Palataan keskusteluun
12.07.2016 17:13KANSANEDUSTAJA Antero Vartia kertoi SuomiAreenan apteekkikeskustelussa maanantaina (11.7.), että hän haluaa muuttaa suomalaisessa apteekkijärjestelmässä kaksi asiaa ja peräänkuulutti Apteekkariliitolta osallistumista keskusteluun. Sen jälkeen keskustelu mediassa lähti liikkeelle kaikkiin muihin suuntiin kuin apteekkijärjestelmästä puhumiseen, ja kaikki osapuolet ovat toivoneet, että puhuttaisiin taas apteekeista – siksipä teemme niin.
Kansanedustaja Vartia luopuisi apteekkien määräsääntelystä eli siitä, että viranomainen (Fimea) päättää apteekkien määrästä ja uusien apteekkien perustamisesta. Hän haluaisi, että pätevyysvaatimukset täyttävä henkilö voisi vapaasti perustaa apteekin.
Fimea sääntelee apteekkien määrää siksi, että apteekkien yksikkökoko olisi riittävä esimerkiksi kattavan, asiakaskunnan tarvetta vastaavan lääkevaraston ylläpitämiseen. Pienimmilläkin apteekeilla on varastoissaan tuhansia lääkenimikkeitä.
Määräsääntelystä luopuminen lisäisi apteekkien määrää ja pienentäisi yksikkökokoja, joka taas johtaisi tuotevalikoiman supistumiseen ja heikentäisi myös lääkkeiden toimitusvarmuutta. Lääkevaraston koko on tärkeä siksi, että kansalaisilla olisi mahdollisuus saada lääkkeensä välittömästi mukaan. Tässä olemmekin selvästi edellä vaikkapa Ruotsia ja Norjaa, jossa lääkkeiden saatavuudessa on ongelmia.
Apteekkien määräsääntelyyn liittyy myös sijainnin sääntely, jolla turvataan mahdollisimman tasainen ja maankattava verkosto sekä yhtäläiset palvelut koko maassa.
Määräsääntelystä luopuminen tarkoittaisi käytännössä myös sijainnin sääntelystä luopumista, kun apteekin voisi perustaa vapaasti. Se johtaisi apteekkien keskittymiseen nykyistä enemmän kaupunkikeskuksiin ja vilkkaille liikepaikoille.
Myös nykyjärjestelmässä on mahdollista lisätä apteekkeja sinne, missä niille on tarvetta. Vaikka toisin on väitetty, Apteekkariliitto ei millään lailla vastusta apteekkien määrän lisäämistä siellä, missä Fimea katsoo olevan uusille apteekeille tarvetta – apteekkilupajärjestelmän perusajatus kun on se, että vastataan väestön lääkehuollollisiin tarpeisiin.
VARTIA HALUAISI muuttaa myös lääkkeiden vähittäishinnan ja samalla apteekin katteen määrittävää valtioneuvoston lääketaksaa siten, että sen mukaan laskettu hinta olisi enimmäishinta, jonka alapuolella apteekit voisivat kilpailla keskenään.
Missään EU-maassa ei ole järjestelmää, jossa reseptilääkkeiden hinnoilla kilpailtaisiin apteekkitasolla. Kilpailu käydään tukkuhintatasolla niin meillä Suomessa kuin muuallakin EU:ssa.
Poliittiset päättäjät ovat tähän mennessä pitäneet lääkkeiden samahintaisuutta kaikkialla Suomessa tärkeänä kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta.
Keskustelussa on vaadittu apteekkijärjestelmän purkamista lääkkeiden hintojen laskemiseksi. Lääkkeiden hinnan määräytyminen ja apteekkilupajärjestelmä ovat kaksi eri asiaa, eikä apteekki koskaan päätä lääkkeen hinnasta. Jos lääkeyritys haluaa, että lääkkeestä myönnetään Kela-korvaus, sen pitää neuvotella sosiaali- ja terveysministeriön alaisen Lääkkeiden hintalautakunnan kanssa lääkkeelle yhteiskunnan hyväksymä hintataso, josta korvaus voidaan myöntää. Muutoin lääkeyritys päättää hinnan.
Suomessa on hyvä ja toimiva apteekkijärjestelmä, jota kannattaa kehittää lääkehuollon tavoitteista käsin.
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja.
Takaisin
Kommentit (23)
Omasta puolestani olen erittäin tyytyväinen nykyiseen järjestelmään.
Hyvä koulutus, asiallinen palvelu ja tietämys takaa turvallisuuden. Hyvä palkka on ansaittu, ja ihmettelen, miksi siitä tehdään pahe!
Tällä kertaa perisuomalaista kateutta ylläpitää ja vartioi tosin ammattimies, Vartiainen.
Oliskohan nyt aika Apteekkariliiton lyödä
lukuja pöytään, jotta populistien ja muiden asiasta mitään ymmärtämättömien puheilta ja kirjoituksilta tippuisi pohja pois. Apteekkarien
tuloja tulisi verrata muiden luvanvaraisten ja
yhteiskunnan tukemien ammattialojen , kuten esim. lääkäreiden ja asianajajien tulotasoon. Suomen apteekkiala on varmasti
toimivin osa koko terveydenhuoltoamme.
Julkisuudessa väläytellään apteekkien sosialisoimista terveyskeskuksiin - missä
niitä kohta enää on ja mitkä ovat niiden aukioloajat? Entäpä apteekkilupien vapauttaminen proviisoreille? Mikä ettei, mutta ei pöljää proviisoria ole, että perustaisi
apteekin syrjäkylälle, kun Prismassakin on tilaa ja pystyy oitis puolittamaan viereisen
City Marketin tiloissa sijaitsevan apteekin
myynnin. Jo nyt riesana olevat sivuapteekit
häviäisivät kokonaan.
Älyttömimmän ehdotuksen möläytti julki Liisa Hyssälä, jonka mukaan kolme proviisoria
voisi perustaa yhdessä apteekin. Mikähän
mahtaisi olla yhtiömuoto ja kuka olisi vastuussa mistäkin velvotteista.
Apteekkien omistuspohjan täydellinen vapauttaminen johtaisi kaupan keskittymiseen ja suomalaisten verorahojen
menettämiseen ulkomaille, kuten kävi taannoin kun katsastustoiminta vapautettiin.
Ilkka Harjulan kirjoitus Keskisuomalaisessa
26.07. on hyvä, mutta olisi voinnut olla
vähän kansantajuisempi, jotta myytti
"miljonääriapteekkareista" murtuisi kansan
keskuudessa.
Tsemppiä Sirpa! Sinähän vain toit esiin meidän apteekkilaisten tunteet. Ulkopuolinen maailma ei kyllä ymmärrä, mitä kaikkea teemme puoli ilmaisesti. Tämä on kovaa peliä nykyään, kun apteekeista pitäisi tulla säästöjä joka vuosi enemmän ja enemmän. Kuinkahan tyytyväisiä asiakkaat ovat tässä tulevaisuuden mallissa. Mitä tarkoittaa myös tämä ettei kilpailua? Esim Helsingin ja Turun keskustassa käydään veristä kilpailua. Haluaako yhteiskunta todella apteekin, joka ei pysty toimittamaan lääkkeitä kuin monen päivän viiveellä. Saksassa hyvä esimerkki. Haluaako yhteiskunta myöskin eteläeurooppalaisen apteekkijärjestelmän? Ei ole apteekeissa isoa määrää koulutettuja farmasialaisia kuten meillä. Mikä ihme on tämä nykyinen yhteiskunta, jossa päätökset eivät perustu tosiasioihin vaan politiikkaan eli kateuteen, joka perustuu asioista tietämättömyyteen?
"Nämä laskelmat näyttävät kyllä siltä, että kartellin pyörittäminen on suhteellisen kannattavaa liiketoimintaa -- ja että lääkkeiden hinnasta tulevat voitot _apteekeille_ ovat merkittävät."
Mitä sitten? Mikä tässä on ongelma jos apteekkari tienaa hyvin? Hyvin toimivan apteekin apteekkarin pitääkin tietanata hyvin, koska se motivoi toimivan apteekkiliikkeen ylläpitämiseen. Jos tulot olisivat esim. "normaali" palkkatuloihin verrattavia ei kukaan haluaisi apteekkia pyörittää...
Vastaus Kräkrotille: täytyykö lainanlyhennyksen olla 3000 e/kk. Tienaat 150 000 vuodessa ja kehtaat valittaa, häpeä! Maksat sitä paitsi lääkevarastoa itsellesi josta saat rahat takaisin kun luovut apteekista. Maksaahan työntekijätkin asuntolainaa. Apteekkareilla on ihmeellisen kiero ajatusmaailma
Turhaan me tässä Sirpaa enää grillaamme. Hän oli aikamoisessa ristitulessa tuolla keskustelussa. Jatkossa kannattaa miettiä sitä, minkälainen edustus tilaisuuksiin lähtee. Tämä koko keskustelu oli Vartian ja Kiesiläisen järkkäämä. Kiesiläisellähän on kovasti halukkuutta sijoittaa apteekkitoimintaan, mikäli säätelyä puretaan. Liekö myös Vartialla sama intressi? Eli jatkossa mieluiten kaksi henkilöä paikalle, jotta kukaan ei joudu yksin ristituleen. En hyväksy Sirpan toimintaa, mutta hän on pyytänyt anteeksi ja pahoitellut toimintaansa. Jokainen tekee joskus virhearviointeja.
Iso peukku koko Apteekkariliiton väelle! Kaikesta keskustelusta huolimatta uskon, että päättäjät ja kansalaiset ymmärtävät lääkehuollon toimivuuden merkityksen. Ekonomit eivät vain ymmärrä alamme erilaisuutta.
Ei sovellu puheenjohtajistoon, kun keskustelutaitojen puutteiden takia alennutaan haistatteluun.
Keskustelun vastapuolen ohella ivattiin myös lääkkeiden käyttäjiä (viagra kommentti)
Arvon professori tutki farmasistien tuloja. Vertailtiin proviisorin palkkaa ja apteekkarin omistaman yrityksen tulosta. Proviisori jäi yllättäen toiseksi. Seuraavaksi voisi vertailla valtiojohtoisten yritysten toimitusjohtajien palkkaa ja apteekkien tulosta. Kuinkahan kisassa kävisi?
Nyt taisi Sirpalta tulla "sitä itseään", josta hän Anteroa moitti. Sitäpaitsi kyse ei voinut olla mistään hetken tunnekuohusta, vaan etukäteen suunnitellusta toiminnasta: rekvisiittana käytetyt vessapaperi, kertakäyttöhanskat ja sateenvarjohan oli pitänyt varata mukaan ennakolta!
Vartian ehdotukset ovat aika villejä ja ehkä provokatiivisiakin, mutta tuuletusta apteekkijärjestelmä taatusti kaipaa. Merkittävä osa apteekkien toiminnasta pyörii KELAn rahoilla eikä näin ollen ole veronmaksajan kannalta yhdentekevää, kenelle nämä rahat päätyvät. Tärkeätä olisi turvata se, että verot näistä rahoista maksetaan edelleenkin Suomeen.
Itsehoitolääkkeiden myynnin salliminen esim. kaupoissa voisi tuoda farmaseuteille paljon uusia työpaikkoja edellyttäen että lääkkeiden myyjältä vaadittaisiin samaa pätevyyttä kuin nyttenkin.
Mielenkiinnolla jään seuraamaan, mitä seuraavaksi.
Vain laakkeiden jakelussa tarjonnan vapauttaminen ja lisaaminen vahentaa tarjontaa. Ihmetella vain voi miksei nain hyvaa kuin nykyinen malli sovelleta kaikkeen palveluun ja jakeluun. Saataisiinko tasta perati Suomelle ainutlaatuinen vientituote.
Se etta killan pj viran puolesta puolustaa killan etuja, ja joutuu puhumaan epaloogisia pehmoisia, on ymmarrettavaa. Mutta etta me muut jatketaan talla mallilla, on meilta muilta, myos edustajiltamme, typeraa.
Apteekkariuraan tähtäävänä häpeän suunnattomasti Peuran esiintymistä. Minkä viestin tämä antaa apteekkareiden asenteesta. Miten kohdellaan muita ihmisiä, henkilökunnasta puhumattakaan. Erektiolääkkeistä vitsailu on ala-arvoisinta, monille miehille arka asia.
Haudan kaivuu on aloitettu ja tuleville proviisoreille järjestetään haastava tulevaisuus kehittää ammattiapteekin toimintaa.
Kiitos toimitusjohtajalle hyvästä kirjoituksesta ja apteekkariliitolle nopeasta reagoinnista tapahtumiin julkisuudessa.
600 hyvätuloista, just joo. Suurin osa apteekeista on pieniä, muutaman hengen firmoja, joissa apteekkari pystyy maksamaan itselleen nipin napin farmaseutin palkkaa. Moni aloittava apteekkari ei pysty ensimmäisen vuoden aikana juuri edes nostamaan itselleen mitään, vain pakolliset menot.
Toiminimiyrityksen voitto näkyy yrittäjän henkilökohtaisena tulona, mikä ei tietysti arjessa ole totta.
Oman yritykseni voitto ennen veroja oli noin 150000€, josta maksoin veroja noin 40%. Yrityslainan lyhennys on hieman yli 3000€/kk. Oli kuukausia, jolloin ikälisäfarmaseuttini tienasi huomattavasti palon paremmin kuin minä, joka sentään kannan vastuun yrityksestä.
Ei tarvitse olla edes ihmeellinen matemaatikko tajutakseen, että Vartian ajama linja on tuhon tie. Lisää apteekkeja, mutta asiakkaita ei ole aikaisempaa enemmän, tulisiko palkkakilpailu? En tule sulle töihin ellet maksa näin ja näin paljon. Siihen vielä itsehoidot markettiin ja jo nyt halpojen lääkkeiden hinnat vielä alemmas -palvelut ja osaaminen aivan varmasti tulevat kärsimään. Monen pienen kunnan apteekki on ainoa terveydenhoidon piste, kun terkkari on monta viikkoa vuodessa kiinni virkalääkärin ollessa vuosilomalla. Ja sijaista ei palkata
säästösyistä.
Populismi on siitä mukava asia, että sen taakse voi piiloutua tarvitsematta perustella asioita.
Hyvä Antero! Ajat veronmaksajan ja Suomen etua. Et 600 hyvätuloisen yrittäjän. Tsemppiä Antero!
"Nämä laskelmat näyttävät kyllä siltä, että kartellin pyörittäminen on suhteellisen kannattavaa liiketoimintaa -- ja että lääkkeiden hinnasta tulevat voitot _apteekeille_ ovat merkittävät."
Apteekkien tuotoista merkittävä osa tulee muuallakin vapaasti myytävissä olevista ravintolisistä ja ihonhoitotuotteista.
Poliittisten päätöksentekojöiden kontrollissa oleva "Lääkkeiden hinnasta tuleva voitto" (=Lääkemyynnin käyttökate) on voimakkaasti apteekkiverotetussa isossa apteekissa n. 2% liikevaihdosta. Pienessä toki prosenteissa parempi, mutta rahallisesti pienempi.
Tuo 2% on siis luku, joka näkyy tuloksessa, josta ei ole maksettu palkkaa omistajalle. Jos omistajalle maksettaisiin työnjohto-proviisorin palkka, tippuisi prosentti vieläkin alemmaksi.
Toimitusjohtajan argumentointi on asiantuntevan selkeää. Kiitos siitä. Olen todella häpeissäni aikaisemmasta keskustelun tasosta ammattikuntani puolesta.
Nimimerkille Terveisiä apteekista: erittäin hyvin sanottu.
Eipä juuri lisättävää.
Kartelli? Häh?
600 yrittäjää...
Eikö Vartian ehdotuksia kannattaisi kuitenkin vakavasti harkita?
Määräsääntelystä luopuminen johtaa pienentyneiden yksikkökokojen seurauksena myös helposti suppeampiin aukioloaikoihin sekä progressiivisten verokertymien (apteekkitulo ja apteekkivero) pienemiseen.
Lääkkeiden hinnan vapauttaminen eli ns. enimmäishinta mahdollistaisi myös lääketehtaiden tarjoamat alennukset lääkkeistä apteekeille. Tämä johtaisi siihen, että isot apteekit saisivat isoimmat alennukset, pienet apteekit eivät välttämättä mitään. Näin ollen pienillä apteekeilla ei olisi kilpailuedellytyksiä isoja vastaan. Samalla apteekkien tuotevalikoima voisi supistua suosimaan tiettyjä valmisteita, mikä pienentäisi tarjottavaa valikoimaa. Lisäksi lääkkeiden alennusmyynti voi johtaa tarpeettomaan lääkekäyttöön ja haittojen lisääntymiseen. Jo nyt yksin särkylääkkeiden aiheuttamiin haittavaikutuksiin kuolee Suomessa satoja ihmisiä vuodessa. Hintakilpailu reseptilääkkeissä johtaisi ”lääkkeiden hintapörssiin”: mikä on päivän hinta minkäkin tehtaan kolesterolilääkkeelle missäkin apteekissa? Asiakkaan olisi tätä mahdotonta seurata.
Esimerkiksi Norjan ja Ruotsin malliin liittyy myös apteekkien omistajapohjan muutos. Tämän seurauksena apteekkien omitus siirtyy isolta osin erilaisille (usein ulkomaisille) ketjuille ja tukuille. Tämäkin johtaa helposti vain tiettyjen (oman ketjun/tukun sopimien) lääkkeiden varastossa pitoon, minkä seurauksena apteekkien valikoima edelleen kapenee ja tietyt lääkkeet saa vain tietyistä apteekeista. Malliin liittyy myös huomattava toimitusvarmuuden riski: esim. Norjassa on toistuvasti pula osasta lääkkeistä. Ulkomaisten omistuspohjien myötä myös Suomeen jäävä verokertymä pienisi. Sama verokertymän pieneminen koskee myös apteekin yhtiömuodon muuttamista toiminimestä osakeyhtiöksi.
Paljon keskustellaan myös lääkkeiden myynnin sallimisesta apteekin ulkopuolelta. Tämä vähentäisi potilasturvallisuutta, mikäli lääkkeen sopivuutta asiakkaalle ei pystytä varmistamaan (vasta-aiheet lääkkeen käytölle, yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa, haittavaikutusten huomiointi). Ja mikäli myynti hoidetaan ilman terveydenhuollon ammattilaisen arviota itsehoidettavasta vaivasta, niin mahdollinen lääkäriin ohjaus jää tällöin myös tekemättä. Lisäksi tuleva EU:n lääkeväärennösdirektiivi tulee asettamaan omat haasteensa lääkkeiden aitoustekijöiden ”on line” -tunnistamisessa myyntihetkellä. Itsehoitolääkkeiden rajattukin vapauttaminen vaarantaa myös pienten apteekkien kannattavuuden, minkä seurauksena etenkin syrjäseuduilla toimivien sivuapteekkien toiminta vaarantuisi.
Nykyisellä maankattavalla proviisoriomisteisella mallilla varmistetaan, että apteekkien tuottama verokertymä jää Suomeen ja asiakas saa tarvitsemansa lääkkeen saman tien apteekista lääkealan ammattilaisen arvion ja neuvonnan kera. Ja samaan hintaan asuinpaikasta riippumatta. Apteekissa lääke osataan jättää myös myymättä ja ohjataan asiakas lääkäriin, mikäli itsehoidosta arvioidaan olevan haittaa asiakkaalle. Nykyisen järjestelmän tehokkuudesta kertoo myös se, että apteekin neuvonta ja palvelut säästävät noin miljardi euroa vuodessa muun terveydenhuollon kustannuksia.
Myös se on säästöä, että apteekkien lääkemyynti ja lääkemyynnin KELA-korvaukset ovat kasvaneet: tämä on suoraa seurasta siitä, että uusien lääkehoitojen myötä yhä useampia lääkehoitoja pystytään toteuttamaan itse kotona, kun aikaisemmin näitä jouduttiin hoitamaan sairaalassa. Samoin säästöä on, että kehittyneiden lääkehoitojen myötä pystytään hoitamaan sairauksia tehokkaammin kuin aikaisemmin ja ihmiset pysyvät toimintakykyisinä pidempään kotona kuin aikaisemmin. Edellä mainitusta huolimatta reseptilääkkeiden hinnat ovat laskeneet Suomessa n. 20 % viimeisen 10 vuoden aikana, kun samana aikana elintarvikkeet ovat kallistuneet vähintään tuon 20%.
Suomalaista apteekkijärjestelmää kannattaa kehittää nykyisen järjestelmän pohjalta. Apteekkeja tulee lisätä tarveharkintaisesti sinne, missä niitä tarvitaan. Viime vuodet apteekkien palveluja on kehitetty voimakkaasti vastaamaan tämän päivän tarpeita (mm. annosjakelu, lääkehoidon arvioinnit, sairaanhoitajapalvelut, etälääkärikokeilut…) ja osaltaan lisäämään lääkitysturvallisuutta (mm. turvalliset, kotimaiset verkkoapteekit). Apteekki on Suomessa käytetyin terveyspalvelu, jossa asiakaskäyntejä on noin 60 miljoonaa vuodessa. Kehittämällä edelleen näitä matalan kynnyksen palvelupisteitä saavutetaan säästöjä huomattavasti enemmän kuin liberalisoinnilla.
Nämä laskelmat näyttävät kyllä siltä, että kartellin pyörittäminen on suhteellisen kannattavaa liiketoimintaa -- ja että lääkkeiden hinnasta tulevat voitot _apteekeille_ ovat merkittävät.
http://www.uusisuomi.fi/raha/198807-professori-tutki-luvut-suurin-osa-apteekkareista-kuuluu-parhaiten-ansaitsevan-1-joukkoon
Tosiaan, jos kyseessä olisi mieheltä naiselle suunnattu kommentti kyseisessä livetapahtumassa vastaavilla lausahduksilla, veikkaan että mies saisi kenkää.
Vartian malli olisi Saksan malli. Saattaa kuullostaa hienolta, mutta asiaan vaikuttaa dramaattisesti väestöntiheys ja etäisyydet. Saksassa apteekit saavat kotikaupungin tukkuliikkeistä täydennyksiä monta kertaa päivässä, jolloin pienelläkin varastolla pärjää. Suomessa on tukkuliikkeet Espoossa ja Tampereella, joista kummastakin kaikki apteekit joutuvat tilaamaan saaden tavarat pääsääntöisesti seuraavaksi päiväksi. On selvää, että varastojen pitää olla kunnossa ja riittävän isot, jotta lääkehuolto toimii.
Varapuheenjohtajan harkintakykyä itsekin peräänkuuluttaisin. Häpeä oli päällimmäinen tunne kun näistä Peuran kommenteista kuulin. Eikö suomalaista hienoa apteekkijärjestelmää saada edustamaan ja puolustamaan rauhallisesti ja järkevästi argumentoivaa henkilöä?!
Varapuheenjohtajamme antoi kyllä valitettavasti ladatun aseen vääriin käsiin. Häpeän syvästi näitä kakka- ja Viagra -juttuja. Enkä varmasti ole ainoa.
Shame on you!