Apteekkari
lauantai 18.05.2024

Mallia Ruotsista ja sitten ei

10.06.2011 08:07

OLIN viime viikonloppuna poikani ja vaimoni kanssa lomalla Tukholmassa. Matka oli erittäin onnistunut. Ruotsi on mahtava maa. Siellä tuntuu olevan kaikki samat hyvät puolet kuin Suomessa, mutta sen lisäksi Ruotsi on vielä jotain enemmän.

Ruotsissa yhdistyy erinomaisella tavalla vanha ja arvokas sekä uusi ja moderni. Tukholma ja Tukholman saaristo ovat täynnä kauniita vanhoja ja vielä vanhempia taloja, viehättäviä puistoja sekä mielenkiintoista historiaa. Ja mikä parasta: näitä kaikkia on tarjolla todella paljon.

Ruotsi ei kuitenkaan ole mikään vanhaan menneisyyteensä ja komeisiin vanhoihin taloihinsa jämähtänyt yhteiskunta, kuten valitettavan monet Etelä-Euroopan valtioista.

Ruotsi on ollut taloutensa kehityksessä maailman kärjessä jo vuosikymmeniä. Maailmalla tunnetaan lukuisia ruotsalaisia menestyviä yrityksiä. Kulttuuriin ja taiteen saralla Ruotsi on myös hyvin monipuolinen.

En tiedä mitään toista maata, jossa uusi ja vanha, historia ja nykypäivä, ovat niin hyvin sopusoinnussa keskenään.

Täydellinen maa Ruotsikaan ei ole. Se on hyvin oudolla tavalla luokkayhteiskunta. Englantiin verrattuna Ruotsi ei tietenkään ole luokkayhteiskunta. Ruotsissa asiat on hoidettu toisella tavalla.

Tärkeä sääntö Ruotsissa tuntuu olevan se, että eri ryhmät eivät saa olla tekemisissä keskenään. Politiikkojen pitää seurustella vain keskenään, virkamiehet eivät saa tuntea ketään, bisneseliitti viihtyy omissa suljetuissa piireissään. Myöskään toimittajat eivät oikeasti saa tuntea ketään.

Absurdein piirre ruotsalaisessa yhteiskunnassa oli sanaton sopimus Ruotsia vuosikymmenet johtaneen poliittisen voiman ja elitistisen, periytyvään varallisuuteensa nojaavan yläluokan välillä. Kumpikaan ei puuttunut toistensa asioihin. Keskiluokan tehtäväksi jäi olla vaiti ja vailla vaikutusvaltaa. Heidät pidettiin hyvällä mielellä uusilla ja aina vain isommilla Volvoilla. Tämä järjestely kuitenkin lähti murentumaan syksystä 2006.

Suomessa ei ole ollut varaa siihen, että eri ryhmät olisivat eristäytyneet toisistaan. Sodista ja sotakorvauksista selviäminen edellytti kaikkien yhteistyötä. Syntyi suomalainen konsensus, jonka avulla luotiin ennennäkemätön talouskasvu. Suomalaiset saavuttivat ruotsalaisten tulotason. Varallisuudella mitattuna emme tietenkään ole Ruotsia saavuttaneet.

Suomessa on ollut monta hyvää syytä tehdä yhteistyötä. Ensinnäkin yksikään poliittinen puolue ei ole missään vaiheessa voinut yksin johtaa maatamme. Meillä periytyvään varallisuuteen nojaava eliitti on niin olemattoman pieni, että se ei mitenkään voi eristäytyä.

Suomen malli on merkinnyt sitä, että asioita on viisaudella ja maltilla, mutta kuitenkin koko ajan, uudistettu. Meillä ei ole – Ruotsin tavoin – heilahdettu ääripäästä toiseen. Ruotsissa yksityinen apteekkijärjestelmä sosialisoitiin ideologisin perustein vuonna 1970. Sitten 2006 vaalitulosten perusteella tämä valtiomonopoli purettiin ja myytiin pääomasijoittajille ja suuryrityksille.

Suomessa apteekkeja on kehitetty koko ajan. Aukioloajat ovat parantuneet huomattavasti ja palvelua on lisätty. Uudistukset ovat olleet asiakaslähtöisiä.

Ilkka Oksala
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja.

Takaisin

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.