Kesän kynnyksellä

”PROJEKTI ILMAN johtoa on kuin keväinen kukkaketo, jossa surraa monenlaisia herhiläisiä keräämässä mettä omaan pesäänsä.”

Turussa toimitettiin juuri äsken ensimmäinen oikea sähköinen lääkemääräys. Jos uutinen tuntuu kummallisen tutulta, ei huolta – muistissa ei ole mitään vikaa. eReseptikauden avajaisia on vietetty jo pariin otteeseen: Joensuussa vuonna 2004, Helsingissä vähän sen jälkeen.  Kotkassa toimitettiin vuosina 2005–2006 vähän toistasataa sähköistä lääkemääräystä. Näiden harjoitusten jälkeen toimijoita vaihdettiin ja eReseptin rakentaminen aloitettiin alusta.

Ratkaisu  eReseptin teknisestä toteutusmallista tehtiin jo vuonna 2001. eReseptin esitaistelijoiden joukko laati STM:lle selvityksen, jossa esitetty malli sai laajalla lausuntokierroksella varauksettoman kannatuksen.  Sen innoittamana lähdettiin soitellen sotaan, eli päästettiin insinöörit irti. Sukellettiin suoraan pilottiin, tilanteessa, jossa järjestelmän tekninen raami oli päätetty mutta itse toiminnan sisällöstä ei ollut mitään ymmärrystä.  Eikä se ketään tuntunut kiinnostavankaan. Tärkeintä oli vääntää kättä siitä, minkä mahtifirman ehdoilla edetään ja kuka saa asiasta prenikat ansiolistaansa.

”Taitava puutarhuri suunnittelee kukkapenkin, kylvää siemenet, istuttaa taimet järjestykseen, kitkee rikkaruohot,  kastelee,  lannoittaa ja hävittää tuholaiset.” 

Pilotointi tuotti kokouksia, työtä, kustannuksia, toimijoiden turhautumista, kalliita itsestäänselvyyksiä sisältäviä raportteja, kravattimiesten Japaninmatkoja sekä käyttökelvottomia järjestelmävirityksiä. Taitaa listalla olla yksi konkurssikin.

Nyt on siirrytty käyttöönottoon sekä etsimään syyllisiä. Kaikkensa eReseptin etenemiseksi ja vielä aivan ilmaiseksi antaneita toimijoita piikitellään projektin jarruttamisesta. Annetaan jopa ymmärtää, että eReseptiprojekti on osoitus nykyisen apteekkijärjestelmän tehottomuudesta ja kyvyttömyydestä. Kyllähän se harmittaa, koska valtakunnallinen eReseptihanke käynnistettiin nimenomaan apteekkareiden vaatimuksesta aikana, jolloin terveydenhuollon it-markkinoilla sai kaikki rehottaa vapaasti.            

Oman ajanlaskuni mukaan Suomi on oikeasti valmistautunut sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoon viitisen vuotta. Lasken vakavaan valmistautumiseen esiselvityksen laatimisen vuonna 2001 ja sen jälkeen työn vuodesta 2005, kun STM vihdoin asetti ryhmän määrittelemään eReseptin toiminnallisuudet. Pilottiin käytetyt välivuodet olivat hukkaan heitettyä aikaa ja tulivat toimijoille erittäin kalliiksi.

”Hyvin perustettu kukkapenkki kukkii koko kesän, huumaa tuoksullaan ja ilahduttaa kauneudellaan. Sitä tullaan ihastelemaan läheltä ja kaukaa. Puutarhuri saa ansaitsemansa kiitoksen ja kunnian. Kukat kasvavat ja siementävät uutta satoa tuleville vuosille.”   

Ruotsissa eResepti saatiin toimimaan nopealla aikataululla kattavasti. Toimintamallin rakentamisessa päävastuullisena toimijana oli Apoteket AB. Meilläkin olisi prosessin suunnittelussa ja toteuttamisessa kannattanut antaa vastuu asiantuntijoille.

JK. Puutarhasitaatit ovat peräisin kirjoittajan ajatusten karkaamisesta aivan muihin teemoihin kesän kynnyksellä.

JK.  Norjassa aloitetaan sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto reilun neljän vuoden valmistelun jälkeen aivan näinä päivinä.    

Sirpa Peura
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja.