Huh, mikä vuosi!
20.12.2016 09:09APTEEKIT OVAT olleet tänä vuonna enemmän esillä julkisuudessa kuin vuosikausiin. Valitettavasti myös ikävissä yhteyksissä: kahteen entiseen apteekkariin kohdistuvat rikosepäilyt ovat tyrmistyttäneet ja järkyttäneet koko toimialaa, joka on tottunut noudattamaan lakeja, asetuksia ja viranomaismääräyksiä pilkun tarkasti.
Suomalaiset luottavat apteekkeihin, eivätkä nämäkään ikävät yksittäistapaukset ole luottamusta vieneet. Marras-joulukuun vaihteessa tehdyn väestökyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä kansalaisesta luottaa apteekkiin erittäin tai melko paljon.
Luottamus on vuoden aikana säilynyt ennallaan 86 prosentilla vastanneista, joillakin jopa lisääntynyt (IRO Research, Tuhat suomalaista). Luottamus ja hyvä maine suojaavat kolhuilta, kunhan niitä ei tule liikaa.
KESKUSTELUA APTEEKKIJÄRJESTELMÄSTÄ ja apteekkien avaamisesta kilpailulle on käyty päättäjien keskuudessa ja myös mediassa koko vuoden ajan.
Rakentavaan keskusteluun on mahtunut myös vähemmän rakentavaa ajatustenvaihtoa ja virheellisiäkin väitteitä, joiden oikaiseminen on osoittautunut harvinaisen työlääksi.
Viime kesästä lähtien mediassa on toistunut esimerkiksi väite, että suomalaiset maksavat lääkkeistään sata miljoonaa euroa liikaa. Alla oleva kaavio kertoo, mihin apteekkiin tulevat lääke-eurot menivät viime vuonna.
Siitä on mahdotonta löytää sataa miljoonaa ylimääräistä, jos apteekkihenkilökunnan nykyinen asiantuntemus halutaan säilyttää.
Palkkakulujen suuruutta arvioidessa kannattaa muistaa, että apteekkarien, proviisorien ja farmaseuttien neuvonta säästää liki miljardi euroa vuosittain muualla terveydenhuollossa (PWC, 2015).
Olemme oikoneet virheellisiä tietoja avaamalla lääkkeiden hinnanmuodostusta ja apteekin taloutta kuvioin ja laskelmin, mutta emme kovin hyvällä menestyksellä. Näyttää tosiaan siltä, että kun jotain asiaa riittävästi toistetaan, se alkaa ihmisten mielissä muuttua vähitellen todeksi.
VUODEN AIKANA on käyty myös rakentavaa keskustelua apteekkijärjestelmän tulevaisuudesta. Hallituspuolueet pohtivat parhaillaan kantojaan apteekkijärjestelmään ja sen kehittämiseen. Hallituksen yhteisestä näkemyksestä kuultaneen viimeistään keväällä.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on osallistunut keskusteluun ja apteekkijärjestelmän kehittämiseen käynnistämällä uusien apteekkien perustamisen useisiin kuntiin. Joulun alla se ehdotti Vantaalle neljää uutta apteekkia ja Espooseen jopa viittä nykyisen kymmenen lisäksi.
Vantaan nykyiset seitsemän apteekkialuetta yhdistettäisiin yhdeksi alueeksi ja Espookin olisi tulevaisuudessa yhtä aluetta lukuun ottamatta Jorvin sairaalaa, johon perustettaisiin uusi apteekki. Jos Fimean ehdotukset toteutuvat, pääkaupunkiseudulle on luvassa iso apteekkiuudistus.
APTEEKIT OVAT valmiita muutoksiin, joita etenkin digitalisaatio, maansisäinen muuttoliike, väestön vanheneminen ja myös ajan henki apteekeilta edellyttävät.
Muutosten huumassa on kuitenkin varottava, ettei menetetä tai heikennetä nykyisen apteekkijärjestelmämme vahvuuksia: apteekkiverkoston alueellista kattavuutta, lääkkeiden hyvää saatavuutta, hyvää lääke- ja lääkitysturvallisuutta, apteekkien kotimaista omistajuutta ja lääkemyynnistä nyt Suomeen jääviä veroeuroja.
Levollista joulun aikaa ja parempaa uutta vuotta!
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton viestintäjohtaja.
Kommentit (6)
Senior Advisor kirjoittaa hyvin. Ennemmin osoitan kyllä viranomaisten suuntaan, että tilanne on tavallaan eskaloitunut tähän pisteeseen. On pelattu pientä nurkissa, kun olisi pitänyt katsoa koko kenttää. Espoon tilannehan on tavallaan päässyt syntymään kuin varkain, kun väestöä pakkautuu lisää alueelle. Espoon tiheämmin asutuissa paikoissa on jo apteekkeja, joskin Matinkylässä ainakin olisi jaettavaa. Toisaalta taas keskikokoisissa kaupungeissa lupia on joko liikaa tai suurin osa pakkautunut pienelle alueelle, jossa elinmahdollisuudet ovat heikot niin monelle yrittäjälle.
Apteekkiveroon pitäisi saada ehdottomasti muutama porras lisää juuri yläpäähän. Ja sitä voin vain arvailla, millaisen erittäin valitettavan valitusrumbakierteen pk-seudulle ja välittömään läheisyyteen perustettavat uudet apteekit saavat aikaan. Toivottavasti nämä muutamat äyrikunikaat ja -kuningattaret ymmärtävät, että kokonaisuuden kannalta paras on jakaa pottia suosiolla. Tässä on viime vuosina riittävästi ryvetty niin Tammiston kanssa kuin muutaman "kokeilevan apteekkitoiminnan" yrittäjän kanssa.
Lisää lupia harkitusti kyllä, mutta alueita ei kannata lähteä purkamaan.
FIMEAN SUUNNITELMAT. Nyt taitaa Fimean ”paniikkiratkaisut” viedä hyvän apteekkijärjestelmämme pesuveden mukana ojasta allikkoon.
Ainakin Pk-seudulla näin runsas apteekkien lisäys ilman apteekkialuerajoja johtanee siihen, että uudet apteekit (ja osa vanhoistakin) pakkautuvat samoihin suurimpiin liikekeskuksiin. Näin kilpailu niissä tietenkin lisääntyy mutta palvelut ja lääkkeiden saatavuus heikkenee varmasti näiden keskusten ulkopuolella kun rajoja ei enää ole.
Vanha aluerajasysteemi takaisi apteekkipalvelut myös keskusten ulkopuolella. Toki pakkautumisen jälkeen tulee jollain aikavälillä osa apteekeista hakeutumaan takaisin erilleen omaan toimintapiiriinsä pois verisimmästä kilpailusta.
Jos apteekkiverkoston alueellinen kattavuus ja lääkkeiden hyvä saatavuus olisi ollut Fimean ja apteekkarien päämäärä (eikä julkisuuden ja median painostus olisi pelästyttänyt) olisi pitänyt säilyttää apteekkirajat ja tehdä täsmälisäyksiä. Taustallahan muutospaineissa on yhtenä isona tekijänä eräillä monopolipaikoilla/paikkakunnilla olevien apteekkien muhkeat tulot eli julkinen kateus jota on vaikea estää. Olisiko apteekkiveron lisäporrastuksella voitu kateutta vähentää ilman nyt seuraavaa järjestelmän romutusta.
Täsmälisäyksillä voitaisiin kohtuullistaa näiden isojen apteekkien voitot ja hyvä järjestelmä säilyisi. Itäkeskus on hyvä esimerkki, ennen yksi iso nyt kolme isohkoa apteekkia. Fimean lisäyspyrkimykset ovat kuitenkin monesti kaatuneet/viivästyneet alueiden apteekkien valitusrumbaan, nyt siis päästään tuhoamaan hyvä järjestelmä koska jokainen on tuijottanut vain omaan etuunsa. Pienten apteekkien apteekkarien ansaita olisi vanhassa rajasysteemissäkin muutaman vuoden kierrolla päätynyt hyvälle tasolle. Murhetta ei muutenkaan pitäisi olla koska edelleenkin teollisuuden ja tukkukaupan ylimmistäkin johtotehtävistä proviisorit pääosin hakeutuvat apteekkareiksi.
Nyt lähdetään hyvässä järjestelmässä sutta pakoon mutta tulee karhu vastaan.
Tuostahan saa helposti 215 miljoonaa ylimääräistä pois lääkkeiden hinnoista kun vain poistaa ALV:n. Näitähän löytyy useita maita, joissa lääkkeillä ei ole ALVia.
Tämä siis johtaisi siihen että apteekeista tulisi yhden henkilön "hikipajoja".
Tiedän kokemuksesta, että yksin pärjää jonkin aikaa, mutta ei toimi pidemmällä aikavälillä. Liian haavoittuvaista.
Siis yksi henkilö hoitaisi tilaukset, lääkeinformaation, tavarat, laskutuksen, vastaisi puhelimeen ja yrittäisi siinä välissä syödä ja käydä vessassa. Oikeesti.
Työvoiman saatavuudesta ei mielestäni pitäisi olla kiinni. Akavan tilastojen mukaan farmasisteja työttömänä jonkin verran, joten työvoimaa näyttäisi olevan saatavilla.
Jos uudet apteekit olisivat pieniä,
ei työvoimaa apteekkarin lisäksi
aluksi ehkä tarvittaisi?
Nih. Näin on on ollut. Omat koirat vähän purivat ja ulkopuoliset suorastaan raatelivat. Surullisiakin caseja on ollut tässä syksyn aikana, jotka olisi ehkä voitu välttää aikaisen puuttumisen mallilla. Hävettää alan puolesta.
Itse mietin sitä, mistä näihin ehkä perustettaviin apteekkeihin saadaan työvoimaa ja millä hinnalla. Tukkuliike kaappasi ison joukon farmasisteja farentasta, joka on myynyt vuokratyövoimaa kovalla hinnalla. Yhtälö, jossa hinnat laskevat ja niukat resurssit huutokauppaavat itsensä enemmän maksaville voi olla melko hankala toteuttaa. Lisää ei kannata missään tapauksessa kouluttaa, koska muutaman uuden apteekin perustaminen ei tuo ns. lätkämailaefektiä, jossa tasaiseen (tai jopa laskevaan) myyntiin saataisiin yhtäkkiä uutta nostetta. Lääkkeitä ei voi myydä tarvettaan enempää.
Vähän huvitti erään vihreän kansanedustajan twiitti muutama päivä siitten, jossa hän kirjoitti että "jos emme keskustelussa edes ymmärrä toisiamme, niin eikö väittely ole pikemminkin turhaa, suorastaan haitallista?" Niin, sitähän tämä kansanedustaja voi kysyä itsetään, kuinka paljon hän ja muu päättäjäporukka oikeasti ymmärtävät mitä he ehkä ovat tekemässä, jos ala saa olla vapaa temmellyskenttä. Ihmettelen, miksei VVM ole jo herännyt näkemään että nykysysteemi takaa parhaan verotuoton. Pirstaleinen ja osakeyhtiömuotoinen systeemi aivan varmasti vähentää valtion kassaan kilahtavaa rahnaa. Toivon, että arvon edustajat valisevat yhtä viisaasti kuin Indiana Jones sen puupikarin. Kimmeltävän pikarin valitsija valitsi väärin ja muuttui tuhkaksi.