Kerrohan kaikki, Antero Vartia
28.10.2016 15:00KANSANEDUSTAJA Antero Vartia on julkaissut blogissaan lakialoitteen, johon hän kerää nyt eduskunnassa nimiä. Aloite on herättänyt kummastusta ja kysymyksiäkin.
Vartian lakialoitteen perusteluissa on kerrottu, että hän ehdottaa kahta asiaa: apteekkien määrällisistä rajoituksista luopumista sekä lääkkeiden hintojen muuttamista kattohinnoiksi.
Itse aloitteen muutosehdotuksissa hän kuitenkin ehdottaa poistettavaksi kymmenkunta lakipykälää, joiden poistamista hän ei perustele mitenkään, muun muassa apteekkien sijaintia koskevat määräykset. Lisäksi hän sallisi apteekkien ketjuuntumisen – rajoituksetta.
JULKINEN KESKUSTELU on kilpistynyt apteekkilupien määrän ympärille.
Lääkelaissa ei itse asiassa säädetä apteekkien määrällisistä rajoituksista, vaan lääkelaissa on väestökriteeri, joka ohjaa viranomaisten päätöstä perustaa apteekkeja: Apteekkeja tulee olla maassa siten, että väestö, mikäli mahdollista, voi vaikeudetta saada lääkkeitä (Lääkel 39 §).
Vartia ei ehdota tämän pykälän poistamista, vaikka perusteleekin aloitettaan määrällisten rajoitusten poistamisesta.
Sen sijaan hän ehdottaa aloitteessaan alueellisen ohjauksen poistamista. Poistettavaksi ehdotetaan lain 40 §:n säännöstä, jonka mukaan apteekkilupa myönnetään apteekkiliikkeen harjoittamiseen kunnassa tai sen osassa.
Mitään korvaavaa mekanismia, jolla varmistettaisiin apteekkipalveluiden saatavuus tietyllä alueella, hän ei ehdota.
Syystä tai toisesta hän ei avaa myöskään perusteita sille, miksi hän haluaisi luopua alueellisesta ohjauksesta, joka kuitenkin varmistaa kattavat palvelut – itse asiassa hän ei edes kerro perusteluissa, että ehdottaa alueellisesta ohjauksesta luopumista.
VARTIA EHDOTTAA poistettavaksi myös lääkelain 52 §:ää. Tuossa säännöksessä käsitellään sivuapteekkien perustamisen edellytyksiä.
Kun Vartian ehdotuksen mukaan sivuapteekille voisi edelleen saada luvan, mutta edellytyksiä ei laissa ole määritelty, on ilmeisesti niin, että hänen ehdotuksensa mukaan yksi apteekki voisi perustaa rajattoman määrän sivuapteekkeja.
Erityisen kummallinen tämä säännös on siksi, että hän ehdottaa poistettavaksi myös kaikki rajaukset Yliopiston apteekin sivuapteekkien määrältä.
Onko ajatuksena siis se, että maassa on yksi suuri valtio-omisteinen ketju, jolla on rajaton oikeus perustaa apteekkeja?
LAKIEHDOTUKSEN PERUSTELUJEN mukaan lääkkeiden tukkuhinnat ovat Euroopan alhaisimpia, mutta kuluttajahinnat korkeimpien joukossa, ja aloite antaa ymmärtää, että tämä johtuisi apteekkien katteista.
Kattavaa kansainvälistä vertailua kuluttajahinnoista ei ole, ja vaikka olisikin, se ei kertoisi apteekkien katteista, koska lääkkeen hinnassa on monta muutakin elementtiä, kuten arvonlisävero ja apteekkimaksu, jota ei muissa maissa ole.
Ruotsissa ja Norjassa alennukset lääkkeiden tukkuhinnoista on osittain apteekeille sallittu, toisin kuin Suomessa. Naapurimaissa apteekin kate ei siis ole läpinäkyvä, ja siksi vertailut mahdottomia.
LISÄKSI ALOITTEESSA viitataan kahdeksan vuotta vanhaan vertailuun lääkkeiden hinnoista. Tämän jälkeen Suomeen on tuotu muun muassa viitehintajärjestelmä, jolla on merkittävästi laskettu lääkkeiden hintoja.
Vartia lakaisee maton alle myös sen, että vaikka Ruotsissa ja Norjassa onkin saavutettu edistystä apteekkijärjestelmissä, niiden lähtötaso oli niin heikko, että niissä laadullisin kriteerein ollaan edelleen Suomen takana.
Vartia antaa myös ymmärtää, että hallitus tekee lääkekorvaussäästöjä ilman, että apteekeilta leikataan.
Tosiasiassa hallitus leikkaa reilusti apteekkareilta, kun säästöt toteutetaan. Liikevaihto laskee yli viisi prosenttia, ja tulos – ellei sopeutustoimia tehdä – liki viidenneksen.
TOIVON, että kansanedustajilla on käytettävissään paras mahdollinen tieto, kun he harkitsevat Vartian lakialoitteen allekirjoittamista.
Reiluinta olisi kertoa näistä muutoksista avoimesti – ei piilotella niitä yksittäisten pykälien poistoesityksiin.
Takaisin
Kommentit (11)
Kilpailukykysopimuksen mahdollistaman työajan pidennyksen käyttöönotto apteekeissa (lähes poikkeuksetta) on saanut apteekeissa työskentelevän farmaseuttisen henkilöstön arvioimaan uudelleen monopoliaseman hyödyllisyyttä yhteiskunnan ja nyt myös työntekijän kannalta.
Aiemmin henkilökunta on lähes poikkeuksetta suhtautunut kriittisesti monopolin purkamiseen, mutta työajan pidentäminen (vaikka tarvetta ei ole) on saanut monet muuttamaan kantaansa.
Vartian ajatukset ovatkin saaneet suosiota myös alan sisällä. Ehkä meillä on pian vain apteekkarikunta, joka näkee apteekkitoiminnan osittaisessa vapauttamisessa peikkoja?
Vartian malli toimii, jos tavoitteena on saada apteekkijärjestelmä, jossa peruslääkkeiden kuten Buranan saatavuus paranee, mutta reseptilääkkeiden saatavuus ja palvelun taso heikkenee.
Jos apteekkien lukumäärää lisätään, paranee apteekkien saatavuus teoreettisesti (pyrkivät tosin lisääntymään paikoille missä on jo apteekkeja). Mutta tällöin apteekkien keskimääräinen varasto pienenee, jolloin valikoima auttamatta myös supistuu. Jos siis ajatellaan saatavuudella varmuutta, jolla asiakas saa reseptilääkkeen heti apteekista, saatavuus heikkenee. Lisääntynyt apteekkien määrä pahentaa myös entisestään apteekkien farmaseutti pulaa. Henkilökuntapula näkyy pitempinä jonotusaikoina ja heikompana palveluna. Jos työmarkkinat osaavat hyödyntää tilanteen, työn hinta kasvaa kysynnän kasvaessa ja apteekkien tehokkuus ja kannattavuus laskee, joka periaatteessa pitäisi näkyä hintojen nousemisena (tietysti säädellyssä järjestelmässä hintojen nousu ei ole helppoa).
Nämä ovat kaikki ilmiöitä joista on faktaperäistä kokemusta maista, jossa em. muutoksen kaltaisia muutoksia on pistetty käytäntöön.
Apteekkijärjestelmän uudistamista koskevassa keskutelussa on se ongelma, että ihmiset eivät käytä ollenkaan normaalia loogista päättelykykyä. Kukaan ei esitä, mitä tahdotaan ja miten siihen voitaisi päästä. Ainoa mitä tahdotaan, on että apteekkien tulokset pitäisi heiketä, mutta eihän se voi olla minkään muutoksen peruste?
Ja jos apteekkien tulosta tahdotaan heikentää, niin meillä on jo olemassa oikein unelmajärjestelmä siihen tarkoitukseen, sikäli kun sitä halutaan käyttää.
Joko Vartia ei osaa tehdä johtopäätöksiä tai sitten Vartian ajatuksena on tehdä muutoksia mitkä romuttavat nykyisen apteekkijärjestelmän (saatavuus ja palvelu menee roskiin) ja sen jälkeen ihmiset kypsyvät apteekkeihin ja ne lopulta lyödään kansainvälisille suurfirmoille, koska pienyrittäjät "eivät pysty" hoitamaan asiaansa. Isot pääomathan haluavat tämän lopputuloksen tavalla tai toisella, joten se selittäisi miksi S-ryhmän kätyrit kirjoittaa ja jakelee kirjoja poliitikoille ilmaiseksi ja miksi suuryritysten hallituksessa istuvien ekonomistien järjestö (Libera) haluaa ajaa tällaista muutosta. Harvemmin tällaisilla tahoilla on tosiasiallisesti köyhien ja sairaiden rahoista huoli... tai niistähän he huolta haluavat pitää hyvinkin läheisesti.
Apteekkien edunvalvonta pelaa, kun apteekkarit kirjoittavat täällä toinen toisilleen uskoaan vahvistaen... :-)
Juna meni jo. Järjestelmä tarvitsee muutosta ja itse asiassa Vartian malli on hyvä: Siinä sentään ymmärtääkseni vapautettaisiin apteekkien perustamista, mutta pitäisi olla alan koulutus. Eli apteekkariyrittäjistä tulisi ihan oikeasti kilpailevia yrittäjiä.
Jos tämä ei käy, niin laitetaan lääkkeet sitten Keskon tai S-ryhmän jakeluun tai koko homma valtiolle.
Suomen apteekkijärjestelmä on lääketurvallisuuden ja terveydenhuollon edistämisen kannalta edelleen yksi parhaista ellei paras koko maailmassa. Suurten kansallisten ja kansainvälisten terveysalan, päivittäistavara- ja lääkekaupan toimijoiden kiinnostuksen perustana suomalaisten lääkehuoltoa kohtaan on yritysten omat liiketoimintatavoitteet ja liikevaihdon kasvattaminen lääkemyynnillä. Mitään takeita lääkkeiden kuluttajahintojen laskusta ei ole. Suomi on hyvin pieni markkina-alue, jossa jo nyt apteekit kilpailevat keskenään niin paljon kuin laki ja Fimea antavat siihen mahdollisuuden. Nykyinen Suomen lääkelaki ja pääsosin yksityisapteekkeihin perustuva apteekkijärjestelmä on osoittanut erinomaisen toimivuutensa monissa eri tilanteissa läpi vuosikymmenten. Hyvin toimivaa ja kokonaisuudessaan hinta-/laatusuhteeltaan yhteiskunnalle ja kuluttajille erittäin edullista järjestelmää ei pidä lähteä romuttamaan, jos ei ole tarjota mitään paremmmin toimivaa esimerkkiratkaisua tilalle. Vartia on esityksessään sokeasti luottamassa siihen, että purkamalla nykyinen säännelty lääkehuoltojärjestelmä ja sen tarkkaan harkitut lait ja säännökset saataisiin jotain parempaa tilalle "markkinavoimien" ohjaamana. Jos markkinat toimisivat pyytettömästi kuluttajan ja yhteiskunnan parhaaksi, niin Yhdysvalloissa pitäisi olla maailman edullisimmat lääkkeet sen sijaan, että ne ovat nykyään lähes kalleimmat koko maailmassa. Kokonaisuudessaan Suomen apteekkijärjestelmää paremmin toimivaa esimerkkimaata ei ole edes Vartialla itsellään esittää. Suomen lääkkeiden kuluttajahinnat kestävät tänä päivänä hyvin vertailun vastaavien, aitojen, paikallisesta apteekista ostettavien lääketuotteiden hintoihin niissä maissa, joissa elintaso ja yleinen kustannustaso ovat samaa luokkaa kuin Suomessa.
Suomen apteekkijärjestelmä on lääketurvallisuuden ja terveydenhuollon edistämisen kannalta edelleen yksi parhaista ellei paras koko maailmassa. Suurten kansallisten ja kansainvälisten terveysalan, päivittäistavara- ja lääkekaupan toimijoiden kiinnostuksen perustana suomalaisten lääkehuoltoa kohtaan on yritysten omat liiketoimintatavoitteet ja liikevaihdon kasvattaminen lääkemyynnillä. Mitään takeita lääkkeiden kuluttajahintojen laskusta ei ole. Suomi on hyvin pieni markkina-alue, jossa jo nyt apteekit kilpailevat keskenään niin paljon kuin laki ja Fimea antavat siihen mahdollisuuden. Nykyinen Suomen lääkelaki ja pääsosin yksityisapteekkeihin perustuva apteekkijärjestelmä on osoittanut erinomaisen toimivuutensa monissa eri tilanteissa läpi vuosikymmenten. Hyvin toimivaa ja kokonaisuudessaan hinta-/laatusuhteeltaan yhteiskunnalle ja kuluttajille erittäin edullista järjestelmää ei pidä lähteä romuttamaan, jos ei ole tarjota mitään paremmmin toimivaa esimerkkiratkaisua tilalle. Vartia on esityksessään sokeasti luottamassa siihen, että purkamalla nykyinen säännelty lääkehuoltojärjestelmä ja sen tarkkaan harkitut lait ja säännökset saataisiin jotain parempaa tilalle "markkinavoimien" ohjaamana. Jos markkinat toimisivat pyytettömästi kuluttajan ja yhteiskunnan parhaaksi, niin Yhdysvalloissa pitäisi olla maailman edullisimmat lääkkeet sen sijaan, että ne ovat nykyään lähes kalleimmat koko maailmassa. Kokonaisuudessaan Suomen apteekkijärjestelmää paremmin toimivaa esimerkkimaata ei ole edes Vartialla itsellään esittää. Suomen lääkkeiden kuluttajahinnat kestävät tänä päivänä hyvin vertailun vastaavien, aitojen, paikallisesta apteekista ostettavien lääketuotteiden hintoihin niissä maissa, joissa elintaso ja yleinen kustannustaso ovat samaa luokkaa kuin Suomessa.
Nimimerkille Yllättynyt: hyvin analysoitu. Olen syvästi häpeissäni Porin Suomi-Areenan tapahtumista, mutta en ole kansanedustaja Vartian kanssa samalla linjalla. Jossain vaiheessa, kun monttu on liian syvä, kannattaa lopettaa kaivaminen. Näyttää vahvasti siltä -myös alaa seuraavana, että Vartialla ja hänen best buddyillä, keitä he sitten ovatkaan, on sukset, sauvat, puurot ja vellit iloisesti sekaisin. Puhetta riittää, mutta iloisesti asian vierestä. Apteekit nähdään vain niiden muutaman ison kautta, moni maaseudulla edelleen yrittävä on pulassa työvoiman saatavuuden ja supistuvien terveyspalvelujen kanssa. Hyvä esimerkki oli joitain päiviä sitten Luhangalta, josta kauppa loppuu, mutta apteekki taitaa edelleen jäädä?
Kieltämättä asiaa jo pitkään seuranneena tuli todella yllätyksenä tietoa siitä, että Vartia puhuu kilpailun lisäämisestä, mutta tosiasiallisesti ehdottaa mallia, jossa markkinat keskittyvät (apteekkari, YA tms. saa omistaa rajattomasti apteekkeja). Toisaalta hän on muka huolissaan siitä, että apteekkeja ei saa perustaa toistensa viereen.
Toisinsanoen Vartia ajaa perisuomalaista keskittymisen mallia, joka meillä pyöriikin melkein kaikilla muilla markkina-aloilla. Ja jos Suomessa näillä kaikilla muilla aloilla on hinnat EU:n kalleinta tasoa, niin mitenkäs se keskittymiskilpailu Suomessa toimii? Vartia sanoi, että muilta aloilta on hyvät kokemukset. Onko!? Tämähän ei siis tosiasiallisesti lisää kilpailua, minkä Vartia takuulla itsekin tietää. Tässä kieltämättä haiskahtaa perisuomalainen kaveripolitiikka, missä pedataan jollekin taholle isoja markkinoita.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomen-hintataso-euromaiden-korkein-nama-maat-halvimmat/5205878
Lääkkeissä hintataso on Suomessa kuitenkin EU:n keskitasoa.
Meillähän on jo Suomessa lääkkeillä "kattohinnat". Lääketaksalla ne on säädetty.
Lääkkeiden hinnat ovat kuluttajille samat.
Vilkkailla liikepaikoilla toimivien suurten apteekkien tuloksia leikataan apteekkimaksulla, jota pienimmät eivät joudu maksamaan.
Maksu on liikevaihdon kasvun myötä progressiivisesti kiristyvä, nousten yli 10 %:in tason. Tämä maksu, jota valtio kerää 160 M€ vuositasolla on itse asiassa alennus, jota kuluttaja ei saa suoran itselleen vaan se kerätään kollektiivisesti valtion pussiin.
Apteekkien lukumäärän sääntelemättömän lisäämisen salliminen johtaisi lyhyempiin aukioloaikoihin ja heikennyksiin lääkkeiden saatavuudessa. Lisäksi valtion kassaan kertyvät apteekkimaksutulot romahtaisivat nykytasosta, joka on 160 M€/vuosi - missä pihvi ?
Apteekkitoiminnan täydellistä sääntelyä vielä ja aina tarvittaessa viisaasti kehittämällä luultavasti
päästään parempaan lopputulokseen kuin ajamalla Vartian "lakialoitteta" sääntelyn purkamisen aallossa - esimerkiksi huonosti valmistellusta lainsäädännöstä.
Valtion verotulojen pienennyttyä on potilaiden lääkkeistä maksamaa osuutta kasvatettu ja samalla kavennettu apteekkien/apteekkareiden katetta/ tulosta. Tukkujen katteet ovat niinikään laskeneet määrätyn 5 % tukkuhintojen leikkauksen takia. Lääketehtaiden edustajista on kadonnut suuri osa viitehintajärjestelmän aikana ja samalla tuotantoa siirtynyt ulkomaille. Tämä näkyy potilaille/ asiakkaille lääkkeiden hintojen muuttumisena esimerkiksi 50 euron alkuomavastuun muodossa, jolloin ostettaessa lääkkeitä asiakas maksaa enemmän, seikka, jolle apteekit eivät voi mitään. Monista lääkkeistä ei saa myöskään enää Kela-korvausta.
Jos Norjassa on tukijärjestelmä takaamassa saatavuuden, niin onko siis Suomessa nyt niin, että syrjäseuduille tällä hetkellä pakotetaan yrittäjiä? Vai miten se homma toimii?
Kansanedustaja Vartia ei tiedä sitä että hänen esimerikiksi ottamassaan Norjassa VALTIO tukee syrjäseudun apteekkeja verovaroilla.
Norjassa oli ennen apteekkilupien vapauttamista vuonna 2001 kaikkiaan 398 apteeekia, nyt loppuvuodesta 2016 on 870 apteekkia. Matkan varrella on avattu yli 400 uutta -- samaan aikaan on suunnilleen 20 apteekkia suljettu.
Reseptilääkkeiden hinnat on Norjassa pikkuriikkisen halvempia kuin suomessa. Norjan matalat hinnat on johtaneet siihen että muutama ISO lääketehdas on lopettanut tuotteiden myynnin -- siitä seurauksena Norjassa on kova lääkepula. Kansalaiset toisaalta hyøtyvät alhaisesta hinnasta, mutta samalla kärsivat siitä kun tuote ei ole saatavilla.
Allekirjoittanut on toiminut apteekkarina Suomessa ja Norjassa. En ottaisi Norjan mallia sellaisemaan Suomeen.