Apteekkari
tiistai 27.02.2024

Lääkehuolto ja sote-uudistus

25.04.2013 10:09

SOTE-UUDISTUKSESSA on kysymys julkisen sektorin mittavasta kehittämishankkeesta. Sen tavoitteena on luoda sellainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa vahvat kunnat pystyvät järjestämään ja rahoittamaan sosiaali- ja terveyspalvelunsa, myös erikoissairaanhoidon. Uudistus koskee myös julkisen sektorin lääkehuollosta vastaavia sairaala-apteekkeja ja lääkekeskuksia, vaikka ne eivät aivan hankkeen polttopisteessä olekaan.

Apteekit huolehtivat avohoidon lääkehuollosta, eikä tähän linjaukseen olla esittämässä muutoksia. On kuitenkin selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen heijastuu myös avohoidon apteekkien toimintaan.

STM järjesti viikko sitten lääkealan sidosryhmille jo perinteisen informaatio- ja keskustelutilaisuuden, Lääkefoorumin. Sen jälkeen käytiin ministeriön edustajan johdolla keskustelua siitä, mitä sote-uudistus voisi lääkealalle merkitä.

Tilanne on vielä monella tavalla avoin, mutta varmasti on mietittävä ainakin sitä, kuinka monta sairaala-apteekkia maassamme tulevaisuudessa tarvitaan, miten niiden toiminta-alueet rajataan, mikä on lääkekeskusten asema ja miten julkisen lääkehuollon toimijoiden tehtävät ja vastuut jaetaan.

Apteekeille uudistus voi tuoda uudenlaisen yhteistyön mahdollisuuksia julkisen sektorin kanssa. Kunnat ostavat järjestämisvastuunsa perusteella monenlaisia palveluja eri tahoilta, ja myös apteekit voivat olla niiden tuottajia. Tällä hetkellä koneellinen annosjakelu on ainoa laajasti levinnyt apteekkien ostopalvelu.

Mahdollisuuksia löytyy kuitenkin paljon. Palvelutarvetta tulisikin nyt kartoittaa, ja samassa yhteydessä pohtia myös apteekkien resursseja ja osaamistarpeita palvelujen tuottamiseen. Palvelujen tulee olla sellaisia, että sopivat apteekkien toimintaan ja tuovat niille lisäarvoa. Siitä, missä rajat kulkevat, on monenlaisia näkemyksiä. Apteekkien tehtävät terveydenhuollon kokonaisuudessa tulisikin arvioida uudelleen ja paaluttaa tarpeen mukaan myös lainsäädäntöön.

Yhteistyötä julkisen sektorin kanssa voisi edistää myös perustasolla. Apteekkien toiminnan kehittämisessä lähtökohtana tulee olla asiakkaiden ja potilaiden tarpeiden kuunteleminen. Olisiko nyt sopiva aika miettiä vaikkapa sitä, miten sairaalasta kotiutuva potilas saisi lääkehoitonsa mahdollisimman sujuvasti? Miksi esimerkiksi avohoidon apteekin toimipiste ei voisi toimia julkisen sairaalan aulassa, toimiihan siellä jo kukkakauppa ja kahvilakin?

Lääkehuollon kehittämisessä tarvitaan rakentavaa ja avointa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Edellä mainittu pohdinta apteekkien roolista palvelujen tuottajina sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmälle ja yhteistyön rajapinnoista tulisi käydä pikaisesti.

Keskeneräinen sote-uudistus ei tässä vaiheessa tarjoa viitekehystä tälle keskustelulle, mutta siinä vaiheessa kun julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteesta ja mahdollisista hallinnollisista muutoksista on päätetty, olisi hyvä olla yhteinen käsitys myös siitä, minkälaisia lääkehuoltopalveluja julkisella sektorilla ja avohoidossa voidaan tarjota.

Sirpa Peura

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja.

Takaisin

Kommentit (4)

Proviisori

Kommenttina lääkkeen määrääjän ja lääkkeen toimittajan taloudelliseen sidonnaisuuteen julkisessa terveydenhuollossa: Lääkäri, joka määrää lääkkeen, tuskin hyötyy määräämästään lääkkeestä taloudellisesti mitenkään, jos hän on töissä julkisessa hoitopaikassa (lukuunottamatta hänelle kuuluvaa tuntipalkkaa potilaan hoitamisesta). Nykyisin vallitseva käytäntö, että apteekki saattaa sijaita yksityisen lääkäriaseman alakerrassa ei siis eroa alkuperäisen kirjoittajan spekuloimasta mallista mitenkään. (Julkisessa terveydenhuollossahan kiinteistön omistaja ei ole sama asia kuin lääkkeen määrääjä, yksityisellä puolella tämä on periaatteessa mahdollista). Ei siis kannata tyrmätä kaikkia ajatuksia heti vain siitä syystä, että aina on jokin asia ollut tietyllä tavalla.

ps. Olen kyllä itsekin sitä mieltä että lääkkeen määrääjä ei saisi olla taloudellisessa sidoksessa lääkkeen toimittajaan. Eli tarkoittaen, että lääkkeen määrääjä ei saisi hyötyä taloudellisesti määräämästään lääkkeestä... Toisaalta, kaikki vaikuttaa kaikkeen: ovathan vuodeosastojenkin lääkärit hoitoyksikön palkkalistoilla (palkan maksaa sairaanhoitopiiri tjsp.). Sairaala-apteekin rahoittaa käsittääkseni myös sama taho. (ts. raha menee lopulta samasta kassasta). Kärjistetty teoreettinen spekulaatio: Saako lääkäri bonuksia, jos hoitopaikan menot ovat pienemmät (=määrää halvempia lääkkeitä?). Tätä sidosta ei siis voida ikinä sataprosenttisesti poistaa, mutta räiketä tapaukset mielestäni olisi myös kiellettävä. Alkuperäisen tekstin ajatukset ovat mielestäni kuitenkin hyviä keskustelunavauksia (ja ei, en menisi kukkakauppoja sotkemaan tähän keskusteluun, eihän tuotteen vapaa hinnoittelu ratkaise mitään: mitä jos lääkäri määrääkin esim. vitamiinilisän, niidenkin hinnoittelu on vapaata. Mielestäni irrelevantti pointti.

Amurin hanu

Kuten edelläkin viitattiin, yksityisen apteekkitoiminnan sijoittuminen sairaalan tiloihin on ajatuksena kestämätön. Seurauksena on, että myynti olisi vahvasti reseptipainotteista. Luultavasti myös kalleiden, huonosti kiertävien valmisteiden varastointitarve lisääntyisi. Tiedämme, mitä se tarkoittaisi yritystoimintamme nykytilanteessa.

Apteekin palvelutarjonnan tulee hakeutua alueelle, jossa voidaan hyödyttää alueen asiakaskuntaa mahdollisimman monipuolisesti, laajalla tuotekirjolla. Kukkakauppa voi perustaa "palvelupisteitään" niin paljon kuin sielu sietää, sairaalan sopii hyvin yksi niistä. Kukkien hinnoitteluhan on vapaata.

Hsss

Haluan puuttua kirjoittajan ajatuksiin muutamissa kohdissa.
Yksityisen apteekin sijoittaminen julkisen terveydenhuollon tiloihin, herättää kysymyksen, voisiko terveyskeskus itse hoitaa lääkehuollon potilaalleen. Lääkejakelun voi suorittaa monilla eri tavoilla. Olisiko pelkästä
reseptilääkkeiden toimittaminen apteekista olla kannattavaa ilman massiivisia asiakasjonoja. Mille apteekille annettaisiin tämä monopoli ja millä kriteerioilla?

Sote uudistuksen tiimoilta tarvitaan kentän aktiivista otetta, joka ohjaa uudistuksen etenemistä. Tässä apteekkien pitää olla aktiivisia paikallisen kuntasektorin kanssa. Ehkäpä päättäjämme saisivat vinkkejä toimintamme ohjaamana

nos

Ei-lääkkeitä myyvänä henkilönä täytyy sanoa, että kaikki taloudellinen sidos lääkkeen määrääjän ja lääkkeen myyjän välillä on kiellettävä, olipa sidos sitten palkkion, palkan tai esimerkiksi vuokran muodossa. En siis kannata avohuollon lääkejakelupistettä sairaalaan, lääkärikeskukseen jne. Kukkakauppakin on kiellettävä, jos lääkärit määräävät hoidoksi kukkia. Oma veikkaukseni on, että jos sote-uudistus etenee niin, että perusterveydenhuolto ja jopa sosiaalipuoli tulee alisteiseksi erikoissairaanhoidolle apteekkilaitoksen pysyessä ennallaan, tulee apteekeille automaattisesti mahdollisuus tarjota sairaanhoitopalveluja kannattavasti, koska sote-uudistus rapauttaa perusterveydenhuollon. Ei kun vaan sairaanhoitotyötä ostamaan.

Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.