Kultaisen käytöksen verkko-opas?

Mitä ei pidä tehdä lounaalla japanilaisessa ravintolassa? Tämä selviää suomalaisten maailmanmatkailijoiden, Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin, hiljattain julkaisemasta kirjasta Mad Manners: Seikkailijan etiketti: Opas maailman tapoihin.

Teoksessa kuvaillaan eri kulttuuripiireille ominaisia viestintämuotoja ja opastetaan välttämään pahimpia etikettivirheitä. Luin kirjaa työmatkallani ja lähes ahdistuin sanattoman viestinnän, erityisesti käsimerkkien, runsaudesta. Identtiset eleet, ilmeet ja pukeutuminen tarkoittavat yhden kulttuuripiirin keskuudessa yhtä, mutta jonkin toisen piirissä jo aivan toista asiaa.

Vaikka verkko yltää monien kulttuuripiirien yli ja tavoittaa potentiaalisesti miljoonia ihmisiä, kulttuurien välistä verkkoviestintää käsittelevät kokonaisvaltaiset teokset ja oppaat ovat huomattavan harvassa. Taustalla saattaa olla osin verkkoviestinnän tavattoman moniulotteinen luonne.

Ohjeiden antaminen, miten jossakin kulttuurisesti määrittyneessä verkkoviestintätilanteessa tulisi toimia, on luonnollisesti hankalaa. Ne ovat paitsi ohjailevia myös antajansa näkökulmista värittyneitä. Toisaalta parhaimmillaan ne helpottavat elämää. Ehkä seuraavia asioita voitaisiin pitää jollakin hyvin yleisellä tasolla hyvinä neuvoina verkkokäyttäytymiseen.

– Älä oleta, että viestisi tulee ymmärretyksi verkossa sellaisenaan. Verkkoviestintä on tilannetekijöistä riippuvaa. Vastaanottajat tulkitsevat sanomia aina omista lähtökohdistaan.

– Kiinnitä huomiota paitsi siihen, mistä puhut, myös miten puhut. Hyvin muotoillut tekstit auttavat viestin perillemenoa.

– Ole kohtelias. Älä provosoidu tai provosoi muita.

– Älä huuda keskustelupalstoilla eli älä käytä ISOJA KIRJAIMIA.

– Verkossa kuka tahansa voi väittää mitä tahansa. Muista lähdekritiikki.

– Älä oleta, että englanti pysyy verkon käytetyimpänä kielenä.

Tätäkin listaa voitaisiin varmasti jatkaa loputtomiin, mutta olennaisempaa kuin yrittää laatia tyhjentäviä listoja, on nähdä viestinnällinen asiayhteys. Jos esimerkiksi kasvokkainviestinnässä meidän on mahdollista ohjailla viestiemme perillemenoa, verkossa kirjoittamamme sanomat ovat maailmalle lähdettyään käytännössä lähettäjästään riippumattomia ja vastaanottajien omavaltaisille tulkinnoille alttiita. Näistä lähtökohdista onkin joskus yllättävää, miten hyvin ymmärrämme verkossa toisiamme.

Ilkka Salmela

Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja.