Apteekkari
keskiviikko 24.07.2024

Kustannus vai säästö?

12.09.2013 16:03

FARMASIAN Maailmankongressissa FIP:ssä esiteltiin taas monenlaisia tutkimuksia, joista päällimmäisenä mieleeni jäi lääkehoidon oikea toteuttaminen. Käyttämättömät ja virheellisesti käytetyt lääkkeet aiheuttavat yhteiskunnille ympäri maailmaa suunnattomat kulut.

Suomessa lääkäri määrää lääkkeen ja apteekki toimittaa sen asiakkaalle. Lääkäri antaa eritasoisia ohjeita potilaille määrätessään lääkkeen; toiset kertovat hyvinkin perinpohjaisesti lääkkeestä ja sen käytöstä, toiset vain ojentavat reseptin asiakkaalle. Joskus resepti tulee potilaan kotiin kirjeessä tai potilaalle ilmoitetaan, että sähköinen resepti on noudettavissa apteekista.

Apteekki puolestaan toimittaa lääkkeen asiakkaalle ohjeineen. Toki apteekissakin neuvonta saattaa olla eritasoista, mutta toisinaan voi käydä myös niin, että uudessa sairaustilanteessaan potilas unohtaa kaikki annetut ohjeet heti apteekista poistuessaan.

Mutta kuka motivoi potilasta käyttämään lääkkeitään ja huolehtii potilaan lääkkeiden käytöstä niiden kuukausien aikana, kun lääkkeitä ei haeta apteekista. Perinteisestihän asiakkaalle toimitetaan 3 kuukauden lääkkeet kerrallaan. Monet tutkimustulokset osoittavat, että lääkehoitoon sitoutuminen on paljon parempaa ja lääkehoito toteutuu toivotulla tavalla, jos apteekin interventio tapahtuu myös lääkkeen käytön aikana.

Monet lääkkeet vaativat myös erityisopastusta. Esimerkiksi astmalääkkeitä toimitettaessa potilas saa ohjeet erilaisten sumuttimien ja annostelun apuvälineiden käytöstä, mutta ongelmat saattavatkin tulla esiin lääkkeen käytön aikana. Neuvontaan tulisikin panostaa erityisesti silloin, kun asiakas hakee uudelleen lääkkeitä. Pelkkä kysymys, osaako asiakas käyttää lääkettään, ei riitä. Tähän kun saa yleensä saman vastauksen kuin Mitä kuuluu –kysymykseen. Siihenhän vastataan lähes aina että ”hyvää”, vaikka elämässä olisi tapahtunut millaisia asioita. Lääkkeen käyttökysymykseenkin yleisin vastaus on että ”osaan”, vaikka mielessä myllertäisi monenlaisia kysymyksiä.

Apteekin maksullinen palvelu, jonka tarkoituksena on lääkkeen käytön motivointi ja asiakkaan perehtyminen hoidon toteutukseen, on todettu kustannustehokkaaksi palveluksi. Astmalääkitys on tästä hyvä esimerkki. FIP-kongressissa esitetyn tutkimuksen mukaan astmalääkkeiden käyttö onnistui vain noin 20 prosenttisesti, mutta apteekin lääkityksen aikaisen intervention jälkeen noin 70 prosenttisesti.

Apteekin 15 minuutin opastuksen kustannukset alittivat huomattavasti kustannukset, jotka huonosti toteutunut lääkehoito aiheuttaa. Apteekille maksettava korvaus ei siis lisääkään lääkehoidon kustannuksia, vaan laskee niitä ja kaiken lisäksi kohentaa potilaan hyvinvointia. Esimerkiksi Tanskassa yhteiskunta korvaa apteekille astmapotilaiden opastuksen kerran vuodessa.

Tähän meidänkin pitäisi Suomessa pyrkiä. Lääkkeiden järkevä ja oikea käyttö, apteekin lisäpalveluna antama toistuva opastus ja potilaiden tietoisuuden lisääminen lääkkeiden käytöstä eivät ole lisäkustannus yhteiskunnalle vaan säästötoimenpide.

Riitta Andersin

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton puheenjohtaja.

Takaisin

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.