Apteekkari
keskiviikko 24.04.2024

Mitä Ruotsin apteekkiuudistuksella oikeasti saavutettiin?

03.03.2016 10:57

VIIME PÄIVINÄ ON SOSIAALISESSA MEDIASSA väitetty, että Ruotsin apteekkiuudistuksella saavutettiin niin hyviä tuloksia, että Suomessakin kannattaisi toteuttaa samanlainen uudistus. Niin kuin usein 140 merkin viestinnässä, ei väitettä juurikaan ole perusteltu eikä uudistusta analysoitu.

Ruotsin uudistuksen vertaaminen Suomeen vaatii Suomen lääkehuoltojärjestelmän lähtötason ymmärtämistä. Ruotsi lähti apteekkitoiminnan uudistamiseen vuonna 2009 tilanteesta, joka poikkesi hyvin paljon Suomen silloisesta ja tämänhetkisestä tilanteesta.

Ruotsissa lääkejakelu hoidettiin yhden valtionyhtiön, Apoteketin, kautta, ja kansalaiset olivat - perustellusti - tyytymättömiä apteekkitoiminnan palvelutasoon, erityisesti harvaan apteekkiverkostoon ja apteekkien aukioloaikoihin.

Tätä taustaa vasten Ruotsissa asetettiin myös apteekkitoiminnan uudistamisen tavoitteet. On usein sanottu, että uudistuksellaan Ruotsi pyrki siihen palvelutasoon, joka Suomessa jo on.

Ruotsissa käytävää keskustelua seuratessaan suomalainen yllättyy – ei meillä julkisuudessa pohdita, miksi apteekista ei saa lääkkeitä.

Ruotsissa on saavutettu uudistuksen myötä edistystä, mutta ei olla vieläkään Suomen tasolla esimerkiksi:

- Apteekkiverkoston tiheydessä: Suomi 6 700 as/apteekki, Ruotsi 7 500 as/apteekki
- Apteekkien aukioloajoissa: Suomi 57 h/vk, Ruotsi 53 h/vk
- Lääkkeiden toimitusvarmuudessa: Suomi 99,7 %, Ruotsi 95 %
- Asiakastyytyväisyydessä (asiakkaista erittäin tyytyväisten osuus tuoreimpaan apteekkikäyntiin): Suomi 61 %, Ruotsi 56 %

RUOTSISSA KÄYTÄVÄÄ APTEEKKIKESKUSTELUA seuratessaan suomalainen yllättyy – ei meillä julkisuudessa pohdita, miksi apteekista ei saa lääkkeitä. Tosiasia on se, että Ruotsin uudistus johti lääkkeiden toimitusvarmuuden heikentymiseen: lääkkeen saa entistä harvemmin apteekista 24 tunnin sisällä ensimmäisestä käynnistä.

Ruotsissa on marraskuussa 2015 käynnistetty selvitystyö, jonka tavoitteena on purkaa niitä haittavaikutuksia, joita apteekkijärjestelmän vapauttaminen aiheutti.

Toimeksiannon nimi kuvaa paljon: halutaan keskittää huomio lääkehuollon laatuun ja lääkitysturvallisuuteen. Myös apteekkijärjestelmän kattavuutta syrjäseuduilla halutaan lisätä, sillä uudistus ei ole parantanut tilannetta niissä millään lailla.

Ruotsissa apteekkijärjestelmän purkaminen on myös johtanut voimakkaaseen ketjuuntumiseen ja apteekkitulojen valumiseen ulkomaille ja veroparatiiseihin. Tätä asiaa ei Suomessa käytävässä keskustelussa ole huomioitu juuri mitenkään.

Kirjoittaja on Apteekkariliiton toimitusjohtaja.

Takaisin