Mitä voimme Ruotsista oppia?
16.03.2017 16:30RUOTSISSA JULKAISTIIN viime viikolla laaja, yli tuhatsivuinen selvitys Ruotsin apteekkimarkkinoiden kehityksestä vuonna 2009 puretun valtion apteekkimonopolin jälkeen (Kvalitet och säkerhet på apoteksmarknaden, SOU 2017:15). Tavoitteena oli selvittää erityisesti apteekkitoiminnan laatua, potilasturvallisuutta ja lääkkeiden saatavuutta sekä tehdä tarvittaessa muutosehdotuksia.
Selvitysraportti kertoo, että joissakin asioissa on menty eteenpäin, mutta takapakkiakin on otettu.
Apteekkipalveluiden saavutettavuus on parantunut, kun apteekkien määrä on lisääntynyt ja aukioloajat pidentyneet. Tätä on hehkutettu täällä Suomessakin, mutta se on unohdettu kertoa, että nyt ruotsalaiset ovat vasta saavuttaneet Suomen tason aukioloajoissa. Apteekkitiheys eli apteekkien määrä asukaslukuun suhteutettuna on Ruotsissa edelleen pienempi kuin Suomessa.
Lääkkeiden välitön saatavuus on sen sijaan heikentynyt. Nyt 95 prosenttia asiakkaista saa lääkkeensä heti mukaansa apteekista, ellei ole tilannut lääkettä etukäteen. Joka 20. asiakas saa siis lääkkeensä vasta seuraavana päivänä tai myöhemmin. Suomessa 99 reseptiin sadasta lääke löytyy heti apteekin varastosta.
TAKAPAKKIA ON OTETTU myös lääkeneuvonnassa. Selvityksen mukaan on kohtalaisen yleistä, että muut kuin terveydenhuollon ammattilaiset antavat lääkeneuvontaa reseptilääkkeen toimittamisen yhteydessä tai neuvontaa ei saa lainkaan. Raportissa ehdotetaankin, että jatkossa lääkeneuvontaa reseptilääkkeistä saisi antaa vain farmaseutti. Asia, joka on meillä Suomessa itsestäänselvyys.
Raportissa todetaan, että itsehoitoneuvonnan laatu vaihtelee suuresti apteekkien välillä ja ehdotetaan, että itsehoidosta ja itsehoitolääkkeistä neuvontaa antavalla pitäisi olla vähintään 1,5 vuotta kestävä apteekin teknisen työntekijän koulutus.
Valtaosa Ruotsin uusista apteekeista on perustettu alueille, joilla oli jo aiemminkin apteekki. Syrjäseutukuntien apteekkien määrä ei ole juuri muuttunut. Neljä syrjäseutuapteekkia on suljettu.
Lääkkeiden saatavuudessa on ongelmia syrjäseuduilla ja raportissa ehdotetaankin, että muutkin apteekkitoimijat kuin Apoteket AB voisivat jatkossa perustaa palvelupisteitään alueille, joilla ei ole apteekkeja.
Lääkkeiden saatavuutta ehdotetaan parannettavaksi myös siirtämällä vastuuta saatavuudesta apteekeilta lääketukuille ja antamalla apteekeille oikeus palauttaa lääkkeitä tukkuun. Näin apteekkien riskit suurempien lääkevarastojen ylläpidosta pienenisivät.
MITÄ VOIMME RUOTSISTA OPPIA? Ainakin sen, että apteekkipalveluiden saavutettavuus ja lääkkeiden saatavuus ovat kaksi eri asiaa. Samoin sen, että sääntelyä tarvitaan laadukkaan lääkeneuvonnan ja lääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi.
Kirjoittaja on proviisori ja Suomen Apteekkariliiton viestintäjohtaja.
Takaisin
Kommentit (4)
"Asiantuntijat" ne taas jatkavat puolitotuuksilla: palvelu joo paranee, mutta jos se ennen oli surkea ja nyt huono (tai ainakin Suomea huonompi), niin jotain oleellista jätetään kertomatta, terveiset Oriola-KD:lle.
Vaan kun se joka ensimmäisenä ehtii mediassa huutelemaan asiasta, jää päällimmäisenä mieleen olipa se totta tai ei. Asian todistamisen vastuu jää oikealle taholle ja tätä ei edes mediassa vaivauduta julkaisemaan. Tai korkeintaan jossain mielipideosastolla.
Toivottavasti päättäjillä on oikeaa tietoa ja halua ymmärtää ne päätöstensä tueksi.
Mielestäni Orionin pitäisi miettiä ibuprofeeninsa hinnoittelua. Nyt yhtiöllä on kolme käytännössä identtistä itsehoitovalmistetta eri hintaluokissa. Buranan (400mg 30tabl) hinta on 9.99€ ja vastaavan halvimman hinta 4.02€. Apteekki siis pystyy myymään saman/vastaavan tuotteen kuuden euron hintaerolla. Buranan mainoskoneisto on jauhanut tuotteen niin hyvin suomalaisten tajuntaan, että sen edullisemman kauppaaminen on joskus hankalaa. "Sehän ei ole sama tuote eikä se alkuperäinen".
Ruotsista ei kannata ottaa mallia missään asiassa. Norjalaiset ja Tanskalaiset ovat myös tulleet samaan lopputulokseen. Kun meillä halutaan hajottaa ja hallita, otetaan Ruotsi aina esimerkkinä. Kannattaa muistaa, että Ruotsi alkaa Tukholmasta alaspäin kun Me ollaan vielä pohjoisemmassa ja Me aletaan Tukholmasta ylöspäin. Ruotsi on huomattavasti tiheämmin asuttu, ja perinteisemmin kauppakeskus mainen ( köping )
Niin, kyllähän tuon selviyksen luulisi herättävän poliitikkoja ja pyyhkivän pois apteekkialasta sen vaihtoehtoisen totuuden, jota eräät poliitikot, eläkeläiset, virkamiehet, lääketukkurit ja keskusliike yrittävät meille/kansalle syöttää.
Päivittäistavarakauppa Suomessa on 16mrd€, itsehoitolääkemyynti 300m€ eli melko pieni osa. Jaettuna tasaisesti sillä ei tuoda yhtään lisäeuroa kauppaan, etenkin kun lupaavat "halpuuttaa". Mistä se kate enää tulee sitten? Varsinaista alternative factia heitti Oriola-KD:n Eero Hautaniemi -ja Hesari seurasi lampaan lailla perässä tarkastamatta faktoja. Tuhat uutta työpaikkaa on todellinen sumutus. Myönnetään, hyvin ajoitettu mutta vailla todellisuuspohjaa. YA:n EGOn myymälät kumisevat tyhjyyttään, siihenkö rinnalle sitten lähdetään samanlaisella konseptilla?