Asiantuntemus riittää, mutta riittääkö riippumattomuus?
09.03.2018 08:03PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA ry:n tilaaman lääkejakeluselvityksen väliraportti on pääosin hyvin kirjoitettu kuvaus apteekkialaa koskevassa keskustelussa esiintyneistä teemoista.
Kelasta eläköityneen pääjohtaja Liisa Hyssälän vetämä selvitysryhmä on talven aikana hahmotellut apteekkitoiminnan uudistamisen suuntaviivoja, mutta varsinaisia ehdotuksia on luvassa vasta loppuraportissa ennen kesää.
Työryhmä linjaa, että apteekki olisi nähtävä nykyistä monipuolisempana toimijana ja resurssina terveydenhuollossa, ja että tämän vuoksi lainsäädännössä olisi määriteltävä yksiselitteisesti apteekkitoiminta terveydenhuollon palveluksi.
Työryhmän mielestä tämän tulisi olla uudistusten lähtökohta toisin kuin Ruotsissa, jonka virheistä pitäisi ottaa opiksi.
Tästä ja monista muista väliraportin linjauksista ei voi olla kuin samaa mieltä.
VÄLIRAPORTIN ALKULEHDILLÄ kerrotaan, että selvitysryhmä toimii riippumattomana asiantuntijaryhmänä eikä toimeksiantaja, Päivittäistavarakauppa ry, anna selvitysryhmälle selvityksen johtopäätöksiin liittyviä ohjeita tai osallistu selvitysryhmän työhön.
Asiantuntemus ryhmässä varmasti riittää, mutta riittääkö riippumattomuus?
Vaikka väliraportissa ei vielä olekaan ehdotuksia, ketjumuotoista toimintaa kuvaillaan raportissa hyvin myönteiseen sävyyn. Aamu-TV:ssä puhuttiin ”leveämmistä hartioista”.
En olisi lainkaan yllättynyt, jos työryhmä ehdottaisi loppuraportissaan apteekkien omistuksen vapauttamista, jotta Kesko ja S-ryhmäkin voisivat ryhtyä apteekin pitoon.
MUUTAMASSA KOHDASSA RAPORTTI floppaa pahasti.
Raportin keskiaukeamalla vertaillaan eri hintaisten lääkkeiden myyntikatteita Suomessa ja Ruotsissa.
Vertailussa ei ole otettu lainkaan huomioon Suomen apteekkien katteita tuntuvasti leikkaavaa apteekkiveroa eikä Ruotsin apteekkien katteita kasvattavia ostoalennuksia.
Tämä kyllä sanallisesti kerrotaan, mutta kaavioiden visuaalisesti väärä viesti on saanut monet asiaa tuntemattomat haukkomaan henkeään.
Kuten alla oleva kuva kertoo, etenkin kalliissa lääkkeissä tilanne muuttuu oleellisesti jo keskimääräisellä 7 prosentin apteekkiverolla:
Suurten apteekkien 10 prosentin apteekkiverosta puhumattakaan:
Raportissa on myös heittoja, joita ei ole mietitty loppuun asti.
Työryhmän mielestä apteekkivero on jäänne ja tulisi korvata lääketaksan ja arvonlisäverotuksen muutoksella.
Jokainen asiaa paremmin tunteva tietää, että tämä olisi tulonsiirto pieniltä apteekeilta suurille apteekeille ja johtaisi maankattavien apteekkipalveluiden heikentymiseen.
SELVITYSRYHMÄLTÄ ON JÄÄNYT huomaamatta myös apteekkien voimakas digitalisoituminen viime vuosina.
Terveydenhuollon toimijoista apteekit olivat ensimmäisinä kattavasti mukana sähköisessä reseptissä jo vuonna 2012, ja parhaillaan on menossa asiakasrajapinnan vauhdilla etenevä digitalisaatio, jota esittelevän videon voi katsoa tästä >
Päivittäistavarakaupan tilausselvitys on kuitenkin hyvä keskustelun avaus.
Apteekkariliitto julkistaa oman keskustelun avauksensa ja ehdotuksensa apteekkitoiminnan kehittämiseksi ensi tiistaina (13.3.).
Hienoa, että keskustellaan. Se on ainoa tapa saada esille myös faktat, jotka ovat ajoittain olleet joiltakin keskustelijoilta hukassa.
Kirjoittaja on proviisori ja Suomen Apteekkariliiton viestintäjohtaja.
Kommentit (5)
Mahtaako Hyssälä valvoa sen, että hänen työryhmänsä tuo julkisuuteen faktat Ruotsin mönkään menneestä apteekkiuudistuksesta.
PT-kaupan ja lääketukkujen ketjut ovat rajanneet valikoimat ja potilaita juoksutetaan useassa apteekissa. Lääkeneuvonnan taso on laskenut ja reseptilääkkeiden osalta on Ruotsin ministerin mukaan tarpeen paluu samanhintaisuuteen.
Minua on alkanut todella huolestuttaa se, kuinka hatarilla tiedoilla kansanedustajat tekevät päätöksiä. Otetaan vaikka tämä "miljonääriapteekkari-twiitti". Apteekkeja on tässä maassa 600. Niistä n. 5% tuottaa n. 70% apteekkiverokertymästä. Siis muutaman ison kautta arvotetaan koko kenttää. Pienessä apteekissa on kuukausia, kun viivan alle ei jää mitään.
Apteekeista iso osa on mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkeä. Näistä osa toimii jo nyt paikoissa, joissa terveyskeskuspalvelut on ajettu keskustaajamaan kymmenien kilomterien päähän joukkoliikenteen tavoittamattomiin. Kaupunkilaispoliitikot elävät sini-punaviherkuplassa.
Apteekkitoiminnan vapauttamiskeskusteluissa keskeinen kysymys liittyy loppujen lopuksi siihen halutaanko ketjuja vai ei. Tämä voidaan nähdä osittain jopa arvopohjaisena kysymyksenä joka vaatisi keskustelua jo ihan sellaisenaan.
Asiantuntemattomuutta vai riippumattomuuden puutetta? Hyssälä korosti eräässä tv-haastattelussa työryhmän korkeaa tutkimusetiikkaa. Olisi luullut, että asia on Hila:sta virkavapaalla olevan Pelkosen ja STM:lle lääkkeiden Kela-korvausjärjestelmästä selvitystä tekevän Ruskoahon jonkinasteista ydinosaamista. Olisikin odottanut, että työryhmä olisi itse tullut ulos korjaamaan virheensä esim. tiedotteella.
Apteekkiveron ja Ruotsin apteekkien ostopolitiikkaerojen huomiotta jättäminen katelaskennassa paljastaa hyvin Päivittäistavarakaupan selvityksen tarkoitushakuisuuden. Riippumattomuus ei todellakaan riitä.
Ainakaan Kelan entinen pääjohtaja ja entinen sosiaali-ja terveysministeri Liisa Hyssälä ei voi mitenkään perustella virhettä tietämättömyyttään tai ymmärtämättömyyttään. Selvitysryhmän tutkimus menettää mielestäni siten uskottavuutensa.