Kadehdittava apteekkijärjestelmä
11.04.2014 09:25
MEILLÄ SUOMESSA on kateutta herättävä apteekkijärjestelmä. Apteekkien omistajuus perustuu yksityiseen yrittäjyyteen, jossa taloudellinen ja ammatillinen vastuu on yhdistetty. Joillakin tahoilla kateus syntyy apteekkarin verotettavista tuloista. Lukujen takana on kuitenkin aina apteekkarin henkilökohtainen tulo ja liikeyrityksen yhteenlaskettu tulos, jolla varmistetaan apteekin kehittäminen ja henkilökunnan työskentely. Jokainen apteekkari maksaa veronsa Suomeen ja nämä rahat päätyvät aina suomalaisten hyväksi.
Muissa maissa kateus yleensä syntyy siitä, että Suomessa poliitikot ovat ymmärtäneet yksityiseen yrittäjyyteen perustuvan ja taloudellisen ja ammatillisen vastuun yhdistävän järjestelmän arvon. Meillä apteekkien omistus ei ole päätynyt ulkomaisiin veroparatiiseihin, eikä toimintaa johdeta osakkeenomistajan osinkonäkökulmasta.
Monesti olen kuullut perusteluja, että apteekkien pitäisi myös olla osakeyhtiöitä. Tällöin omistajuutta ei voitaisi rajoittaa proviisorille, joka takaa yrityksensä ammatillisen vastuun. Apteekkitoiminnan muuttaminen osakeyhtiömuotoon tarkoittaisi väistämättä suurten ulkomaisten ketjujen tuloa Suomeen ja kehitys kulkisi samaa latua kuin esimerkiksi Norjassa joitakin vuosia sitten. Apteekkitoiminnan tuotot päätyisivät pääosin ulkomaille ja verot veroparatiiseihin.
Toisin kuin naapurimaissamme, meillä ei sallita vertikaalista integraatiota, jossa esimerkiksi tukkuliike omistaisi apteekkeja. Tällöin saattaisi hämärtyä raja, mikä on omistajan ja mikä asiakkaan etu. On esimerkiksi helppoa myydä oman ketjun tuotteita. Maksimaalinen tulos kertyy kuitenkin ketjun jossakin portaassa ja osakkeenomistajat saavat osinkojen muodossa hyvän koron sijoittamalleen pääomalle.
Suomessa jokaiselle pikku paikkakunnallekin löytyy apteekkari, koska suomalainen apteekkilupajärjestelmä perustuu urakiertoon. Kokemusta ja ammattitaitoa kehitetään vuosien varrella aloittaen usein hyvinkin pienistä yksiköistä. Apteekkari saattaa joissakin tapauksissa olla yrityksensä ainut farmaseuttinen henkilö. Olen varma, että jokaisen suomalaisen apteekin tavoitteena on ensisijaisesti tyytyväinen asiakas. Toki apteekkimaailmassakin eletään yrittäjyyden reunaehdoilla.
Suomalaisissa yrittäjyys on usein jo perusluonteessa. Monessa pikku apteekissa apteekkariyrittäjän työpäivät ovat pitkät ja apteekki toimii hienona työyhteisönä, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Toimintaa kehitetään yhdessä henkilökunnan kanssa, ammattitaitoiset proviisorit, farmaseutit ja apteekkien tekniset työntekijät kouluttautuvat jatkuvasti ja pitävät ammattitaitoaan yllä kehittyvien lääkehoitojen maailmassa.
Apteekkariyrittäjät ovat myös valmiita kehittämään apteekkien toimintaa osana terveydenhuoltoa. Olemme valmiit ottamaan vastuuta yhä laajemmin. Apteekkariliitto on aloitteellisesti ryhtynyt keskustelemaan esimerkiksi kausi-influenssarokotteiden antamisesta apteekeissa sekä itsehoitolääkkeiden kategorian laajentamisesta. On aivan ilmeistä, että tulevina vuosina julkiset terveyspalvelut tulevat keskittymään, mutta yksityinen APTEEKKI AUTTAA lähelläsi.
Riitta Andersin
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton puheenjohtaja.
Kommentit (3)
Kirjoitus on ymmärrettävä, mutta vain siitä näkökulmasta, jota kirjoittaja edustaa. Kenellepä ei kelpaisi voitto ilman yrittäjäriskiä, joka suojatuilla markkinoilla toimisesta seuraa. Ei liene epäselvää, käveleekö Kelan maksamia lääkkeitä tarvitseva mummo ovesta sisään vain ei, kun ei vaihtoehtoja ole.
Alla vaihtoehtoinen ja realismis edustava kilpailuviraston näkökulma asiaan. Apteekkareille tuttu oman erityisaseman suojelu ja propagandan levittäminen tietysti estää tämän kirjoituksen julkaisun, mutta samalla se todistaa esittämäni asian oikeaksi. Surullista.
Apteekkijärjestelmän uudistaminen laskisi merkittävästi lääkehuollon kustannuksia
Kilpailuvirasto julkisti tänään laajan lääkehuoltoa koskevan selvityksen, jossa esitetään useita uudistuksia Suomen apteekkijärjestelmää ja muuta lääkehuoltoa koskevaan sääntelyyn. Selvityksessä suositetaan muun muassa apteekkien perustamiseen liittyvän tarvehankinnan ja apteekkien toimipisteiden määrää koskevien rajoitusten poistamista. Apteekkarien toimintavapauksia esitetään lisättäväksi niin, että apteekin yritysmuodon voisi jatkossa valita vapaasti.
Lääkkeiden hinnoittelua suositetaan uudistettavaksi niin, että lääketaksan mukainen lääkkeen hinta olisi jatkossa enimmäishinta, jonka alapuolella apteekit voisivat määrätä vapaasti valmisteen hinnan. Hintakilpailua lisäisi myös rinnakkaistuontilääkkeiden ottaminen mukaan viitehintajärjestelmään jo alkuperäislääkkeen patentin voimassaoloaikana. Itsehoitolääkkeiden kohdalla hintojen alenemista olisi mahdollista edistää sallimalla turvallisiksi luokiteltavien itsehoitolääkkeiden myynti myös apteekkien ulkopuolella.
Uudistuksilla tähdättäisiin lääkehuollon tehokkuuden ja tuottavuuden merkittävään ja pysyvään paranemiseen ja lääkehuollon yhteiskunnalle aiheuttamien kustannusten pienentämiseen. Myös lääkkeiden käyttäjät hyötyisivät uudistuksista lääkkeiden halvempina hintoina ja niiden saatavuuden paranemisena.
Lue selvitys: Lääkehuollosta lääkemarkkinoihin – Arvoketju ja sääntely
Lisätietoja:
Apulaisjohtaja Seppo Reimavuo, p. 029 505 3602
Erikoistutkija Kalle Määttä, p. 029 505 3359
Ylijohtaja Timo Mattila, p. 029 505 3332
Selvitys on saatavilla myös painettuna versiona. Julkaisutilaukset: tiedotus@kilpailuvirasto.fi
http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?luku=tiedotteet&sivu=tied/t-2012-17
Hyvin kiteytetty
Mielestäni hyvä ja kestävästi perusteltu puheenvuoro!