Lääkepolitiikkaa toteuttamaan
07.02.2011 11:24
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ julkaisi viime tiistaina (1.2.) Lääkepolitiikka 2020 –asiakirjan. Keskeisenä tavoitteena on tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkkeiden käyttö. Alan toimijat sekä viranomaiset käyttivät paljon aikaa asiakirjan valmisteluun. Asiakirjan julkistaminen sai todella vähän huomiota.
Asiakirjan esipuheessa kansliapäällikkö Kari Välimäki toteaa: ”Lääkepolitiikka 2020 oli hyvä ja onnistunut prosessi. Saman pöydän ympärillä arvioitiin nykyisiä lääkehuollon vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia sekä etsittiin keinoja, miten lääkehuollon toimivuutta voitaisiin vielä entisestään parantaa. Yhteisten linjausten lisäksi opimme myös tekemään entistä parempaa yhteistyötä”.
Se, miten lääkepoliittinen strategia linjauksineen lopulta toteutetaan, riippuu siitä, ketkä ovat kirjoittamassa seuraavaa hallitusohjelmaa ja mitä asioita halutaan painottaa. Nyt meidän alan toimijoiden ja valmistelussa mukana olleiden virkamiesten onkin pidettävä huolta, että perusteellisesti valmisteltu asiakirja saa arvoisensa huomion, ja että siinä esitetyt lääkehuollon kehittämistavoitteet saavat tuulta purjeisiinsa.
Laadukas, vaikuttava ja kustannustehokas lääkehoito edellyttää muun muassa viitehintajärjestelmän kehittämistä toimivammaksi järjestelmästä saatujen kokemusten perusteella. Tästä olisikin hyvä aloittaa Lääkepolitiikka 2020 strategian toteuttaminen.
Me monet alan toimijat ja erityisesti asiakkaat olemme tuskailleet neljä kertaa vuodessa vaihtuvien uusien hintaputkien kanssa. Apteekin varasto ei voi millään elää parin viikon jakson mukaan ja monesti yksinään uudessa viitehintaputkessa olevat tuotteet loppuvat heti tukkuliikkeestä.
Asiakkaita juoksutetaan uudelleen apteekissa jopa muutamien kymmenien senttien tähden ja sitten saattaa käydäkin niin, ettei kaikista halvinta tuotetta olekaan saatavilla.
Uuden viitehintaputken tullessa voimaan seuraavan hinnaston pitäisi tulla voimaan jo viikon kuluttua. Näin saataisiin edellä mainittu ongelma puolitettua kaikkien osapuolten näkökulmasta. Tällä muutoksella olisi ainoastaan positiivisia vaikutuksia. Alan toimijoiden lisäksi suurin voittaja olisi asiakas, jonka lääkehoidon onnistumisesta ja sujuvasta toteuttamisesta tässäkin on kysymys.
Riitta Andersin
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton puheenjohtaja.
Takaisin
Kommentit (19)
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Kukaan ei ole voinut olla huomaamatta maamme maataloudessa EU:n myötä tapahtunutta rakennemuutosta.
Viitehintajärjestelmän hyväksyi Suomen kansan valitsema eduskunta, mutta sen loivat monet eri alan virkamiehet ja asiantuntijat työryhmissään.
Apteekkioikeus myönnetään pätevimmälle hakijalle - hoh hoijaa!Määritelmät pätevyysvaatimuksista on aina aikaan ja paikkaan sidottu, samoin kuin apteekkioikeuksien menettäminen.
Laki on miten se kirjoitetaan - että se siitä!
Integroituminen Eurooppaan ei meillä varmaan tule tarkoittamaan esim. maatalouden alasajoa, vaikka kylmässä ilmastossa se onkin kalliimpaa.
Poliitikot tekevät päätöksiä ja virkamiehet työkseen valvovat niiden toteuttamista. Viitehintajärjestelmästä päätettiin ihan eduskunnassa, eikä esim. STM:n virkamiesten kahvitauolla. Näin meillä esim. annetaan apteekkioikeudet pätevimmälle hakijalle ja apteekin hoidossa on noudatettava laissa määrrättyjä juttuja. Jos näin ei tee, lähtee apteekioikeus pois. Aika moni siitäkin selvityy kunnialla vielä nykyäänkin. Aina on tietysti joitakin, jotka luulevat olevansa lain yläpuolella.
Poliitisten päätösten ja linjausten takana on aina ollut ja tulee olemaan virkamieskunta, joka meillä on vuosikymmenten aikana luonut kohta kestämättömät olosuhteet yrittäjyyteen perustuvan apteekkiyrityksen ylläpitoon. Integroituminen EU:n talouteen tulee ennen pitkää edellyttäämään uudenlaista ajattelua lääkkeiden vähittäiskaupan alalle myös meillä.
Tuo on nyt ihan selvä provokaatio vain, eikä kirjoittaja ymmärrä mitään. Varmaan joku vasta-valmistunut, katkeroitunut työtön tai entinen apteekkari. Mitä tuo "kiitos kansallisten lääkevalvontaviranomaisten virkaintoisuuden." mahtaa tarkoittaa? Kai he ihan vain poliittisilla päätöksillä tehtyjä lakeja noudattavat. Entä tuo "Nyt puhaltavat EU:sta uudet tuulet." Onko sillä muka tehty taas jotain päätöksiä apteekkijärjestelmästä? Höpön höpö.
Vastaus: Valitettavasti kristallipalloni ei kerro tarkemmin, mutta jos vähän veistelisin.
Nykyisellä apteekin ansaintamallilla elettäessä ehdoton peruste on, että lääkkeen valmistaja/myyjä on eri taho kuin lääkkeen määrääjä. Yhtälö on todistetusti toiminut (mm. eettisyys ja läpinäkyvyys) jo ammoisista ajoista lähtien.
Kuitenkin suomalainen, maailmalla harvinainen, ammattiapteekki raskaine rakenteineen on tiensä päässä - kiitos kansallisten lääkevalvontaviranomaisten virkaintoisuuden. Nyt puhaltavat EU:sta uudet tuulet. Muiden länsimaiden tavoin voinemme suosiolla luovuttaa osan lääkkeistä pt-kaupan hyllyille, koska maalikylistä apteekki häviää aikaisemmin kuin ruokakauppa.
Aina kuitenkin tarvitaan lääkkeiden myyjiä, erikoisesti laillistettuja reseptilääkkeiden myyjiä. Apteekin ansaintamallin ollessa palkkioon perustuva, voisin yhtyä Lääkepolitiikka 2020 asiakirjan tavoitteisiin apteekin tehtävästä osallistua potilaan hoidon seurantaan ja toiminnan keskittämisen terveyttä edistäviin lääkehuollon tehtäviin. Kaikki tämä koituu potilaiden ja asiakkaiden parhaaksi, josta yhteiskunta on vastuussa.
Kysymys: miten O.Raakkel rahoittaisit systeemin? Kuka maksaa? Onko vain ilmainen kyllin hyvää? Mitä tarkoitat eettisesti perustelluilla palveluilla? Esität paljon, mutta et anna vastauksia.
Hei haloo! Kuka aikaansa seuraava enää uskoo edes lääkekaupan kansalliseen suojeluun miltään taholta. Nyt eletään globaalissa taloudessa. Alalla on vain varauduttava siihen, että lääkkeiden myynnillä ei tulla kauan enää ylläpitämään nykymuotoista apteekkilaitosta. Kukaan ei pysty visioimaan sellaisia palveluja, jotka eettisesti olisivat perusteltuja, ja joista yhteiskunta on valmis maksaan. Asiakkaita on turha odottaa maksumiehiksi.
Minusta nuo palvelupisteet ja nettikaupan salliminen ennakoivat pikkuapteekkien alasajoa. Ylipäätään maaseudun autioituminen ja väen väheneminen ovat asioita, joihin joku apteekkilaitos ei kauheasti voi vaikuttaa. Väki muuttaa pois korvesta kasvukeskuksiin ja netin käyttö maaseudulla myös lääkeostoksissa yleistyy. Keskusta ei näköjään halua turvata apteekkien toimintaa, sehän tuli jo selväksi Hyssälän aikana eikä asia ole miksikään muuttunut nykyisen ministerin aikana. Edes ”loistava seuramies” ei tilannetta kyennyt muuttamaan.
En ymmärrä, miksi lääkkeiden tulisi olla samanhintaisia joka puolella maata. Ovathan talot, leipä ja bensiini erihintaisia. Vain viina ja lääkkeet ovat samanhintaisia.
YTY:ltä todella hyviä näkökantoja, joita pitäisi saada laajemmin mediassa esille.
Pt-kauppiaiden tulisi mielestäni muistaa vanha sanonta: "Suutarin pitäisi pysyä lestissään". Heillä on jo ruokatarvikkeet ja yleiset käyttötavarat, niiden jakelussa on parantamisen varaa. Tällä hetkellä kaupoista ei löydä myyjän myyjää mistään, pelkästään kassat ovat asiakkaita rahastamassa. Jonottaakin aina saa, koska sehän olisi kannattamatonta, jos kassatyöntekijä joutuisi hetken istumaan työttömänä ilman, että kukaan on seuraavana jonossa valmiina maksamaan ostoksensa. Silloin kun kaupasta pitäisi löytää joku tuote, mitä ei yleensä osta, on pitkälti oman onnensa nojassa. Mikäli myyjään sattuu törmäämään on vastaus usein: "En tiedä, en ole tältä osastolta". Pt-kaupalle palvelu vaikuttaa olevan = hinnat, valikoima ja aukioloajat. Onneksi monelle muulle taholle se on muutakin.
Pt-kaupan äänellä puhuvan Osmon lausunnot muistattavat mielestäni toisinaan surkuhupaisesti tikkaria kaupasta haluavaa pientä lasta, kun syyn tai toisen nojalla vaatimalla vaaditaan lääkkeitä ja väkevämpää alkoholia kauppoihin. Surullista on, että luulen "äitin" ennen pitkää heltyvän. Suurimpina perusteluina ovat olleet hinnat ja saatavuus. Suomessa on kuitenkin (vielä) koko maan kattava apteekkiverkko ja lääkkeiden hinnat ovat lakisääteisesti samat kaikkialla, etteivät ihmiset joutuisi eriarvoiseen asemaan lääkehankinnoissa asuinpaikkansa perusteella. Eli käytännössä perusteluja ei ole ollut.
Puolueista voi uutispäivädemarissa julkaistujen artikkeleiden (mm. 2.2, 9.2 ja 10.2) perusteella jokainen tehdä omat johtopäätöksensä siitä, mitkä niistä ovat vahvasti pt-kaupan kanssa yhteistyössä.
Voisimme vaikuttaa myönteisesti myyntikanavakeskusteluissa mm. muistuttamalla asioista, jotka helposti unohtuvat muilta.
Ahneiden apteekkarien sijaan keskustelua kannattaisi johdatella yrityksiin ja siihen suuntaan, että kysessä on 8 000 ihmisen työpaikat. Onko proviisorien määrä jo vähentynyt? Entä miten voisimme puhua terveydenhuollon yrityksestä? Juuri kukaan ei puhu ahneista lääkäreistä ja yksityisten lääkäriasemien keskimääräinen voitto on hiljattain julkaistun uutisen mukaan yli 20 %. Miksi on hyväksyttävää, että hoitotoimenpiteillä tehdään voittoa?
Apteekin toiminta vaikuttaa suoraan terveyskeskuksen toimintaan. Jos apteekissa käy 80-90 % ja terveyskeskuksessa 10 % niistä ihmisistä, joilla on oireita, ei tarvitse laskea kovin paljon huomatakseen, että ilman apteekkeja terveyskeskuksen potilasmäärä tuplaantu helposti. Ja maksaa paljon enemmän.
Itsehoitolääkkeiden siirrolla kauppoihin olisi muitakin kuin ihmisten terveyteen, apteekin talouteen tai terveyskeskukseen kohdistuvia vaikutuksia. Mahtaisiko englantilainen tai saksalainen ketju myydä Orionin lääkkeitä? Vai jätetäänkö Orion ja Vitabalans itäkaupan varaan?
Monelta päättäjältä jää huomaamatta sekin, että apteekkien asiakasmäärät ovat ihan valtavat. Niiden korvaaminen ilman henkilökohtaista kontaktia on aika vaikeaa.
Itsehoitolääkkeiden jakelu pt-kaupassa veisi varmaan puolet käsikauppamyynnistä ja merkittävän osan apteekin katteesta. Pienille apteekeille se olisi kuolinisku. En yliarvioisi apteekin ammattitaidon merkitystä asiakkaiden käyttäytymiseen. Näkeehän sen nikotiinituotteista. Oli ennen kannattavimpia tuoteryhmiä, mutta on mennyt alaspäin. Myyntiä on pidetty yllä "dumppaus"hintakertoimilla. Niillä ei oikeasti kateta tupakanvieroitusneuvontaa.
Pt-kaupan hinnoittelukin voi muuttua, jos tulisi Pirkka-ibuprofeenia jne.
Hinta voi olla hyvin halvempi, kun ei ole farmaseuttia hyllyillä "päivystämässä", on vain huolehdittava hyllyntäytöstä.
Itsehoitolääkkeiden pt-jakelu veisi farmaseutteja ja proviisoreja paljon työttömiksi.
Apteekkiketjujen tulo ei proviisoreille ja farmaseuteille olisi yhtä paha. Samat ihmiset siellä apteekissa olisi töissä edelleen. Apteekkariksi pääsyä vain ei enää olisi. Voisi päästä korkeintaan apteekinhoitajaksi tai edetä muuten ketjussa.
Hyvin sanottu. Tuntuu vain joskus siltä, että valitettavasti luvanhaltijat sahaavat omia oksiansa keskinäisellä nokittelulla ja turhalla voivottelulla. Aika harva taitaa olla todella ökyrikas, jos kukaan. Moni varmaan muuttaa proviisorina ansaitun bruttotulon netoksi, mutta niille nurkille se sitten usein taitaa jäädä.
Jos hinnoittelu ei muutu, pt-kaupan ainoa ase on pidemmät aukioloajat. Ammattitaitohan sieltä puuttuu.
Kuten Johannes Virolainen totesi: "Huono asia, paha selittää". Apteekkarit yhdistetään aina ökyeliittiin, olivat sitä tai eivät.
Jos nyt huonoista vaihtoehdoista pitää valita, niin kumpiko olisi pahempi vaihtoehto:
- itsehoitolääkkeiden rajattu jakelu pt-kaupassa
vai
- kv. apteekkiketjujen tulo alalle (..."kun apteekkarien touhu ei kannata ja muutenkin tuntuu aina olevan niin vaikeaa"..)
Veikkaanpa, että pt-kauppaa vastaan meillä yksityisillä olisi vähän jotain paukkuja, mutta tuo jälkimmäinen olisi yhtä kuin Waterloo.
Hyssälä itäsuomalaisine bulvaaneineen runnoi läpi vähän muutakin. Muistan lukeneeni pari viikkoa sitten jostain, että varuskuntien lakkauttaminen toi PV:lle lisää kustannuksia. Tuskin viranomaisten sukkulointi säästää kustannuksia yhtään missään.
En heti keksi muuta alaa, jossa tonnin pakkauksesta jää vain 45 euroa katetta. Se on noin neljä prosenttia. Onhan se hienoa, että kuluttaja säästää edes jossain, mutta terveen lääketoimituksen mahdollistava kipuraja alkaa olla lähellä.
Ehkä ruokakauppojen hitusen parempi kannattavuus maaseudulla on kuitenkin äänestäjille tärkeämpi kuin apteekit. En kylläkään usko, että kukaan ottaa vakavasti, jos ökyrikkaat apteekkarit rupeavat puhumaan apteekkien sulkemisesta. Ainahan apteekkarit ovat valittaneet.
En ymmärrä Keskustan politiikkaa. Luulisin heidän haluavan turvata maaseudun apteekkien toiminnan. Hyssälä kuitenkin runnoi läpi viitehintajärjestelmän, eikä sen vaikutusta pienille apteekeille ajateltu ehkä loppuun saakka. Meidät on myyty muiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehkä STM pitää ensisijaisena sitä, että kuluissa säästetään, jotta valtiolla olisi rahaa kannattamattoman maatalouden ylläpitämiseen.
STM tekee mitä haluaa. Murheellinen olen siitä että kaikki kunnioitus alkuperäislääketehtaita kohtaan on mennyt jotka kallisarvoiset lääkkeet ovat kehitelleet yhteiseksi hyväksi.
Tulevaisuuden visioni on se, että itsehoitolääkkeet ovat ruokakaupoissa ja reseptilääkkeiden myynnin/jakelun hoitaa lääkäriasemat. Valitettavasti. Riski on suuri, sillä STM ja eduskunta vilisee lääkäreitä.
Voitaisiin nyt sentään 10 euron omavastuu palauttaa peruskorvattaviin lääkkeisiin, joka hieman hillitsisi senttipeliä Kelan suuntaan.
Niinpä. Olisi mielenkiintoista tietää, kenen suulla ministeri Juha Rehula lausuu uusimmassa Mediuutiset lehdessä. Hänen mukaansa "on kova paine saada itsehoitolääkkeet jakeluun päivittäistavarakauppaan".
Kysynkin ministeri Rehulalta, kenellä tämä paine on? Onko se peräti Päivittäistavarakauppiaat ry:llä, vai jollain muulla taholla? Laskevien katteiden vallitessa tämä lausunto on omiaan aiheuttamaan epätietoisuutta apteekkialalla.