Olenko oikealla alalla?

HELSINGIN YLIOPISTOSSA kolmatta vuotta farmasiaa opiskelevat suorittavat tällä hetkellä toista tutkintoon kuuluvaa harjoittelujaksoaan apteekeissa. Harjoittelun jälkeen he ovat lähes valmiita farmaseutteja, mutta jäävätkö he alalle?

Itse suoritin apteekkiharjoitteluni vuonna 2000. Silloin koko harjoittelu suoritettiin yhdessä 6 kuukauden jaksossa. Minun ensikosketukseni apteekkityöhön oli positiivinen ja siitä kiitän opetusapteekkiani. Samaa mieltä eivät olleet kaikki kurssikaverini. Harjoittelun jälkeisessä palautetilaisuudessa ilmeni, että joku oli tylsistynyt hiljaisissa apteekeissa ja toinen oli kokenut jäävänsä ilman ohjausta ja tukea kiireen ja vähäisten henkilöstöresurssien takia.

Epäonnistuneeksi koettu harjoittelu on varmaan monen asian summa. Siihen vaikuttavat tietenkin työyhteisön asenne ja panos oppilaan ohjaamiseen ja mahdollisuudet perehdyttämiseen sekä oppimisen seurantaan. On myös asioita, joihin opetusapteekki ei voi vaikuttaa. Kaikki eivät sovi kaikkiin työyhteisöihin ja joku kaipaa rivakampaa työtempoa kuin toinen. Yksi apteekki sopii työpaikaksi yhdelle paremmin kuin toiselle ja joillekin asiakaspalvelutyö ei sovi ollenkaan.

Yhtä kaikki, opetusapteekin perusteella opiskelija usein luo ensivaikutelmansa apteekkityöstä. Vaikka ensivaikutelman petollisuudesta varoitellaan, se vaikuttaa sitä huolimatta usein mielikuviimme. Näin ollen asian voi myös kääntää. Opetusapteekeilla on loistava tilaisuus luoda oppilaille positiivinen kuva alasta. Tähän opetusapteekit ovatkin sitoutuneet.

Nykyään apteekkiharjoittelu on Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa jaettu kahteen kolmen kuukauden jaksoon. Tämä tarjoaa mainion tilaisuuden tutustua opiskelun aikana kahden apteekin toimintaan. Kahden kokemuksen pohjalta muodostuva vaikutelma on aina vakaammalla pohjalla kuin yhden.

Minna Svensk

Kirjoittaja työskentelee viestintäproviisorina Apteekkariliitossa.