Hammastikkuja lääkepulaan
19.09.2017 10:51ORIOLA TEKI tietojärjestelmäuudistuksen siirtymällä SAP-järjestelmään syyskuun alussa. Tämä ei jäänyt huomaamatta, koska tavaratoimitukset apteekkeihin ja sairaala-apteekkeihin alkoivat ”tökkimään” heti.
Tätä kirjoitettaessa takana on pari viikkoa ongelmia, joihin apteekkarit ja apteekkien henkilökunta ovat sinnikkäästi etsineet ratkaisuja varmistaakseen potilaiden keskeytyksettömän lääkehoidon.
Silti koville on ottanut, sillä osaa lääkkeistä potilaat ovat joutuneet odottamaan kohtuuttoman kauan.
Myöskään pikatoimitukset Oriolasta apteekeille eivät ole menneet ”putkeen”, vaan pahimmillaan kaivatun reseptilääkkeen tilalla oli tullut hammastikkuja.
ON YMMÄRRETTÄVÄÄ, että tietojärjestelmäuudistukset ovat haasteellisia.
Jokin tässä kuitenkin ontui ja pahan kerran.
Oliko tehty riittävät riskianalyysit ja käytetty ulkopuolista osaamista tukemaan muutosprosessia? Oliko henkilöstön perehdyttäminen riittävällä tasolla?
Liikkuvan junan korjaaminen ei ole helpoin tehtävä.
TOINEN ASIA, mikä ei jäänyt huomaamatta kentällä, oli Oriolan ylimielinen asennoituminen saatavuusongelmista tiedottamiseen.
Alkuvaiheessa tietoa saatiin lähinnä tukkuliikkeiden tavaroita kuljettavien autokuskien suupuheiden kautta.
Viestintää tuntuivat hoitavan Oriolan ongelmassa paremmin esimerkiksi viranomaisista Fimea ja Oriolaa käyttävät päämiehet/asiakkaat.
Missä olivat Oriolan kriisiviestinnän ohjeet?
KESKUSTELU TAPAUKSEN TIIMOILTA jatkuu uskoakseni vielä pitkään. Mitä tästä on opittavissa ja kuinka vältetään jatkossa samantyyppiset ongelmatilanteet?
Tukkujakelun yksikanavajärjestelmän vahvuutena on pidetty kustannustehokkuutta ja saatavuusongelmat eivät ole koskaan aikaisemmin olleet samassa mittaluokassa.
Joka tapauksessa, kun muutoksia tehdään, on syytä varmistaa, että häntä ei heiluta koiraa.
Mitä tapahtuu kansalaisten yhdenvertaisuudelle, jos palvelut eriytyvät eri puolilla maata? Mitä tapahtuu lääkkeiden tukkuhinnoille, jos tukkuportaan jakelukustannukset kasvavat?
Apteekeille yksi- tai monikanavatukkujakelu ei ole kohtalon kysymys, kunhan järjestelmä on toimiva, kustannustehokas ja luotettava.
Kirjoittaja on Jyväskylän Uuden Apteekin apteekkari
Kommentit (19)
@Don Dane. Tulee vähän myöhässä, mutta. Kuka ammattijohtaja lähtisi johtamaam 1.5-2 m€ myyntiä tekevää yritystä, jonka voitto pyörii jossain 3-4% kantturoissa?
Onneksi meitä on lääke-ja apteekkialalla hyvin koulutettuina ammatijohtajina olleita luvanhaltijoina.
@seurailijan kommentti:
Apteekit taas ovat pienyrittäjien johtamia eikä ammattijohtajia ole tässä rajapinnassa käytännössä ollenkaan.
-> Oikeaan osuva vertaus. Tullaan suoraan virastosta, yms. suojatöistä johtamaan yritystä. Rajapinta todelliseen maailmaan ontuu. Logistiikan hallinta ja henkilöstöjohtaminen täysin hakoteillä. Koulutus ei tue ammatijohtajuutta tai ammattijohtajan urapolkua. Seuraavat viisi vuotta näyttää mihin maailma muuttuu, ollaanko Keskon apteekinhoitajia vai säilyykö tämä systeemi.
Fimealta odotin selkeää selkärankaa asian hoitamisessa, mutta sipilämäistä vatulointia.
Ei uskallettu toimia, kun oli aika. Nyt vain palaverataan.
Tämä oli hyvä herätys kaikille asianosaisille lääkealan ammattilaisille. Kun kyseessä oli lääketukku, jota Kesko alkaa mysö halinnoinda...kysymyksiä herää! Myös lääkeyritysten on aika laittaa asia puntariin.
Apteekkilaiset ovat saaneet parsia haavoja kiini kun tukku sössii. Vielä (kop kop) on selvitty isommilta haavereilta, mutta sitten metakka syttyy kun viikatemies ehtii ensi.
Äiti 22.09.2017 15:03: Apteekki tarkistaa saapuneet tuotteet. Apteekki ei myy tuotteita, joiden kylmäketju on katkennut.
----------------------------------------------
prokuristi 22.09.2017 13:57: Uskoisin, että myös muut tukut perustavat oman ketjunsa, jos joskus tulevaisuudessa sellainen on mahdollista.
@ prokuristi: voit olla pelottavankin oikeassa. Samaa kuullut muidenkin suusta. Senior Advisor ja Dägä dägä tuntuvat myös olevan oikeilla jäljillä. Väkisinkin kaikenlaisia ajatuksia lähtee liikkeelle kun viestintä on mitä on. Jälkipuintia odotellessa.
Valvovalta viranomaiselta, Fimealta toivoisi näkyvämpiä, rivakampia otteita.
Tästä se on Keskon ja Oriolan hyvä ponnistaa eteenpäin Farenta-palkkafarmaseuttiarmeijan voimin.
Vai insuliinit olleet lämpimässä. Se selittääkin, miksi lapsen sokerit on olleet todella korkeita, hain nyt viikko sitten lähiapteekista insuliinit, ja jos nekin on olleet lämpimässä jo jonkin aikaa, ei ihme, että sokerit nousee. Kuka nämä vahingot korvaa, jos apteekit eivät voi olla varmoja kylmäketjujen pitävyydestä. Menee luotettavuus apteekeilta ihan syyttä.
Tästäköhän tässä on kysymys: sekoitetaan lääkkeenjakelu niin, että poliitikot sadaan vakuuttuneeksi markkinoiden vapauttamisen välttämättömyydestä. - Toisaalta kouluesimerkki markkinoiden valtaamisesta kuuluu: ei toimiteta jälleenmyyjillä tavaraa, minkä jälkeen tuodaan oma jakeluverkosto, jolla ei ole samanlaisia ongelmia.
Senoir Advisorille: Minulla on näppituntuma, että farmasian ammattilaiset puuttuvat. Pakollinen on eli vastuunalainen johtaja, joka varmaan on ollut heittopussina. Muut ovat jotain ihan muuta. Kaupparatsasrajia.
Mutta voin olla väärässä.
Onkohan Oriolan toiminnoissa nykyisin enää riittävästi mukana apteekkialan kokemuksen omaavia ja proviisori-koulutuksen saaneita henkilöitä? Vai onko heidätkin korvattu kauppakorkean kasvateilla kuten on käynyt tavarantoimittajapuolen myynnissä ja markkinoinnissa farmaseuttisen, sairaanhoidollisen tai luonnontieteellisen koulutuksen saaneille henkilöille. IT-nikkareiden toiminnan rinnalle tarvitaan kehitys- ja muutostöissä vahvaa alan toiminnan ymmärrystä ja kokemusta.
Niin, mielenkiintoistahan on se, että nämä kaksi -Oriola ja Kesko ikään kuin ilmoittivat maaliskuussa että vaikka laki sanoo apteekeista yhtä, me sanotaan toista. Mistä ihmeestä he taikovat asiakkaat näihin "kemppareihinsa", kun YA: Egot ovat aina tyhjiä asiakkaista kun ohi kävelen.
Mikä riittää isoille keskusliikkeille? Kuinka paljon ne haluavat omistaa ja hallita? Kaiken? Reseptilääkemyynnin kate taitaa olla jossain 3-4% pinnan luokkaa, luulisi että pt-kauppaa ei edes kiinnosta niin huonokatteinen homma. Tukut kuppaavat jo neljännekesen vapaan kaupan hinnoista, ei ihme että ei pystytä kilpailemaan K-kaupan kanssa.
Harri, kritiikkisi ja huomioisi osuvat ytimeen. Lääkkeiden jakelu tulisi analysoida asiallisesti nyt kun muitakin sote-rakenteita uudistetaan. Hyvä että nostit esille myös projektinhallinnan ja kriisiviestinnän johtamisen osaamattomuuden...Oriolan johto ei ole tainnut ihan sisäistää miten terveydenhuollon sektorin liiketoiminnassa on omat erityispiirteensä sekä vaatimuksensa.
Jos tätä lääkekohtaista monopolia ei pureta CAPA-toimenpiteenä lainsäädönnöllisellä tai vähintään vapaaehtoisella tasolla, niin on tukkukaupat velvoitettava tulevissa sopimuksissa korvaamaan apteekeille tulonmenetykset täysimääräisenä sekä korkojen kera. Lopputeesinä todettakoon meemikulttuuria lainaten "Se tunne kun Oriola perustaa oman apteekin"
PS. Jos Oriola todella perustaisi joskus apteekin niin millä estettäisiin, että vastaavassa tilanteessa se, että heidän oman ketjunsa kuljetuksia ei prioirisoida. Muutoinhan tällaisista katkoksista tulisi hyvä bisnes kun 45% Suomen lääkkeistä olisi saatavissa ainoastaan Oriolan apteekista.
Olisiko ohjelmiston päivityksessä ollut kyse Oriolan ja Keskon "kaupoista" ?!
Kun Suomessa on nyt käytännössä vain kaksi tukun toimipistettä (yksi Oriolalla ja yksi Tamrolla), tulee myös keskustella siitä, miten estetään lääkejakelun lamaantuminen terroriteon tai onnettomuuden takia.
Kesko ostaa Oriolan pian ja järjestelmät pitää saada yhteensopiviksi. Valmistautuvat ostamaan apteekkeja vihreiden hallituskaudella.
Suomen lääkejakelun tilanne on erittäin mielenkiintoinen ja minusta tätä kannattaisi alan ulkopuoleltakin tarkastella ja analysoida entistä tarkemmin. Tilanteen analysointi antaisi varmasti tärkeitä oppeja markkina- ja yritystoiminnasta, sen lainalaisuuksista ja sääntelyn merkityksestä.
Toisaalta meillä on lääketukkuporras, jonka palveluajat (aukioloajat) ovat supistuneet, toimipisteitä on vähennetty, palvelutaso on heikentynyt, mutta maksut ovat kohonneet. Nämä ovat kuitenkin pääasiassa monikansallisia ammattijohtoisia yrityksiä.
Sitten meillä on apteekkipuoli, joka on myös tarkasti säädelty. Apteekkirajapinnassa aukioloajat ovat parantuneet ja toimipisteitäkin on lisätty, joskin vähän. Palvelutaso on parantunut, mutta hintatasoa on leikattu huomattavasti. Apteekit taas ovat pienyrittäjien johtamia eikä ammattijohtajia ole tässä rajapinnassa käytännössä ollenkaan.
Yhteistä molemmille on volyymien suuret kasvut.
Ammattijohtoinen yritystoiminta on tehokasta tehostamaan toimintaansa. On päivän selvää, että lääketukkutoimintaa on huomattavasti tehostettu viimeisten vuosikymmenten aikana. Tehostamista on tehty asiakaspalvelun kustannuksella. Vaarana on, että ammattijohtoinen organisaatio tehostaa toimintaansa siihen asti ja vielä pidemmälle mitä palvelu kestää. Näin pääsee käymään kun asioista päättää henkilöt, jotka ovat vieraantuneet sekä työntekemisen rajapinnasta että asiakasrajapinnasta. Mikäli Oriola on lähtenyt syyttämään apteekkeja (asiakkaitaan) ongelmistaan, on selvää että asiakasrajapinnasta on jo vieraannuttu.
Nykyään tehostamista pidetään suurena hyveenä jopa kuluttajan kannalta. Yleensä tehostamisella kuitenkin tarkoitetaan asiakkaan kannalta sitä, että hänen kantamastaan samasta eurosta päätyy suurempi osa omistajan taskuun. Onko tehostaminen siis missään terveydenhuollon toiminnassa ainoa viisasten kivi kuten se nykyisessä poliittisessa keskustelussa tuntuu olevan?
Apteekkien johdon kannattaakin pitää tuntosarvet höröllä ja ottaa tästä oppia siitä mitä ei kannata tehdä. Esimerkiksi KOSKAAN ei pidä syyllistää asiakasta mistään. Toinen niin apteekki- kuin tukkutoiminnan kannalta oleellinen asia on tietojärjestelmä. Jos se ei toimi, ei toimi mikään. Tietojärjestelmät ja vaihtotilanteiden toteutus on asioita missä ei kannata säästää! Puoliksi valmista ei kannata ostaa. Toisaalta on erittäin tärkeää apteekkien ja lääketurvatoiminnan kannalta, että käytössä olisi erilaisia, eri toimittajalta tulevia apteekkijärjestelmiä.
Tukkuliikkeiden toimintaa on säädelty ja tulee säädellä jatkossakin. Tukkutoiminnan säätelyssä olisi joko harkittava yksikanavajärjestelmästä luopumista, jotta tukkuliikkeille syntyisi kilpailutilanne. Toinen vaihtoehto on se, että sääntelyn avulla taattaisiin riittävä palvelutaso ja palveluajat. Suoraan sanoen jonkun on pystyttävä luomaan tehostamiselle rajat (joko asiakkaat tai viranomaiset). On varmasti paikallaan miettiä millaisia riskejä lääketukkutoiminnan keskittäminen jopa vain yhteen varastoon koko maassa luo lääketurvallisuudelle. Samoin kuin ihmisten korvaaminen haavoittuvilla tietojärjestelmillä ja robotiikalla.
Kohta tuskailtu kaksi ja puoli viikkoa. Insuliinit tulivat jee, mutta kolme päivää lämmenneinä. Kuriiri toi eilen 18.9. iltapäivällä yhden laatikon, jossa oli rulla laastaria ja kostuttavia silmätippoja. Nämä oli tilattu 5.9.
Nyt loppuu Levemir, Trexan, Spiriva jne jne. Maanantain tilauksesta tuli nipin napin kolmannes.
Laskujen läpi kahlaaminen on iso työ, kun riveillä on mitä sattuu. Hätätoimitukset tulevat tuplana.
Ihmettelen Oriolan toimintaa; pörssiyhtiöllähän on tiedotusvastuu toiminnan muutoksista.
Mielenkiintoista odottaa, kuka ottaa leukaan.
p.s. Kyllähän apteekitkin vaihtavat järjestelmää vaikka vanha toimii. Usemmiten se toki onnistuu piilossa asiakkailta.
Miksi hyvää järjestelmää piti muuttaa? Tähän ei ole julkisuudessa vastattu. Lääketurvallisuudesta ja ylimääräisistä kuluista (sekä tukku että apteekki) viis, kunhan lääketukun ja ruokakaupan varastonhallintaohjelmat ovat yhtenevät?
Onko suunta jatkossakin huonompaan? Oriolan viesti aamu-tv:ssä tuntui olevan, että apteekit vain on totutettu liian hyvään. Se että on totuttu nopeisiin toimituksiin, olikin apteekkien vika?
Kylmätuotteiden laaduntarkkailusta ei ole annettu mitään ohjeita. Kukaan ei tiedä, missä osa toimituksia ovat seilanneet: onkohan huumausaineita kadonnut?
Vielä 4.9. Oriola viestitti:
”Uutta toiminnanohjausjärjestelmää on valmisteltu huolellisesti ja järjestelmän käyttöönotto on sujunut hyvin…Toiminnanohjausjärjestelmän uudistuksen tavoitteena on tarjota Teille ensiluokkainen asiakaskokemus, laatu ja läpinäkyvyys.”
Ensiluokkainen asiakaskokemus tämä on ollutkin, tosin sieltä huonoimmasta päästä.
Ei kiitos, vanha järjestelmä oli ihan tarpeeksi toimiva.
Hyvä kirjoitus. Muistetaan toki että yksikanava on lääketehtaiden, ei tukkureiden valinta. Mitään yksikanavajärjestelmää Suomessa ei lääketukuissa ole.