Kesähelteilläkin tapahtuu
13.07.2011 11:26
APTEEKKITOIMINNAN kehittämistyöryhmä jätti maaliskuussa raporttinsa silloiselle sosiaali- ja terveysministerille. Raportissa oli monia toimenpide-ehdotuksia, joiden käytännön valmistelutyötä edellytettiin jatkettavan.
Työryhmän näkemyksen mukaan muun muassa lääketaksan rakennetta tulisi muuttaa siten, että apteekin myyntikate perustuisi tukkuhinnan osuuden sijaan enemmän lääketaksan kiinteisiin osiin ja reseptilääkkeen toimitusmaksuun.
Apteekkariliittohan julkaisi oman ensimmäisen taksamallinsa jo kevään Apteekkaripäivillä. Tässä mallissa toimitusmaksu ehdotetaan korotettavaksi 0,39 eurosta 0,92 euroon ja sidottavaksi indeksiin.
Apteekkariliiton näkemys on, että syntyvät lisäkustannukset katettaisiin viitehintajärjestelmän tuomilla säästöillä. On kuitenkin ilmeistä, että uudelta taksaehdotukselta edellytetään kustannusneutraaliutta edellisen vuoden lääkekuluihin. Liiton malli on muokattavissa myös tähän muotoon.
Fimea on omalta osaltaan ilahduttavasti vienyt asiaa eteenpäin ja julkaisi mallinsa uudeksi lääketaksaksi verkkosivuillaan viime viikolla (7.7.). Fimean malli lähtee siitä, että resepti- ja itsehoitolääkkeiden taksa eriytetään ja halpojen reseptilääkkeiden taulukon kiinteitä osia korotetaan.
Fimean mukaan tämä uudistus vähentäisi apteekkien taloudellista riippuvuutta lääkkeen tukkuhinnasta ja huomioisi nykyistä paremmin apteekin tekemän asiantuntijatyön ja lääkeneuvonnan, jota tarvitaan eniten halvempien, lääkevaihdon piirissä olevien lääkkeiden toimituksessa, joiden toimitusmäärät ovat suuret. Samalla uudistus turvaisi pienten apteekkien ja maan kattavan apteekkiverkoston toimintaedellytyksiä.
Apteekkariliitolla on käytössään lähes 200 apteekin tuotekohtaiset tiedot, johon näitä malleja on simuloitu. Alustavasti näyttää siltä, että Fimean mallilla on apteekkikohtaisesti suuremmat erot; on sekä suuria häviäjiä että voittajia. Malli kyllä näyttää tukevan jonkin verran erityisesti pienimpiä apteekkeja. Liiton mallissa taas apteekkikohtaiset erot ovat pienemmät.
Fimean ehdotuksessa on kaksi suurta ideologista kysymystä. Perustavaa laatua oleva kysymys on, eriytetäänkö resepti- ja itsehoitolääkkeiden taksa. Toinen merkittävä asia on myös Fimean ehdottama toimitusmaksun poistaminen ja sen leipominen lääketaksan kiinteisiin osiin, erityisesti hinnaltaan halpoihin reseptilääkkeisiin.
Asioiden eteenpäin vieminen on kuitenkin helpompaa, kun on konkreettiset mallit, joista keskustella. Tästä on hyvä lähteä eteenpäin. Näissä asioissa riittää pohdittavaa, että saataisiin paras mahdollinen lopputulos.
Riitta Andersin
Kirjoittaja on Apteekkariliiton puheenjohtaja.
Takaisin
Kommentit (18)
Asiasta vielä sen verran, että Fimea lienee tehnyt työtä käskettyä - KUSTANNUSNEUTRAALISTI - siihen nähden esitys on kelvollinen. Siihen kun lisättäisiin keskieurooppalaisten terveyspoliittisten päättäjien talousasioiden ymmärrys, niin päästäisiin jo hyväksyttävään tilanteeseen.
"Viitehintajärjestely" on tuonut kaikkialla mittavat vuotuiset säästöt lääkekuluissa ja romahduttanut samalla jakelujärjestelmän eli "apteekkien" katteet. Suomesta poiketen tämä on ymmäretty korvata apteekeille ohjaamalla osa yhteiskunnan saavuttamista säästöistä takaisin apteekkijärjestelmään, jotta toiminta voisi entisen tasoisena jatkua.
Esimerkiksi Hollannissa vuotuinen säästö oli vuonna 2009 n. 400 M€, josta palautettiin apteekeille reseptilääkkeiden toimitusmaksua toista euroa korottamalla n. 200 M€. Suomessa vuotuinen säästö,lääkkeiden hintojen alenemana asettuneen n. 150 miljoonaan euroon, joka leikkaa rajusti apteekkien pitkään tasaisena ollutta käyttökatetta.
Jo se, että reseptilääkkeen toimitusmaksu nostettaisiin 40 sentin tasolta euroon eli palautettaisiin apteekeille osa sulaneista käyttökatteista, siis noin 25 % yhteiskunnalle tulleista vuosisäästöistä, pitäisi totutun tasoiset apteekkipalvelut sen aikaa toimivina, että viranomaistaho saisi löydettyä toimivan mallin pienten tarpeellisten apteekkien toimintaedellytysten turvaamiseksi, mihin mainitsemani toimitusmaksun korotus ei yksinää vielä riitä.
Vaikka ajat ovat valtiontalouden kannalta ankeat, niin kustannusneutraalin ratkaisun etsiminen apteekkien talousahdinkoa helpottamaan on alkemistien ominta aluetta.
Onko todellakin noin? En olisi uskonut.
Suomessa maataloustuotteiden myynnistä saatavat tulot eivät riitä kattamaan niiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Maatalousministeriön mukaan keskeisten maataloustuotteiden tuotanto ei olisi Suomessa mahdollista ilman yhteiskunnan tukea. OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen.
Nimimerkkipitoisten keskustelujen ihanuutta kerrakseen: jo kuudennen viestin kohdalla mopo karkasi käsistä, joten annetaan sen nyt mennä pöpelikköön kunnolla. Rahavirrat maaseudun ja kaupunkien välillä eivät ole yksisuuntaisia. Täällä karjanhajun keskelläkin rahoitetaan verovaroin valtion Helsingissä sijaitsevia laitoksia, joiden työntekijöiden verorahat jäävät paikkakunnalle. Myös täkäläisten teollisuuslaitosten yhteisöverot menevät osittain sinne kuntaan, missä konsernin pöytälaatikko sijaitsee.
Kommentaattorin esittämä näkemys toteutettuna olisi valtiovallalta asianmukainen ja reilu kädenojennus ohdingossa olevalle torpparikaartilleen.
Syvällisemmin olisi kuitenkin pohdittava sitä, että mikä on apteekkimaksun asema EU-kilpailulainsäädännössä, pyrittäessä valvomaan täysin säädellyn alan tulonmuodostusta. Apteekkimaksu on tarkoitettu tässä katsannossa välineeksi, jolla leikatan suurten, vilkkailla paikoilla toimivien apteekkkien muussa tapauksesdsa liiallisiksi nousevaa tulosta. Viitehintajärjestelmän käyttöönotto on jo tämän tarvittavan leikkauksen käytännössä jo hoitanut, kun suurten apteekkien liiketulokset ovat romahtaneet. Käytännössä kaikki apteekit, erityisesti pienet tarvinnevat helpotusta, ja tätä asianpuolta sietäisikin selvittää.
Apteekkimaksua voi alentaa kustannusneutraalisti, kun Yliopistonapteekki maksaa jatkossa apteekkimaksun jatkossa valtiolle (24 milj euroa).
Tämän summan + Itäsuomen yliopiston apteekin apteekkimaksun verran
apteekkimaksua voidaan hyvin alentaa kustannusneutraalisti.
Tosin yliopistot (joille YA:n apteekkimaksu ennen meni) jäävät nuolemaan näppejään, mutta se on heidän ongelmansa. Ei kai yksityiset apteekit ole vastuussa yliopistojen rahoituksesta?
Kuopiolainen Fimea onkin nyt sosiaalifarmasistien hallussa. Entinen Hilan johtaja on Fimea ylijohtaja ja STM:n lääkesäästöt viedään rytinällä läpi. Luvassa on halpoja lääkkeitä kansalaisille. En usko, että mikään puolue ottaa sairailta rahaa toimitusmaksun muodossa ökyrikkaille apteekkareille. Hyssäkin päätti vain "selvittää" asiaa.
Meidän kylällä apteekki toimii ihan hyvin, vaikka teillä mukamas menee huonosti. Siwa sen sijaan lopetti.
Vaade siitä että, KUSTANNUSNEUTRAALISTI pitäisi lääketaksan uudistus toteuttaa, on aivan absurdi, täysin järjetön, kertoen vain siitä, että vallanpitäjät eivät ole asiaan viitsineet lainkaan paneutua. Apteek
kimaksun, apteekkien liikevaihdosta kiinteällä prosentilla perittävän vuosittaisen tuoton valtiolle pitäisi siis pysyä entisellään, vaikka se verona kohdistuu ja joudutaan maksamaan apteekkien häviämässä olevista katteista. Jokaisen pitäisi ymmärtää se, että jos apteekit keskimäärin eivät juurikaan enää tuota liiketulosta vuosittain kuin korkeintaan puolet siitä mitä ennen viitehintajärjestelmän käyttöönottoa, niin täysin kohtuutonta on edellytää, että liikevaihdon perusteella kannettava veron osa voisi pysyä ennallaan. Kyseessä on yritys kiristää apteekkien kokonaisverotusta tasolle noin 90 % tai sen ylikin. Apteekkimaksua pitäisi reilusti leikata tai reseptien toimituspalkkiota nostaa vaikkapa eurolla. ellei nykyistä apteekkijärjestelmäämme jossain siis ole päätetty ajaa alas.
Taksien taksoja nostettiin (samat poliitikot, mutta eri ministeriön virkamiehet!!) kustannustason nousun takia. Taksan nosto aiheuttaa KELAlle ja kunnille miljoonien lisäkustannukset. Missä oli tämän päätöksen kustannusneutraalius. Onko lääkekulut ainoat asia, jossa kustannusneutraalius on kiveen hakattu????
Ja kun lukee FIMEAn ehdotuksen, ei ainakaan minulle aukea, millä tavalla tuo ehdotus lisäisi pientenkään apteekkien tuloja, kun kustannusneutraalius on viety jopa asiakkaiden taholle eikä pelkästään julkisen talouden osalta.
Vain poliitikot ja virkamiehet voivat nostaa toimitusmaksua. Kelan rahankäyttö riippuu tietysti myös noista samoista poliitikoista ja virkamiehistä. Miten noihin asiohin voi oikein vaikuttaa, jos ei tunne edes poliitikoiden ja virkamiesten roolia asiassa? Tulee aika tyhmä kuva alasta.
Laajasti hyväksytty? Siis entinen ministerin tapainen ja apteekkilaiset itse. Hyvinhän nuo apteekkipalvelut tuntuvat toimivan ilman korotuksiakin.
Miksi vääntää vuosikausia toimitusmaksun korotuksesta, kun poliitikot ja virkamiehet ei sitä kuitenkaan nosta? Kun perusteet toimitusmaksun korotuksen tarpeelle on jo laajasti hyväksytty, niin toimitusmaksua voisi nostaa sen kummemmin kyselemättä. Se on sitten toinen kysymys tuleeko korotus kokonaan asiakkaan maksettavaksi vaiko maksaako kela osan. Onhan puhelinreseptien lääkärinpalkkiotkin käytännössä isommat kuin kelan taulukoissa olevat korvausperusteet. Asiakas vain maksaa loput.
Turha kaikkien lääkkeiden käyttäjien on ruveta maalaisten lääkekuluja maksamaan. Yhteiskunnan rahat eivät vain riitä korpialueiden pakkoasuttamisen tukemiseen. Lääkelaitoksen siirronkin maksavat lääkefirmat. Ei siellä maaseudulla ole kohta asukkaitakaan kun tiloja yhdistellään tehokkuuden kasvattamiseksi. Yhteiskunnan tukiaisilla elävät muutenkin.
P.S. Kannattaisiko opetella oma ammatti?
Nimimerkille MAAILMA MUUTTUU
Saattaa olle etta sina itse asut kaupungissa, jossa on useita apteekkeja.
Miten sinun mielestasi pitaisi hoitaa maaseudun laakehuolto ?
Olen aika varma etta joku sukulaisesi tai tuttavasi asuu "maalla".
Suomessa on tahan asti ollut apteekki tai sivuapteekki lahes joka klunnassa.
Meilla on pohjoismaiden paras apteekkitiheys ja pohjoismaiden ammatitaitoisimmat
henkilot apteekin tiskin takana.
Maaseudun mummo joituu jo nykyaan tekemaan pidemmen laakkeenhakureissin kuin kauounkilaiset. Miksi asia pitaisi tehda viela vaikeammaksi ?
Laakkeet ovat hieman eri asia kuin WC-paperi tai ruoka. Apteekki on hieman
erikoinen yhdistelma kauppaliiketta ja tietolankkia. Apteekin tarkein tuote on
laakkeisiin liittyva tieto. Oikea tieto pelastaa ihmishenkia. . Ainakin mina toivion etta
apteekkipalvelut sailyvat myos ruuhkasuomen ulkopuolella.
Maaseutuapteekkari EVP.
Minne noita pieniä apteekkeja tarvitaan? Lääkkeetkin saa netistä. Ei niitä pieniä apteekkeja ole pakko hakea tai niistä voi luopua. Agraarivalta loppuu meiltä vihdoinkin.
So what?
Erityisesti pienten apteekkien kannattavuutta tulisi parantaa. Esimerkiksi eResepti ja annosjakelu tulevat tulevaisuudessa viemään helposti sen vähäisenkin kannattavuuden, kun entiset pari teknistä pitää korvata parilla farmaseutilla: pian apteekin ainoa tekninen on apteekkari. Mikäli tähän ei puututa, pienen apteekin apteekkarin pitää unohtaa se vähäinenkin vapaa-aika ja lomat, lyhentää aukioloajat todella minimiin ja yhä useampi pieni apteekki muuttuu palvelupisteeksi tai sivuapteekiksi.
Mutkikkaita hintajarjestemia rakennettaessa heraa ainakin minulla kysymys miten sama asia on hoidettu muissa maissa. Olisko tassa KIS -ohje paikallaan ? Keep It Simple-so it works.