Keskon pääjohtaja hallitsee retoriikan muttei faktoja
08.06.2016 10:01KESKOLLA ON kova halu apteekkariksi. Niin kova, että faktat unohtuvat, kun se asiaansa ajaa.
Keskon pääjohtaja Mikko Helander on julkisuudessa (mm. MTV3 28.5., MT 6.6) väittänyt, että ”apteekkimonopolin” purkaminen toisi merkittäviä säästöjä kuluttajille ja yhteiskunnalle.
Kyllähän tällaisella väitteellä pääjohtaja julkisuuteen pääsee, vaikkei väitteiden tueksi olisi mitään evidenssiä.
Sen sijaan tutkimustietoa on siitä, että apteekkisääntelyn purkaminen ei tuo säästöjä lääkekuluihin.
Lääkkeiden hintoja säännellään joka tapauksessa omilla mekanismeillaan olipa apteekkijärjestelmä millainen hyvänsä.
Suomessa apteekit eivät koskaan päätä lääkkeen hintaa.
HELANDERIN MUKAAN Suomessa pitäisi myös ”eurooppalaistua” apteekkiasioissa.
Mitähän pääjohtaja tällä tarkoittaa? Suomen apteekkijärjestelmä kun ei ole millään tavalla poikkeus Euroopassa.
Suuressa osassa EU-maista on perustaltaan Suomen kaltainen apteekkijärjestelmä, jossa apteekin omistus on rajattu alan ammattihenkilölle, proviisorille.
Kyllähän tällaisella väitteellä pääjohtaja julkisuuteen pääsee, vaikkei väitteiden tueksi olisi mitään evidenssiä."
MAASEUDUN TULEVAISUUDEN haastattelussa (6.6.) Helander toteaa, että ”poliittisella päätöksellä viisinkertaistettu reseptien toimitusmaksu maksaa kuluttajille sata miljoonaa euroa vuodessa”.
On totta, että reseptilääkkeen toimitusmaksu nostettiin vuoden 2014 alussa 0,39 eurosta 2,17 euroon, mutta se ei ole totta, että tämä maksaa kuluttajille sata miljoonaa euroa vuodessa.
Helander jätti nimittäin kertomatta, että samalla lääketaksataulukkoa rukattiin niin, että uudistus oli kustannusneutraali. Se ei siis lisännyt apteekkien tuloja eikä kuluttajien lääkemenoja.
Uudistuksella turvattiin osaltaan lääkkeiden maankattavaa saatavuutta ja siinä myös onnistuttiin – käymättä kuluttajan kukkarolla.
Helander viljelee puheissaan ”apteekkimonopoli”-sanaa, vaikka Suomessa on liki 600 apteekkiyrittäjää. Väärä termi sopii erityisen huonosti oligopolia edustavan päivittäistavarakaupan johtajan suuhun.
HELANDER OTTAISI siis mallia Ruotsista ja Norjasta, joissa apteekkien omistus vapautettiin ja ketjuuntuminen sallittiin. Norjassa vuonna 2001 ja Ruotsissa vuonna 2009.
Molemmissa maissa apteekkimarkkinoita hallitsee nyt kolme isoa kansainvälistä ketjua.
Norjassa Phoenix, Celesio ja Boots omistavat apteekeista reilusti yli 80 prosenttia, ja Ruotsissa Apoteket, ICA-konserni ja Oriola-KD jakavat lähes koko markkinan.
Sekä Norjassa että Ruotsissa apteekkien toimintaan oltiin tyytymättömiä ja lähdettiin tavoittelemaan Suomen tasoa apteekkipalveluiden ja lääkkeiden saatavuudessa.
Suomessa on silti edelleen asukaslukuun suhteutettuna tiheämpi apteekkiverkosto ja pidemmät aukioloajat kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Myös lääkkeiden toimitusvarmuus on Suomessa parempi kuin Ruotsissa. Lehtitietojen mukaan myös Norjassa on ollut ongelmia aivan tavallisimpienkin lääkkeiden saatavuudessa.
Apteekkijärjestelmästä sopii keskustella, mutta suotavaa olisi, että keskusteltaisiin faktoilla.
Kirjoittaja on Apteekkariliiton viestintäjohtaja ja Apteekkarilehden päätoimittaja.
Kommentit (8)
Antti: Nykypalkkatasolla ja tulevaisuuden vaatimuksilla vs. apteekkien määrän lisääminen vs. työvoiman saanti vs. hintojen lasku = siinä onkin yhtälö, jota voi miettiä. Mistä joustetaan? Mä sanoisin omalla kokemuksella että työvoimakustannukset alas (=kenkää) ja tehot ylös. Entistä pienemmästä porukasta revitään entistä enemmän. Hmmm...lääkeneuvonta, joo joustetaan siitä mutta annetaan ihan sikana sitä pakollista hintaneuvontaa. Eli sitä olennaisinta lääkkeen oikean käytön kannalta.
Jep. Kovaa on pudotuspeli luultavasti vapaassa kilpailussa, mutta niin se pitää ollakkin. Kuluttaja poikkeuksetta höytyy tästä lopulta. Silti varmasti lääkehuolto voidaan järjestää riittävän hyvällä tavalla mahdollisissa poikkeus tilanteissa.
Apteekki hommissa on tietenkin muistettava se, että lääkkeiden kokonaiskysyntä ei jousta hintamekanismien mukaan samalla tavalla kuin tuossa bussiesimerkissä lippujen kysyntä. Mutta jos lääkkeiden hinta voisi edes hieman joustaa tilanteen mukaan homma voisi valtakunnan tasolla tehostua. Esimerkiksi lapissa reseptien toimituksesta maksettaisi isompi provikka ja/tai kate olisi lääkkeissä muuta maata suurempi.???
Myös apteekkien määrän kasvattamisesta aiheutuisi kilpailua ja kuluttaja hyötyisi lisäksi varsinkin jos lääkkeiden hinnoissa sallittaisiin joustoa alaspäin alueellisesti kilpailun mukaan. Ainakin itsehoitolääkkeissä pitäisi sallia täysin markkinaehtoinen hinnoittelu.
Tämä hyödyttäisi yhteiskuntaa yksittäisten apteekkien kannattavuuden kustannuksella.
Tässä pääsisivät myös apteekkarit tutustumaan siihen mitä oikea yrittäjyys on.
Olisipa mielenkiintoista nähdä millainen on bussiliikenteen verkosto ja lippujen hinnat muutaman vuoden päästä, kun markkinatalouden lait alkavat oikeasti tuntua. Sama on odotettavissa apteekkialalla tarveharkinnasta luovuttaessa. Ajan oloon isot tulevat syömään pieniä.
Antti: Juuri eilen (9.6.) kerrottiin, että vaikka bussimatkustajien määrä on lisääntynyt, tulos on painunut alaspäin. Euron kyyti ei voi olla kannattavaa, sen ymmärtää vähäisemmälläkin laskutaidolla. Veikkaan että esim. Onnibussin kalustolla kun mennään, kulutus pyörii siinä 25-30l/100km. Oletetaan, että firma ostaa tankkikaupalla naftaa ja saa alvit takaisin, litrahinta pyörii ehkä 70-80 sentissä. Se ei voi millään olla kannattavaa ja uskon että pudotuspeli on kovaa.
Sunnuntairakentajalle paketti ruuveja K-raudassa n.60€, rakentajakortilla n.30€. Ja siitäkin vielä jää katetta. Siinä vapaata hinnoittelua keskusliikkeeltä.
Erkki on oikeassa. Ei apteekkien provisori omisteisuus ole ongelma, mikä tekee Suomen Apteekkijärjestelmästä monopolin. Ongelma on apteekkien määrän sääteleminen tarveharkinnalla. Samanlainen tarveharkinta oli aikaisemmin vallalla bussiliikenteessä.
Nyt kun tästä tarveharkinnasta reiteillä on luovuttu bussilippujen korkeat hinnat ovat vain muisto menneestä. Ennen ei kannattanut bussilla juuri ajella yli sadan kilometrin matkoja kun lippu maksoi kaksi kertaa sen mitä autossa paloi polttoainetta.
Nyt vapaassa kilpailussa hinnat ovat tippuneet niin, että bussilippu maksaa puolet siitä mitä autolla samaan matkaan kuluisi polttoainetta.
Vaikea sanoa, jättikö Helander kertomatta kustannusneutraaliuden vai eikö hän oikeasti tiennyt tuota lääketaksan rukkausta. Tähän kummalliseen sataan miljoonaan on näköjään fiksautuneet muutkin kuin muutama kansanedustaja.
Ylipäätään apteekkien ympärillä tapahtuva #loiskiehunta on melkein yksinomaan populistista tyhjien tynnyrien kolistelua ilman tarkempaa asiantuntemusta.
Vai haluaako Helander lisätä lääkkeiden myyntiä? Olisipa kiva tietää, mikä on päivittäistavaran vuosimyynti vs. käsikauppalääkkeiden vuosimyynti.
Lääkkeiden myynti ei ole samaa kuin maidon tai leivän myynti. Farmaseuttien ja proviisoreiden ammattitaitoa tarvitaan apteekissa ja lääkejakelussa. Lääkkeet ovat voimakkaasti vaikuttavia aineita. Muuten ne eivät olisi myynnissä vain erikoistuneessa kaupassa. En ymmärrä tätä hinkua #vapauttaa# lääkkeiden myyntiä. Nykyäänkin tulee paljon haittavaikutuksia siitä, että ei osata käyttää lääkkeitä oikein.
Lääkemyynnin salliminen Keskolle, merkitsisi sen hyväksymistä myös SOK:lle. Näiden jättien syliin ei pidä kaataa kaikkea kaupankäyntiä. Yksityisomistus pitää Suomessa säilyttää.