Apteekkari
perjantai 09.12.2022

Miksi räjäyttää toimiva järjestelmä?

12.11.2020 14:12

KILPAILU- JA KULUTTAJAVIRASTO julkaisi keskiviikkona (11.11.) apteekkimarkkinoita koskevan selvityksensä. KKV on tehnyt arvionsa kilpailun näkökulmasta niin kuin sen kuuluukin tehdä.

Apteekkitoiminta on toki liiketoimintaa, mutta se on myös osa terveydenhuoltoa, ja siksi sitä pitää arvioida myös terveydenhuollon tavoitteiden ja lääkkeiden valtakunnallisen saatavuuden näkökulmasta.

Vaikka lääkehuoltomme on rakennettu yksityisen yrittäjyyden pohjalle, apteekit toteuttavat julkista palvelutehtävää. Ei ole olemassa rinnakkaista järjestelmää, kuten muualla terveydenhuollossa, jossa yksityinen terveydenhuolto täydentää julkista. Siksi apteekkialaa, esimerkiksi apteekkien sijaintia, säännellään tarkemmin kuin yksityistä terveydenhuoltoa.

KKV:n ehdotusten toteuttaminen olisi hyppy tuntemattomaan, sillä se muuttaisi kaikki nykyisen apteekkijärjestelmän peruspilarit: apteekkien sijainnin ohjauksen, apteekkien perustamisen ja omistamisen, lääkkeiden samahintaisuuden ja itsehoitolääkkeiden jakelukanavan.

LÄÄKKEIDEN HINTOJEN alentaminen ja lääkekorvausmenojen kasvun hillitseminen eivät vaadi hyvin toimivan järjestelmän räjäyttämistä, vaan ne voidaan tehdä helposti ja nopeasti lääketaksaa ja apteekkiveroa säätämällä. Vaikka vielä tällä hallituskaudella.

Apteekkariliitto teki oman ehdotuksensa mallista viime kesänä. Mallin käyttöönotto laskisi reseptilääkkeiden hintoja keskimäärin 4,3 prosenttia, kalleimpien jopa liki 9 prosenttia. Yhdessä yössä. Se myös taittaisi lääkekorvausmenojen kasvun ja toisi näin säästöä Kelan lääkekorvauksiin saman tien.

Kaikkien toimialojen pitää uudistua, mutta uudistuksia valmisteltaessa on perusteellisesti arvioitava, miten erilaiset muutokset vaikuttavat kokonaisuuteen. Ratkaisevatko ne oikeasti tunnistettuja ongelmia, vai aiheuttavatko ne vain uusia ja ennakoimattomia ongelmia toisaalla?

APTEEKKIEN OMISTUKSEN vapauttaminen johtaisi nopeasti omistuksen keskittymiseen, kuten on käynyt Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa omistus keskittyisi lähinnä Keskolle ja S-Ryhmälle, joilla on jo parhaat liikepaikat ja niin vahva asema, ettei edes Lidl ole kyennyt sitä juurikaan horjuttamaan. Tämä tuskin lisäisi kilpailua.

Proviisoriomistuksella varmistetaan apteekin riippumattomuus lääketukuista ja -teollisuudesta. Kun apteekin omistaa terveydenhuollon ammattilainen, sitä varmemmin myös johdetaan terveydenhuollon tavoitteet edellä. Viro palasi juuri näistä syistä proviisoriomistukseen viime keväänä, ja monet muut EU-maat, kuten Saksa, Ranska ja Espanja, edellyttävät apteekin omistajalta proviisorin tutkintoa.

Proviisoriomistus ja yritysmuoto myös takaavat sen, että lääkemyynnit verot jäävät Suomeen. Näin tuskin tapahtuisi, jos apteekkeja omistaisivat kansainväliset pääomasijoittajat.

KKV:N SELVITYKSESSÄ on paljon hyvää taustatietoa ja pohdintaa, mutta myös populismia, jolla KKV perustelee muutostarpeita. Esimerkiksi sivulla 13 on kaavio, jossa verrataan korkeakoulutettujen ammattiryhmien, kuten lääkäreiden, insinöörien ja proviisorien veronalaisia tuloja apteekkariin unohtaen, että apteekkarin tuloissa on mukana myös apteekin tulot.

Kaaviossa verrataan siis palkaansaajia yrittäjään, jonka vuosituloon on laskettu myös yrityksen, eli apteekin tulot. Apteekki on henkilöyritys, jossa yrittäjän ja yrityksen tulosta ei voi erottaa, kuten osakeyhtiöissä. Sama koskee verotusta. Vastaavan käyrän saa monista muistakin yrityksistä, jos niputtaa yrittäjän ja yrityksen tulot yhteen.

Kaikkien toimialojen pitää uudistua, mutta uudistuksia valmisteltaessa on perusteellisesti arvioitava, miten erilaiset muutokset vaikuttavat kokonaisuuteen. Ratkaisevatko ne oikeasti tunnistettuja ongelmia, vai aiheuttavatko ne vain uusia ja ennakoimattomia ongelmia toisaalla? Apteekkialalla tämä arviointi tullaan tekemään vuodenvaihteessa käynnistyvässä sosiaali- ja terveysministeriön vetämässä lääkeasioiden tiekarttatyössä.

Taksiuudistuksenkin piti laskea hintoja ja parantaa taksien saatavuutta, mutta toisin kävi. Hinnat ovat nousseet tuntuvasti ja saatavuuskin heikentynyt monin paikoin.

Kirjoittaja on proviisori ja Apteekkariliiton viestintäjohtaja.

Takaisin