Määrä vai laatu

TUOREEN Lancet-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan aikuistyypin diabeteksen seulominen ei todennäköisesti vähennä kuolleisuutta, vaikka osa diabetestapauksista todettaisiinkin sen ansiosta varhaisemmassa vaiheessa.

Seulonnasta ei siis näyttäisi olevan apua ainakaan, jos mittarina käytetään kuolleisuutta. Masentavaa? Kuulostaa siltä, mutta, asian voi onneksi nähdä myös toisella tavalla.

Vaikka kuolleisuus ei tutkimuksessa vähentänytkään, ei se välttämättä osoita seulomista hyödyttömäksi. Tutkimus mittasi elämän pituutta, mutta entä laatu? Ainakaan tutkimustiivistelmästä ei käy ilmi paraniko niiden koehenkilöiden vointi, joilla diabetes todettiin ja jotka ohjattiin asianmukaiseen hoitoon. Saivatko he kenties kipinän ryhtyä myös vointiaan kohentavaan elämäntaparemonttiin?

Hoitamaton diabetes tekee tuhoa elimistössä. Se vaurioittaa hermostoa, silmänpohjia ja munuaisia. Lisäksi se altistaa esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktille. Hyvän hoidon ansiosta diabeetikon elämänlaatu puolestaan paranee. Tästä on osoituksena esimerkiksi Suomen kansallinen diabetesohjelma Dehko (2000–2010).

Elämänlaatua heikentää myös huoli terveydestään. Selittämättömän väsymyksen ja epämääräisten jalkasärkyjen syyksi saattaa paljastua diabetes, mutta sen kanssa voi elää hyvää elämää, kun huolehtii itsestään.

Diabetesliitto ja Apteekkariliitto ovat pitkään kampanjoineet diabeteksen seulomisen puolesta. Työtä tehdään, koska tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Lisäksi maassamme on noin 200 000 tyypin 2 diabeetikkoja, jotka ovat tietämättömiä sairaudestaan ja siten vailla hoitoa.

Marraskuun 14. päivänä vietetään jälleen Maailman Diabetespäivää. Monet apteekit osallistuvat tänäkin vuonna päivään mittaamalla ihmisten riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen yksinkertaisella riskitestillä.

Jos kaikkeen ei voida vaikuttaa, on laadukas elämä parempi kuin pitkä.

Minna Svensk

Kirjoittaja työskentelee viestintäproviisorina Apteekkariliitossa