Apteekkari
perjantai 29.03.2024

Miksi apteekeista luotiin totuudenvastaista mielikuvaa?

02.07.2018 09:29

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN lääkejakeluselvitys on saanut paljon huomiota mediassa, jossa sillä on luotu tehokkaasti mielikuvaa, että apteekkien kehitys olisi jämähtänyt paikoilleen.

EI TODELLAKAAN OLE. Olen ollut alalla vuodesta 1991 ja saanut näköalapaikalta seurata alan kehitystä. Se on ollut tuloksellista: apteekit ovat monilla mittareilla arvioiden nyt palvelualojen kärkijoukossa.

Aloitetaan tärkeimmästä. Suomalaiset ovat hyvin tyytyväisiä apteekkeihin ja apteekkipalveluihin. Eri alojen palveluvertailussa apteekit ovat jo vuosikausia sijoittuneet kärkijoukkoon. Ammattilaisten luotettavuudessa vain palomiehet menivät apteekkien ammattilaisten edelle viime kesänä julkaistussa tutkimuksessa.

Joka neljännessä apteekissa toimintaa tehostaa varastoautomaatti tai -robotti. Missä muualla vähittäisjakelussa on yhtä paljon varastoautomaatiota?

SÄHKÖINEN RESEPTI otettiin terveydenhuollossa ensimmäisenä käyttöön juuri apteekeissa. Keväällä 2012 kaikki apteekit olivat järjestelmän piirissä, kun iso osa muusta terveydenhuollosta vasta aloitteli käyttöönottoa.

Apteekit ovat kehittäneet ja ottaneet tarjontaansa uusia lääkehoidon onnistumista ja lääkitysturvallisuutta parantavia palveluita, kuten lääkkeiden koneellinen annosjakelu ja erilaiset lääkehoidon tarkistukset ja arvioinnit.

Verkkoasiointi on mahdollista jo yli sadan apteekin verkkoapteekissa. Tarjontaa on enemmän kuin kysyntää.

Kela-korttiakaan ei enää tarvita apteekissa, sillä asiakkaan korvaustiedot saadaan reaaliaikaisesti Kelan palvelimilta reseptiä asiakkaalle toimitettaessa. Tilausliikenne on ollut täysin digitaalista jo vuosikausia.

Apteekkitoiminnan viime vuosien kehitys näkyy myös lisääntyneenä tehokkuutena. Lääkejakeluselvityksessä lääkejakelua moitittiin liian kalliiksi, vaikka apteekin osuus lääke-eurosta on nykyisin jo pienempi kuin ruokakaupan osuus elintarvike-eurosta.

Miksi siis selvityksellä haluttiin luoda totuudenvastaista mielikuvaa apteekeista?

Ehkä siksi, ettei päässyt syntymään keskustelua siitä, miten apteekkiala muuttuisi, jos sitä kehitettäisiin Päivittäistavarakaupan selvityksen viitoittamaan suuntaan, eli vapautettaisiin apteekkien omistus Ruotsin ja Norjan tapaan.

No, siinä kävisi aika lailla samalla tavalla kuin naapurimaissakin, paitsi että apteekkien määrä ei Suomessa kasvaisi ja aukioloajat pitenisi yhtä paljon kuin naapurimaissa, joissa vasta nyt ollaan Suomen tasolla. Apteekit ketjuuntuisivat, omistus keskittyisi ja kilpailu ei tosiasiassa lisääntyisi, kun toimijoita olisi nykyistä 600:aa paljon vähemmän. Suomessa on jo Euroopan keskittynein päivittäistavarakauppa, joka keskittyisi edelleen, kun Kesko ja S-ryhmä ryhtyisivät apteekin pitoon.

Apteekkiketjuja perustaisivat myös lääketukkukaupat, ehkä OP-ryhmä ja saattaisipa Suomeen rantautua myös ulkomaisia apteekkiketjuja, joskin markkinoidemme pienuus tuskin houkuttelisi kovin monia.

Kymmenkunta EU:n jäsenmaata – Saksa, Ranska ja Espanja mukaan lukien – eivät ole vapauttaneet apteekkien omistusta, koska ne ovat halunneet säilyttää kokonaisvastuun apteekista terveydenhuollon ammattilaisella, proviisorilla, ja apteekin riippumattomuuden muista lääkealan toimijoista.

SITÄ MYÖS SUOMALAISET HALUAVAT. Taloustutkimuksen tammikuussa tekemässä Suomalaisten apteekkiasiointi 2018 -tutkimuksessa liki 80 prosenttia suomalaisista sanoi pitävänsä tärkeänä, että apteekin omistaja on terveydenhuollon ammattilainen, proviisori.

Kysymys on myös siitä, halutaanko Suomessa suosia ketjuuntumista ja keskittymistä vai kotimaista, täysin päättäjien ohjauksessa olevaa pk-yrittäjyyttä. Vaihtoehdoilla on myös merkittävä ero valtion verotuloihin. Professori Petri Kuoppamäki totesi keväällä toimialan kilpailuoikeudellisessa arvioinnissaan, että nykymalli on todennäköisesti Suomen valtiolle fiskaalisesti paras.

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton viestintäjohtaja.

Takaisin

Kommentit (8)

Apteekkiproviisori

Alamme vanhat jäärät ovat olleet avittamassa vääränlaisen kuvan levittämisessä. Heillähän ei ole mitään menetettävää enää, kun kassakone on laulaunut viimeiset vuosikymmenet, mutta kilpailijan tulo apajille saattaisi pilata eläkerahaston kerryttämisen.

Me nuoremmat olemme kohta joko kortistossa tai citymarketin nurkassa myymässä reseptilääkkeitä ja en usko, että silloin kuluttajille tajotaan Apteekkariliiton luomia palveluita, joista kukaan ei halua maksaa.

Mielestäni apteekkien pitäisi keskittyä siihen, minkä parhaiten osaavat eli lääkejakelun alueelleen ja puolueettoman lääkeinformaation jakamisen. Niihin keskittymällä voidaan mahdollisesti vastata tulevaan vapautukseen eikä haihattelemalla terveys jne jne pisteiden perään.

Erkki Kostiainen

Älä huoli, kyllä tämä blogi on jaettu paljon apteekkareita laajemmin somessa ja uutiskirjeissä.

Ei tämä minusta mitään mediasotaa ole. Normaalia julkista keskustelua. Toiset katsovat asiaa vain elinkeinopolitiikan ja kilpailun näkökulmasta, me katsomme asiaa terveyden- ja lääkehuollon tarpeiden ja tavoitteiden näkökulmasta.

Erkki Kostiainen

Älä huoli, kyllä tämä blogi on jaettu paljon apteekkareita laajemmin somessa ja uutiskirjeissä.

Ei tämä minusta mitään mediasotaa ole. Normaalia julkista keskustelua. Toiset katsovat asiaa vain elinkeinopolitiikan ja kilpailun näkökulmasta, me katsomme asiaa terveyden- ja lääkehuollon tarpeiden ja tavoitteiden näkökulmasta.

Apteekkari, jolla on oikeasti apteekkityöstä kokemusta

Hyvä kirjoitus Erkki, mutta miksi kertoa se meille? Käynnissä on tarkoitushakuinen mielipiteiden muokkaus ja olemme häviämässä mediasodan. Olemme siis tehottomia ja eiliseen jämähtäneitä. Asiakkaamme ehkä näkevät asian toisin, mutta heillä ei ole edustusta julkisuudessa.

Proviisori jolla on oikeasti apteekkityöstä kokemusta

Tämänkin blogin kommenttiosastossa ja yleensäkin apteekkikeskustelussa on eriskummallista väheksymistä lääkejakelun tärkeydestä osana terveydenhuoltoa. Moni tuntuu haaveilevan apteekkitoiminnan murroksellisesta muuntautumisesta. Osaltaan ehkä Apteekkariliittokin on ollut tässä mukana luomassa apteekkeihin palveluja, joilla ei luonnollisesti ole kysyntää.

Lääkejakelu on itsessään äärimmäisen tärkeä osa terveydenhuoltoa. Ja sen tärkeys on kasvanut koko ajan vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen ajan. Terveydenhuolto on globaalisti koko ajan muuntunut lääkekeskeisemmäksi ja lääkekeskeisemmäksi, eikä toistaiseksi tähän trendiin ole näkyvissä muutoksia. Tämä on suuntaus johon apteekki ei voi vaikuttaa ja johon apteekin ei kuulukaan alkaa vaikuttamaan. Ei Suomen eikä koko maailman mittakaavassa. Lääkejakelun hoitaminen paremmin ja paremmin terveydenhuollon ammatillisesti näkökulmasta on jo itsessään itseasiassa varsin intohimoinen tavoite, mutta se on myös realistinen tavoite. Ainakin vielä.

Kuten blogissa mainittiinkin, on suomalaiset apteekit pysyneet tässä kehityksessä äärimmäisen hyvin mukana. Vaikka joillakin vaikuttajilla on intressejä maalata asiasta muunlainen kuva. Kukaan ei ole kuitenkaan pystynyt esittämään mitään konkreettisia ehdotuksia siitä miten apteekkien toiminnan tulisi muuntautua. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että koko maailmassa ei ole yhtään esimerkkiä missä apteekit tarjoaisivat terveydenhuollolle enemmän kuin Suomessa. Farmaseuttista osaamista tosin osataan käyttää muualla länsimaissa paremmin osana sairaalatoimintaa (osastofarmasia). Mutta se taas ei liity apteekkitoimintaan mitenkään.

Apteekit tulevat kyllä tulevaisuudessa muuttumaan paljon. Tullaan mahdollisesti tulostamaan lääkkeitä tai antamaan geeniterapioita. En epäile hetkeäkään, etteikö Suomen apteekit pysyisivät sen kehityksen mukana. Mutta se kehitys ei ole apteekkilähtöistä vaan se tapahtuu koko terveydenhuollon kehittyessä.

Oleellisiä kysymyksiä on, ymmärretäänkö Suomen lääkejakelun eli apteekkijärjestelmän arvo terveydenhuollolle? Väitän, että ei. Toinen kysymys on se, että halutaanko sitä kehittää ammattillisesta vai kaupallisesta näkökulmasta. Molemmathan ovat hyviä vaihtoehtoja. Se vaan on sitten oleellinen kysymys kelle ne ovat hyviä. Kaupallisesti hyvät ratkaisut palvelevat yleensä isojen pääomien omistajia.

Eeva-Kaisa Mäki-Moijala

Tämä loistava analyysi pitäisi saada muihinkin medioihin sekä päättäjille. Olisi lisäksi ollut hyvä julkaista tämä jo viisi vuotta sitten.

(Ei otsikkoa)

Erkki , robotit ja kaikki muu reksvisiitta ovat otettu käyttöön toiminnan nopeuttamisern ja palkkakustannusten pienentämiseen .

Väitän kuitenkin apteekkien jumiutuneen pelkkään lääkemyyntiin.

Mielestäni apteekit ovat osa terveydenhuoltojärjestelmää.

Soten toteutuessa aptekkisektori ei ole miettiskellyt lainkaan rooliaan järjestelmässä, jossa apteekkisektorille tulisi oivallinen tilaisuus olla muokkaamassa omaa rooliaan tärkeäksi toimijaksi ihmisten terveyden edistämiseksi eikä toimia pelkästään kassanlaskijoina. kommenttini on inhottava ja provosoiva. Tietoiseti Sen kuitenkin kirjoitin
Neljänkymmenen vuoden kokemuksella lääkekauppiaana.

satunnainen apteekin asiakas

Kaleva lehden keskustelussa Liisa Hyssälän mielipidekirjoituksen jälkeen yksi kommentoija kertoo, että Hyssälä sai PTY:ltä palkkiona seitsemän numeroisen summan. Tietoa saattaa olla vaikea vahvistaa. On selvääkin selvempää, että palkkio on sidottu selvityksen loppupäätelmiin / ehdotuksiin. Puoluettomuudesta on turha puhua.Liisa on kotoisin Olulusta ja Kaleva lukijat ovat pääosin Pohjois-Suomessa.

Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.