Apteekki – vai mikä se nyt olikaan?

Olen perehtynyt keskivertofarmasistia paremmin apteekin materiaalivirtoihin ja niden ohjailuun. Oman kokemuksen ja tehtyjen laskelmien perusteella on vaikea ymmärtää konsultin jutusta muutamia pointteja. Mitä tarkoitat volyymituotteiden myyntivaraston ulkoistamisella; siis sitä, että tavara ei makaa apteekissa vaan tukussa? Pahus vieköön, kun tavaran (itsehoitotuotteiden, jos ei ole automaatiota) purku tehdään apteekissa aika pitkälle käsin, ja mitä useammin sitä kamaa tulee, sitä kalliimpaa se on käsitellä. Kyllä menekkitavara toistaiseksi kannattaisi ottaa isona mällinä, ettei sen käpistelyyn mene aikaa ja sitä kautta palkkakustannuksia. Ja varaston riittävyys on aika tärkeä kilpailukeino, koska asiakas, joka aina joutuu tulemaan uudelleen voi äänestää jaloillaan kun se "kolmas paketti tulee tukusta vasta huomenna". Ja jokainen rivi tukusta maksaa. Ja jatkossa tukkulikkeet myös katsovat aika tarkasti rivimääriä. Pitääkö siis elää kauhun tasapainossa, jossa tavaraa ehkä ylivarastoidaan vai maksetaanko jatkossa tiuhasta tilaamisesta enemmän? Siinä olet oikeassa, että missä muussa kaupassa (koska sehän apteekki on) asiantuntijapalvelusta yms. ei kauppa saa ns. paljon paskaakaan.

Palaan vielä lyhyesti asiaan. En muuten suinkaan konsultoi apteekkialaa, vaan seuraan sitä perhepiirin kautta. Kukaan teistä ei halua lukea tätä, mutta apteekin kiinteitä kuluja (henkilöstökuluja) voidaan sopeuttaa vain luopumalla apteekkarista. Pääomarakenteen osalta tulee mieleen myös myyntivaraston ulkoistaminen volyymituotteiden osalta; uskon tähän ratkaisuun hyvin nopealla aikataululla. Yrityksen (näen siis apteekin yrityksenä) materiaalivirtojen ja varaston hallinta sekä pääomien vapauttaminen on keskeinen osa suoriutumisessa matalakatteisella toimialalla. Apteekkien on muututtava osakeyhtiöiksi ja mittakaavaetujen nimissä useita apteekkeja on saatava samalle yhtiölle. Apteekin on myös pystyttävä laskuttamaan palveluistaan; palvelun osuus myynnistä pitäisi saada merkittävälle tasolle.

Täytyy vastata edelliseen ja muuhunkin palautteeseen, koska niin moni asia blogissani on ymmärretty joko tarkoituksella tai tahattomasti väärin. En moittinut ketään. Totesin tilanteen, joka on tätä päivää monessa apteekissa – tuotevalikoima laajenee, eikä sitä voi olla huomaamatta. Toin kirjoituksessani esille myös syyn siihen. Ainoa ajattelemisen aiheeksi tarkoitettu asia liittyi lääkkeiden ja muiden tuotteiden asetteluun apteekin tiloissa. Mielestäni niiden tulee olla sijoitettu siten, että asiakas ei voi erehtyä hankkimansa tuotteen statuksesta. Apteekkien ei kannattaisi olla omalla toiminnallaan tätä eroa hämärtämässä, halukkaita siihen löytyy riittävästi muualta.

Apteekkitoiminnan jatkuminen sellaisella tasolla johon me suomalaiset olemme tottuneet edellyttää nopeita toimenpiteitä rahoituspohjan uudistamiseksi. Moni julkaisematon kommentoija on nimennyt minut talousahdingon aiheuttajaksi tai ainakin henkilöksi, jonka syytä sen jatkuminen on. Kunpa asia olisikin näin yksinkertainen – silloin sen ratkaisukin löytyisi helposti.

Blogi on kevyt kirjoittamisen muoto, joka kuvaa ennen muuta kirjoittajansa ajatuksia. Niin kuin siitä annetut kommentitkin. Kiitos Marja-Liisa Lahdelle esiintymisestä omalla nimellään. On reilua sanoa sanottavansa avoimesti.

Arvostan syvästi sitä työtä, jota apteekeissa tehdään kansakuntamme terveyden eteen. Sen mahdollisuuksien säilyttäminen on tavoitteena kaikessa siinä, mitä itse teen ja myös siinä, mitä liitto tekee.

Rauhallista Joulunodotusta kaikille apteekkareille, apteekkiproviisoreille ja muille palstan lukijoille!

Sirpa, jolla tänään tuli 14 vuotta täyteen Suomen Apteekkariliiton palveluksessa.

Yritänpä uudestaan nimelläni, kun mielipidettäni ei nimimerkillä ollut hyväksytty.
Kun olen ottanut apteekkiini sellaisiakin vapaankaupantuotteita myyntiin, joita ei tarvinnut myydä "entisinä hyvinä aikoina", en todellakaan suostu ottamaan vastaan Sirpa Peuran moitteita, enkä suostu olemaan siitä yhtään häpeissäni.Syyt siihen jokainen maalaisjärjelläkin vaan varustettu apteekkari tietää ja olisi syytä S.P:nkin tietää.Sitä paitsi, kun pitää kuitenkin tietyn tason siinä, mitä tuotteita apteekissaan myy, on se mielestäni vaan asiakkaan palvelua, ettei hänen tarvitse apteekista mennä muualle hakemaan tarvitsemaansa vapaankaupan tuotetta.
Minusta sen sijaan on häpeällistä, että meille on vuosien mittaan luotu jos jonkinlaista ohjelmaa ja velvoitetta(jotta olisimme osa terveydenhuoltoa ja ansaitsisimme olemassaolomme), mutta on unohdettu huolehtia, että niistä saisimme asiallisen korvauksen myös.Olemme kyllä ottaneet kaiken kiltisti tehtäväksemme, vaikkakin ihmetellen palkkioittemme olemattomuutta.Tätä menoa olemassaolomme vaan alkaa monessa apteekissa käydä aika mahdottomaksi, ainakin nykyisellä henkilökuntarakenteella. En tiedä ketä tästä sitten voisi syyttää ja sormella osoittaa.Toivottavasti S.P:n provosoivalla kirjoituksella oli kuitenkin jokin salattu hyvä tarkoitus.

Marja-Liisa Lahti , alan tulevaisuudesta huolestunut jo eläkeiässä onneksi oleva apteekkari

Konsultille tiedoksi, että ei apteekkia voi verrata sellaisten matalakatteisten alojen toimintaan, joilla on mahdollisuus sopeuttaa työvoimakuluja. Jos apteekki lomauttaa tai irtisanoo, jää lain tarkoittama neuvontatyö ja muu lakisääteinen toiminta täyttämättä. Apteekkien ahdingossa ei myöskään ole kyse lamsta, vaan pysyvästä toimintaedellytysten heikennyksestä yhteiskunnan säästötoimien vuoksi. Sitäpaitsi päivittäistavarakaupan kate on lähes 10% lääkekatetta korkeampi ja jokaista voipakettia ruokakaupassa ei todella ojenneta tiskin yli samalla sen rasvakoostumuksen terveellisyydestä ja edullisemmista margariinivaihtoehdoista lakisääteisesti kertoen. terveisin se toistaiseksi "hammasharjamyynnillä leipänsä tienaava" apteekkari

Sirpa on kyllä osin oikeilla jäljillä. Keskustelu menee väärään suuntaan jos se viedään Helsinki-maakunta kädenväännöksi. Kyllä moni apteekkari voisi katsoa peiliin omaa liiketoimintaosaamista. Farmaseuttikouluja voi käydä, mutta liikemieheksi tai naiseksi siellä ei opi. Nyt kun apteekit siirtyvät myymään koivuhalkoja on kyse siitä että apteekkarit eivät löydä muitakaan keinoja, vaikka ne olisivat siinä silmien edessä tarjolla.
Tämä on osin rakenteellinen ongelma ja kyllä aika sen korjaa, toimialajärjestelyjen mahdollisuus nyt vain on toistaiseksi aika vähäinen, mutta eiköhän se korjaannu kun säännöstelyä puretaan. Kyse on vain siitä pääsevätkö nykyiset apteekkarit jakamaan markkinoita vai tuleeko uusia toimijoita puhtaalta pöydältä. Liitto voisi tietysti palvella jäseniään ja selvittää miten matalan katteen vähittäiskaupan toiminta on muilla toimialoilla organisoitu kaupallisesti kestävällä pohjalla ja poimia sieltä niitä omalle toimialalle sopivia ratkaisuja - ja pyrkiä sitten ajamaan niitä eteenpäin.

Maaseudulla on tapahtunut...
Esimerkkinä voin mainita MELLILÄN APTEEKIN.
Kun viimeisin apteekkari sai siirron isompaan apteekkiin, tehtiin Mellilästä (melkein 12 000 toimitettua reseptiä vuodessa) naapurissa olevan Loimaan II apteekin sivuapteekki. Apteekkitoimipisteen lakkauttaminen olisi herättänyt asukkaiden vastarinnan.

Samankaltaisia muutoksia on tulossa lähiaikoina myös muualle.
On kurjaa, jos kansalaisten lähin apteekki siirtyy yli 30 kilometrin päähän.
pieni apu tähän on kenties tulossa, mikäli edesmenneen lääkelaitoksen lakiehdotus saadaan eduskuntaan asti..uudessa laissa esitettiin apteekkarille lupaa perustaa sivuapteekkeja ja lääkekaappeja aikaisempaa vapaammin.

Niinpä niin. Mihin enää mitään tarvitaan. Suomi yhdessä autioksi.

Herätys maaseutu! Viljely loppuu Suomessa pian. Minne niitä syrjäseutujen apteekkeja tarvitaan?

Herätys Helsinki! Apteekkarilla 6 päivän työviikko, 2 palkollisella pärjättävä (yksi jo pitänyt irisanoa). Otetaanko tähän vielä joku kehittämishanke?

Jos tilaan tapettirullan rautakauppaan on toimitusmaksu 20€. Halvalla menee akateemisten koulutus apteekissa. Mistä tuo toimitusmaksun nostaminen roikkuu? Päättääkö siitä ministeri vai joku ministeriön virkamies, eli kenelle voimme kirjoittaa kirjeitä? Toivottavasti tilikauden päätyttyä myös Apteekkariliitto saa luvuille julkisuutta. En kyllä usko, että mitään tulee tapahtumaan ainakaan ihan heti. Tilanteen muuttuminen vaatii apteekkien lopettamisia.

Ammattiylpeys ei säily 2-3 eurolla, jos sitä nyt enää on jäljelläkään.

Kyllä Sirpa on oikeassa siinä että tietty ammattiylpeys tulee apteekissakin säilyttää silloin kun tuotevalikoimaa ollaan laajentamassa! Sekatavarakaupan voi sitten perustaa erikseen jos siihen tekee mieli.

Ehkä Fimean uudet sosiaalifarmasian tutkijat voisivat kiinnittää asiaan huomiota ja poistattaa apteekeista kaiken kaupallisuuden. Apteekit olisivat ihan puhtaasti lääkkeitä toimittavia pieniä virastoja, jonka työntekijät olisivat omistaneet elämänsä lääkeneuvonnan tarjoamiseen edullisesti. Apteekkari tarjoaa.

LAINAUS SIRPALTA
"Sekavuus vaihtui harmiksi kun kotona havaitsin, että toinen ostamani tuote ei ollut lääke lainkaan. Minä proviisori, lääkealan ammattilainen, olin mennyt retkuun ja ostanut ihan muuta kuin oli tarkoitus. Kiukutti ja vähän hävettikin."
Tämä kehitys EI OLE APTEEKKARIN SYYTÄ.

Olen saanut saman "vitsin" kuultavaksi kuin edellinen kirjoittaja
(apteekin ytimestä) asiakas maksaa 3 kk reseptilääkkeestä 1 euroa 15 senttiä ja toteaa --- "Jaahas, seuraavan kerran minulle varmaan maksetaan siitä, että otan lääkkeitä vastaan."

Pieni apteekki maaseudulla on isossa kurjimuksessa, vaikka laittaisi hammasharjat, geelit, suuvedet ja koivuhalot miten hyvin esille, EI RIITÄ OSTAJIA. Lääkkeiden, varsinkin reseptilääkkeiden myynti pitää saada kannattavaksi. Muutoin suomalainen apteekki muuttuu (on jo osittain muuttunut) sekatavarakaupaksi.

Yksi huonoon suuntaan mennyt kehitys on KELAN suhtautuminen koneelliseen annosjakeluun. Nykyisellä systeemillä olen pienessä apteekissa joutunut sijoittamaan yritykseen 6000 euroa lisää koska KELA antaa luvan laskuttaa jakeluasiakkaiden lääkkeet vasta kun melkein 3 kuukautta on kulunut siitä kun asiakas sai ensimmäisen lääkeannoksen.


HYVÄ KUN HUOMASIT KEHITYSSUUNNAN.
NYT PITÄÄ TARTTUA HAASTEESEEN JA TEHDÄ JOTAKIN,

No nyt tämä edunvalvontajärjestön edustajan teksti menee oudoksi. Onko tämä tulkittavissa hyökkäykseksi omia vastaan? Vinkkinä vain Peuralle, kannattaa mennä myös apteekkiin tiskin toiselle puolelle. Se on sitten 2-3 euroa kolmen kuukauden lääkkeistä / asiakas. Ja muovikassi luonnollisesti kaupan päälle. Lisäksi pikku piikki, että pian te joudutte siellä apteekissa maksamaan meille. Mielestäni tämä on vakava mietinnän paikka tulevaisuuden suhteen. Mikä on apteekkariliiton strategia ja visio???

Olisi mukavaa, jos apteekkari voisi olla Sirpa Peuran tavoin konservatiivi ja kannattaa perinteisiä arvoja ja. Saisivatkohan apteekkarit samalla myös konservatiivisen ja perinteisen tulotason? Sirpa Peura siis kohdistakoon hartaan toiveensa apteekkien edunvalvontajärjestölle niin menee oikeaan osoitteeseen.

Yhä enemmän entisiä lääkkeitä on muttunut "terveydenhoidon laite"- kategoriaan: silmä-, nenä- ja korvatipat, peräpukaimien hoito jne.
Vahvat vitamiinit ovat menettäneet lääkestatuksen.
Rohdostuotteiden mainoksissa lääkkeelliset väittämät rehottavat.
Laisäädäntö antaa myöten ja laventaa käsityksiä.
Kun kansalainen hakee vitamiinia, on vaikea ohjata
valitsemaan kahdelle eri osastolle kun rohdosvalmisteet
ovat lääketehtaiden valmistamia entisiä. Nyt ne vain myydään
yleisinä kauppatavaroina.
Tuotteet saattavat olal entisillä paikoilla, status on vain muuttunut.
Neuvonta on tärkeintä. Olipa tuote mikä tahansa, hyvä neuvonta ja asiakkaan lääkityksen huomioon ottaminen erottaa
apteekin muista myymälöistä.
Helsinkiläinen apteekki ei sitä paitsi anna välttämättä oikeaa kuvaa Suomen apteekeista.

Mikä on Peuran perimmäinen viesti? Alan kehitys on tähän johtanut, miksi sitä ihmetellä. Taistelu olemassaolosta on myös apteekeilla ja lisämyynti on harvoja keinoja pysyä hengissä.