Apteekkari
sunnuntai 24.11.2024

Yhä useampi potilas saa syöpälääkkeensä korvattuna apteekista


KATJA LÖSÖNEN 28.02.2017 10:00

Uusien, pienille potilasryhmille käytettävien valmisteiden hinnat ovat erittäin korkeita, mutta rinnakkaisvalmisteet ovat laskeneet etenkin hormonaalisten syöpien hoitoon käytettävien lääkkeiden hintoja.

Avohoidon syöpälääkkeiden kustannukset ovat kasvaneet noin kolmanneksen eli 50 miljoonaa euroa vuodesta 2008 vuoteen 2015 (kuva alla).

Samaan aikaan avohoidon syöpälääkkeiden osuus lääkekorvausmenoista on kasvanut 8 prosentista 11 prosenttiin.

Syöpälääkkeiden kustannuskehitys on kuitenkin ollut eri lääkeryhmissä erilaista.

Suurimmat kustannukset aiheuttavissa solunsalpaajissa eli sytostaateissa korvauksia saaneiden määrä kasvoi noin 8 000 henkilöllä lääkeryhmän kokonaiskustannusten kasvaessa noin 30 miljoonalla eurolla.

Endokrinologisista lääkeaineista, joita käytetään pääasiassa hormonaalisten syöpien, kuten rintasyövän, eturauhassyövän tai kohdunrungon syövän hoidossa, korvausta saaneiden määrä kasvoi noin 9 500 henkilöllä vuosina 2008–2015.

Samaan aikaan lääkeryhmän kokonaiskustannukset pienenivät noin 4 miljoonaa euroa. Tämä johtuu siitä, että lääkeryhmään kuuluu useita paljon käytettyjä lääkeaineita, joille on tullut rinnakkaisvalmisteita markkinoille.

Valkosolujen kasvutekijöitä käytetään monissa syövissä tukihoitona. Kasvutekijöistä korvausta saaneiden määrä lisääntyi noin 2 300 henkilöllä ja kustannukset noin 6,5 miljoonalla eurolla vuosina 2008–2015.

Immunosuppressantteihin kuuluva lenalidomidi, jota käytetään muun muassa multippelin myelooman hoitoon, on kustannuksiltaan merkittävin yksittäinen syöpälääke.

Valmiste tuli korvausjärjestelmään vuonna 2008, ja sen käyttäjämäärät ja kustannukset ovat kasvaneet tämän jälkeen tasaisesti.

Yhä vaikeampia syöpiä hoidetaan avohoidossa

Syöpälääkkeiden kustannuskehitykseen vaikuttaa käyttäjien määrän lisäksi myös muun muassa uusien, erittäin vaikeiden syöpäsairauksien hoitojen yleistyminen avohoidossa.

Uudet, korvausjärjestelmään tulevat syöpälääkkeet ovat tyypillisesti erittäin kalliita. Vaikka näitä lääkkeitä käyttäisi vain hyvin harva, ovat hoidon kustannukset potilasta kohden erittäin korkeita (taulukko jutun lopussa).

Toisaalta, erityisesti eturauhassyövässä ja rintasyövässä perinteisesti käytetyt lääkehoidot, kuten biklutamidi, leuproreliini ja letrotsoli kuuluvat nykyään lääkevaihtoon ja viitehintajärjestelmään. Hintakilpailu onkin alentanut näiden lääkehoitojen kokonaiskustannuksia, vaikka niiden käyttäjämäärät ovat kasvaneet.

Syöpälääkkeiden kustannusten ja käyttäjämäärän arvioinnissa on huomattava, että monilla syöpälääkkeillä on useita käyttöaiheita ja toisaalta syöpäpotilaan hoidossa voidaan käyttää useita lääkkeitä samanaikaisesti.

S= lääke on solunsalpaaja, E= lääke on endokrinologinen lääkeaine.

(1) Hoitovuorokauden kustannus on laskettu käyttäen valmisteyhteenvedon mukaista tavallista annostusta. Hoitovaihtoehdoissa, joissa on esitetty vaihteluväli, hinta on laskettu minimi- ja maksimi vuorokausiannostukselle.

(2) Valmisteyhteenvedon mukaan hoitoa jatketaan kunnes sairaus etenee /potilas ei enää hyödy hoidosta tai ei enää siedä hoitoa.

* Hoidon hinta on laskettu alkuperäisvalmisteen hintaa käyttäen. Imatinibi ei ole lääkevaihdossa, mutta edullisimman
rinnakkaisvalmisteen hintaa käyttäen hoitovuorokauden hinta on 45–90 euroa.

Kelan tutkijat, FaT Terhi Kurko ja TtM (terveystaloustiede), Hanna Koskinen tarkastelivat avohoidossa käytettävien, sairausvakuutuksesta korvattavien lääkekustannusten kannalta merkittävimpien syöpälääkkeiden kustannuskehitystä vuosina 2008–2015.

Takaisin