Hevosmiehen uutistoimisto

MTV3:n toimittaja pyysi taannoin taidekriitikko Otso Kantokorpea kommentoimaan aamukahviltansa Marimekon suunnittelijan Kristina Isolan kopiointitapausta. Kantokorpi antoi lausunnon, jossa epäili, ettei Isolan Metsänväki-kangas ole kopio, näkemättä kangasta ja alkuperäistä teosta. Myöhemmin Kantokorpi veti sanojaan takaisin ja pahoitteli kommentoineensa liian nopeasti.

Tapaus ei kerro taidekriitikon hätiköinnistä tai asiantuntemuksesta, vaan ennemmin journalististen toimintatapojen taustalla vaikuttavista uutiskriteereistä. Suuren kohun sattuessa medialla on usein tapana kääntyä arvostettujen tahojen puoleen ja pyytää lausunto mahdollisimman pian. Median toimintaa mahdollistavatkin hedelmällisiksi katsotut uutiskriteerit, joita ovat esimerkiksi vastakkainasettelut, raadollisuus, toistuvuus ja yksiselitteisyys sekä kulttuurinen merkittävyys ja henkilöitävyys.

Esimerkiksi suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa ovat usein esillä maahanmuuton vastustaja ja hänen liberaali vastaparinsa. Tällaiseen vastakkainasetteluun perustuva julkinen keskustelu on usein aggressiivista kilpahuudantaa. Toisaalta parhaimmillaan kiihkeät ja monipolviset julkiset keskustelut herättävät yhteiskunnallisia kohuja ja nostavat esille piilossa olevia asenteita.

Media kannattaakin nähdä toimijana, joka ei ainoastaan kuvaa todellisuutta, vaan myös uusintaa ja tuottaa sitä. Silti usein ajattelemme journalismin kuvaavan objektiivisesti todellisuutta. Ainakin itse yllätyn lähes joka kerta lukiessani median julkaiseman oikaisun – eikö asia ollutkaan näin?

Alle on poimittu esimerkkejä hiljattain esille tulleista uutisankoista. Alleviivattuna näkyy virheellinen tieto ja suluissa jutun julkaissut taho.

”Laitilassa kymmenvuotias ratsastaja joutui viime viikolla susien ahdistelemaksi ja putosi hevosen selästä.” (Iltalehti)

Tämän jutun uutiskriteereitä voisivat esimerkiksi olla raadollisuus, yllätyksellisyys ja henkilöitävyys. Eläimet eivät kuitenkaan olleet susia, vaan koiria ja ratsastaja ei ollut kymmenvuotias lapsi, vaan 26-vuotias nainen.

”Suomen Hippos suunnittelee vähentävänsä Forssan Pilvenmäen raviradan kilpailupäiviä huomattavasti ensi vuodeksi. Radan kilpailutoiminta on ensi talven aikana useita kuukausia tauolla.” (YLEn Hämeen alueuutiset)

Edeltävän uutisen journalistinen painoarvo on paikallisessa merkittävyydessä, yllätyksellisyydessä ja konkreettisuudessa. YLEn Hämeen alueuutiset erehtyi kuitenkin kilpailupäivien määrästä: niitä pidetään tavallinen määrä eikä toiminta ole useita kuukausia tauolla.

”Susilauma on tappanut ja syönyt hevosen Hinnerjoen Vaaljoella.” (Alasatakunta)

Viimeinen uutinen oikoo mutkia. Hevonen oli ollut kuolleena useita päiviä ennen kuin se löydettiin. Haaskoja ravinnoksi käyttävät eläimet olivat saattaneet käydä syömässä raatoa.

Esimerkkien valossa on selvää, että lukijan kannattaa pitää mielessä lähdekritiikki entistä kiireisemmällä tahdilla pyörivässä mediamyllyssä.

Ilkka Salmela

Kirjoittaja on Apteekkariliiton verkkotiedottaja, joka yrittää muistaa, että valtamediakin saattaa olla hevosmiehen uutistoimisto.