sympatiaa" myös tällä alueella. Huomaan tutustuneeni melkein koko luetteloon - Jens Lapidusta, Fred Vargasia ja Alexandra Marininaa lukuunottamatta. Jo Nesbøn taidan varoituksesi varjolla jättää väliin.
Jos haluaa olla aivan apteekkifriikki lisävinkkinä voisin lisätä Nils Hövenmark, joka toimi apteekkarina Bodenissa Ruotsissa ja kirjoitti 1970-luvulla koko joukon dekkareita. Minulla on hänen kirjoista kaksi:
"Döden på apoteket" ja "Döden på Rotaryklubben". Kirjoja voi olla vaikeaa löytää mutta esim. lomamatkalla Ruotsissa kannattaa käydä divareissa kysymässä.
Bengt Mattila, Helsingin Joutsen apteekki