Rahapelejä ja lääkkeitä turvallisesti
30.03.2012 09:44
OLIN TÄLLÄ VIIKOLLA Rahiksen toimitusjohtajan vaihtumisen johdosta järjestetyssä juhlatilaisuudessa. Tunnen uuden toimitusjohtajan hyvin jo 1980-luvun alkupuolelta. Hyvä henkilö, vaikka onkin Jokereiden kannattaja.
Tilaisuus järjestettiin Rahiksen pelikasinolla Rautatietorilla. Pelikasinoita on ympäri maailmaa. Ulkoisesti ne näyttävät samankaltaisilta, mutta erot toiminnassa ovat suuret. Toisissa maissa pelitoiminta on järjestetty turvallisesti valtion toimiluvan turvin. Toisissa maissa pelitoiminta on järjestetty suoraan tai ainakin välillisesti mafian toimesta.
Sitten on maita, joissa pelikasinot on muka kielletty, mutta todellisuus on toinen. Laittomat pelikasinot toimivat ja niiden toiminnasta vastaa järjestäytynyt rikollisuus. Näissä maissa pelivelkojen perintä on "tehokkaasti" järjestetty.
Toimin vuosina 2007–2009 Arpajaislakityöryhmän puheenjohtajana. Työryhmämme esitysten perusteella uudistettiin arpajaislakia merkittävästi. Pelitoiminnan järjestämistä ja mainostamista rajattiin, ikärajoja nostettiin ja lailla säädettiin monopoli alan vakiintuneille toimijoille.
Asia hoidettiin huolellisen valmistelun ja kansallisen hyvin laajan yksituumaisuuden turvin. Vastustajiakin löytyi. EU:n komission kilpailuihmiset, monikansalliset peliyhtiöt ja yksittäiset ääriliberaalit suomalaishenkilöt yrittivät vastustaa hanketta. Heidän mielestään vapaa kilpailu olisi tässäkin asiassa parasta.
Itse olin tuolloin ja olen yhä toista mieltä. Vapaa kilpailu on monessa asiassa hyvä. Tietyissä asioissa on kuitenkin perusteltua, että ihmisten hengen ja terveyden suojelemiseksi asetetaan rajoja täysin vapaalle toiminnalle. Rajoitusten pitää tietenkin olla oikeassa suhteessa siihen, mitä tavoitellaan.
Nykyisessä tehtävässäni Apteekkariliitossa pystyn hyödyntämään paljon sitä osaamista, joka minulle tuli Arpajaislakityöryhmän puheenjohtajana. Lääkejakelun turvallisessa järjestämisessä on kysymys ihmisten hengen ja terveyden suojelemisesta.
Oppia voi myös ottaa toisinkin päin. Aikoinaan Arpajaislakityöryhmän puheenjohtajana sovelsin lääkkeiden markkinoinnin rajoittamiseen liittyviä normeja arpajaislain valmistelussa. Hyvä malli oli helppo kopioida.
Usein on niin, että asioiden eteenpäin vieminen ei edellytä täysin uutta ideaa. Luova soveltaminen ja joltain toiselta sektorilta kopioitava menettely vie asioita paljon eteenpäin. Tämä tietenkin ehdottomasti edellyttää sitä, että ei erehdy puuhastelemaan vain yhdellä hiekkalaatikolla. Kannattaa piipahtaa muillakin hiekkalaatikoilla tai ainakin välillä vilkaista mitä muualla tapahtuu.
Ilkka Oksala
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja.
Takaisin
Kommentit (1)
Ensin pitää määritellä mitä on vapaa kilpailu. Ilman toimilupaa toimiva järjestelmä on vapaa muodollisesti, mutta ei välttämättä tosiasiallisesti (esim. vähittäistavarakauppa). Olen havainnut, että eliitinkin piirissä olisi tarvetta käydä jokin tietoteorian kurssi, jossa saisivat selvittää itselleen miten päin asiat tehdään: päätetäänkö ensin mikä on päämäärä, vai valitaanko päämäärä välineiden perusteella. Itse olen sitä mieltä, että voimme muokata kavereitamme kysyntä ja tarjonta juuri sellaisiksi kuin haluamme, jos "vapaat markkinat" eivät tuota haluttua tuotosta olipa kyse sitten tulonjaosta tai lääkkeiden saatavuudesta. Uhkapeli voidaan katsoa puolestaan perunaan rinnastettavaksi hyödykkeekksi tai sitten ei. Jos ihmiset päättävät, että uhkapelaamisella on enemmän haitallisia vaikutuksia kuin perunalla, ei ole olemassa mitään estettä muokata uhkapelimarkkinoita. Ymmärrän ja hyväksyn Oksalan kirjoituksen, mutta tuskinpa älykkäämmässä arvomaailmassa kenenkään ei tarvitsisi olla perustelemassa miksi uhkapeliin ei ole välttämätöntä soveltaa jotain neoklassisen mikrotalousteorian "vapaan (ja täydellisen) kilpailun" mallia. Uhkapelin hyväksyttävyydestä poliittisena ja arvoihin liittyvänä kysymyksenä voisimme kyllä kinastella ja kenties siitä, millä menetelmällä ratkaisemme arvokiistan (nyrkkitappelu vai jotain muuta).