Miksi muuttaa hyvin toimivaa?
30.08.2012 18:34
KILPAILUVIRASTON tiistaina (28.8.) julkistama selvitys Lääkehuollosta lääkemarkkinoihin listaa useita ehdotuksia nykyisen apteekkijärjestelmämme muuttamiseksi.
Kilpailuvirasto ottaisi muutoksiin mallia Ruotsista ja Norjasta, jossa apteekkitoimintaa on vapautettu. Näin siitä huolimatta, että Norjan ja Ruotsin muutosten lähtökohtana oli tyytymättömyys apteekkipalveluihin. Meillä Suomessa apteekeilla on jo nyt kaikista toimialoista tyytyväisimmät asiakkaat (EPSI Rating, 2011).
Norjassa ja Ruotsissa muutosten päätavoitteina oli lääkkeiden saatavuuden parantaminen apteekkien määrää ja aukioloaikoja lisäämällä. Näin on tapahtunutkin, mutta edelleen Suomessa on tiheämpi apteekkiverkosto ja pidemmät viikoittaiset aukioloajat kuin Ruotsissa ja Norjassa.
Taloustutkimuksen viime vuonna tekemän selvityksen mukaan 88 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että apteekkeja on riittävästi ja 83 prosenttia piti apteekkien aukioloaikoja riittävinä.
On yllättävää, että Kilpailuvirasto ajaa Ruotsin ja Norjan kaltaisia muutoksia Suomeen, vaikka se omassa selvityksessäänkin (s. 38-41) tuo esille sen, että kaikilta osin muutokset eivät ole tuottaneet toivottua tulosta, ja että niillä on ollut myös selkeästi kielteisiä vaikutuksia.
Esimerkiksi Norjassa on edelleen parisataa kuntaa vailla apteekkia ja Ruotsinkin apteekkimarkkinoiden todellinen muotoutuminen nähdään vasta ensi vuoden alussa, kun valtion Apoteket AB:lta apteekkeja ostaneet voivat halutessaan sulkea tai myydä niitä.
Kilpailuvirastoa närästää myös se, että apteekkilupia myönnetään tarveharkintaisesti ja vain proviisorin koulutuksen saaneille. Tarveharkinta on kuitenkin pitänyt huolen siitä, että apteekit eivät ole liiaksi keskittyneet taajamiin, ja että pieniinkin maaseutuapteekkeihin on saatu apteekkariyrittäjä toisin kuin moniin maaseudun terveyskeskuksiin vakituinen lääkäri. Apteekkarilta vaaditaan proviisorin koulutus useissa muissakin Euroopan maissa, joten tässäkään suhteessa Suomi ei ole poikkeus.
Kilpailuviraston näkemys siitä, että Suomen apteekkimarkkinat toimivat tehottomasti verrattuna Ruotsiin ja Norjaan on ohuella pohjalla ja perustuu myyntikatteiden vertailuun. Myyntikatteet eivät ole Suomen kanssa vertailukelpoisia maissa, joissa lääketukut omistavat apteekkeja, kuten Norjassa ja Ruotsissa. Tällaisessa järjestelmässä yhtiöt voivat itse päättää, miten jakavat katteensa tukku- ja vähittäistoiminnan kesken.
Kilpailuviraston selvitys ei kerro, että Ruotsin suurten apteekkiketjujen omistajina on myös pääomasijoittajia, joiden toimipaikkana on Jerseyn saari. Suomen nykyinen apteekkijärjestelmä, jossa verot maksetaan kokonaisuudessaan Suomeen, ei tällaista verosuunnittelua mahdollista nyt eikä toivottavasti tulevaisuudessakaan.
Miksi siis muuttaa hyvin toimivaa apteekkijärjestelmäämme? Eihän autoakaan korjata, jos se ei ole rikki.
Erkki Kostiainen
Kirjoittaja on Apteekkarilehden päätoimittaja.
Takaisin
Kommentit (8)
nos;lle
Vertailusi Eurostatin tilaston perusteella panee mietiskelemään Kilpailuviraston asiantuntevuutta ja pätevyyttä. Muitakin ajatuksia tulee mieleen, mutta niiden kirjoittaminen voisi johtaa lain pakeille.
Ns. tutkielma on todella kiltisti sanottuna vain keslkinkertainen kirjoitelma, josta puuttuvat mm. tarpeelliset,käytetyt, viitetiedot. En enää muista mihin oppilaitokseen tutkielma on tehty, mutta onneksi olkoon oppilaitokselle. Kilpailuvirasto saa uuden työntekijän.
Itsehoitolääkkeiden vuosittaisella liikevaihdolla saisi vuoden ylläpidettyä S -bonusjärjestelmää!
http://www.taloussanomat.fi/raha/2012/09/04/halvimman-ruokakorin-sai-ilman-bonuskorttia/201236863/139?ref=tf1
Kilpailuviraston selvitys on keskinkertaisen tutkielman tasoa, mikä on ihan ok suoritus. Se vakavampi asia tässäkin episodissa on se, että kilpailuviraston käsitys on kiveen hakattu. Kuka uskoo, että virasto tulisi millään argumenteilla tarkistamaan kantojaan. Apteekkitoiminnan liberalisoinnille löytyy ihan järkeviäkin perusteita, mutta nähdyn kaltainen selvitys kertoo sen, että kilpailuvirasto ei osaa asiaansa, tai ei halua osata. Jos haluaa politikoida, niin pitäisi ilmoittautua avoimesti vaaleihin. Jos haluaa taas tehdä bisnestä, niin pitää myydä jotakin tuotetta avoimesti markkinoilla. Elämä on valintoja täynnä. Joistakin ei yksinkertaisesti ole vastuulliseen toimintaan.
Ja Helsingin Sanomat haluaa ilmoittajilleen lisää rahaa. Minä ainakin haukun hesaria Helsinki -keskeiseksi usein asiakkaille. Apteekkiin sitä ei saa tietenkään tilata.
Varmasti yhteiskunta säästää, jon moniongelmaiset napsivat kipulääkkeitä vaivoihinsa ja kuolevat sisäiseen verenvuotoon tai jos varsinainen ongelma jää toteamatta. Ainakin sen 100 miljoonaa.
Tässä muutamia kuluttajahintamuutoksia tuoteryhmittäin (2005 vuosi pisteluku 100), viimeisin havainto heinäkuu ja lähteenä EUROSTAT:
- kuluttajahyödykkeet pois lukien tupakka ja alkoholi; 116,43
- kuluttajahinnat pois lukien ruoka ja energia; 113,51
- ihmislääkkeet (itsehoito + resepti); 83.10
- ruoka (ei sisällä alkoholituotteita); 122,99
- ruoka (sisältää alkoholituotteet); 125,58
- ravintola- ja hotellipalvelut; 124,57
- sairaalapalvelut; 125,20
- avopuolen lääkäripalvelut; 140,84
- hammaslääkäripalvelut; 146,61
- vaatteet; 103,21
- asuminen 119
- sähkö; 158,38.
On luonnollisesti rationaalista aloittaa perkaamaan ongelmia lääkkeistä, koska se on se helpoin tapa. Kilpailuviranomaisen laadun kehittymisestä en löytänyt tietoa.
Kaikki tietävät, miksi apteekkilaitos täytyy korjata vaikka se ei ole rikki. Harmillista, että kukaan vaikuttajista ei kykene asiaa sanomaan ääneen. Minäpä koitan: raha. Päivittäistavarakauppa haluaa rahaa, kukapa ei halua. Lääketeollisuus haluaa rahaa. Apteekkari haluaa rahaa. Lääketukku haluaa rahaa. Ainoa ero noilla toimijoilla on se, että apteekkareilla on hemmetin paljon vähemmän rahaa kuin muilla. Niinpä sitten syrjäkylien lääkehuolto ei ole tärkeää. Niinpä lääkehuollon kokonaisuuteen ei kuulu käsikauppalääkitys. Niinpä itsehoitolääkkeiden aitoja hintavertailuja ei tehdä. Niinpä kemikaaliosaston katteet lasketaan välillä lääkkeisiin, välillä ei. Niinpä kukaan ei välitä ruoan korkeasta hinnasta ja huonosta laadusta. Niinpä ketään ei kiinnosta tietää mitä apteekki tekee. Niinpä täysin marginaalinen rinnakkaistuonti on maailman merkittävin asia. Niinpä lääkelain monimutkaisuus on jollekin suuri ongelma. Niinpä Norja ja Ruotsi ovat loistavia maita ja Tanska paska maa. Niinpä tämä on niin masentavaa.
Kilpailuvirastolle tiedoksi. Googlettamalla saa selville tietoa lääkkeiden hinnoista eri maissa. Myös vaihtokurssit, mediaanitulot, ostovoimapariteetit yms. ovat myös saatavilla netissä, jos haluaa eri mittarein verrata eri maiden lääkkeiden hintoja. Mikäli hinnat sisältävät veroja, voi ne kohtuullisella vaivalla poistaa hinnoista. Voi tosin joutua olemaan tarkkana, koska mm. alv ja apteekki-/lääkemaksut saattavat olla sidottu eri tavalla eri maissa mm. reseptikäytäntöön. Tuote- ja palvelutietoakin löytyy apteekkien osalta, kun käy eri maiden apteekkien kotisivuilla. Vieraillakin voi luonnollisesti eri maiden apteekeissa, mutta varoitan, ne eivät välttämättä puhu Suomea. En nyt tietenkään tässä väitä, että veronmaksajien etuja ajava kilpailuvirasto ei saisi luottaa päivittäistavarakaupan tekemiin selvityksiin, mutta jos siitä ei olisi hirveästi kilpailuvirastolle vaivaa, niin sellaista omaakin jonkin sortin tieteellliset kriteerit täyttävää tutkimusta, pliis.
Käykää Lidlissä ja lopettakaa Helsingin Sanomien tilaus. Itse haukun hesaria asiakkaille viikottain.