Visiona maailman paras apteekkipalvelu
25.02.2020 09:35
Apteekkariliiton jäsenapteekit aikovat tarjota vuoteen 2025 mennessä asiakkaille ja yhteiskunnalle maailman parasta apteekkipalvelua. Toimitusjohtaja Merja Hirvosen mukaan tavoite on kova, muttei utopistinen.
Apteekkariliitto on uudistanut strategiansa, joka määrittelee liiton perustehtävän, vision, edunvalvonnan painopisteet ja kehittämiskohteet vuoteen 2025 saakka.
Apteekkitoimialan on tarkoitus kehittää itseään niin, että se pystyy vastaamaan asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin muuttuvassa maailmassa.
Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen painottaa, että liiton perustehtävä on kuitenkin entinen.
– Vastaamme edelleen jäsentemme edunvalvonnasta ja kehitämme apteekkialaa osana terveydenhuoltoa, hän kertoo.
Uudistetun vision mukaan Apteekkariliiton jäsenapteekit tarjoavat maailman parasta apteekkipalvelua asiakkaille ja yhteiskunnalle.
– Kansainvälisesti vertaillen apteekkijärjestelmämme täyttää sille asetetut tavoitteet jo nyt erittäin hyvin, joten kova tavoitteemme ei ole mitenkään utopistinen, Hirvonen sanoo.
Maailman parhaaseen apteekkipalveluun sisältyvät esimerkiksi lupaukset erinomaisesta lääkkeiden saatavuudesta ja lääkitysturvallisuudesta.
Edunvalvonnassa kaksi painopistettä
Jokaisella Apteekkariliiton jäsenapteekkarilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa strategian lopputulokseen. Alueellisissa työpajoissa on keskusteltu alaan vaikuttavista muutostekijöistä ja tulevaisuudesta. Muutostekijöitä ovat esimerkiksi väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, sote-uudistus, kuluttajakäyttäytymisen muutos ja digitalisaatio sekä apteekkien välisen kilpailun lisääntyminen.
Työpajoissa valittiin kaksi painopistettä Apteekkariliiton edunvalvonnalle. Tavoitteena on vuoteen 2025 vahvistaa apteekkien roolia osana terveydenhuoltoa ja pitää kiinni vahvaan ammatilliseen osaamiseen perustuvasta apteekkijärjestelmästä.
Apteekit ovat vuoden 2020 alussa tilanteessa, jossa yhteiskunnallinen keskustelu apteekkijärjestelmästä on jatkuvaa tasapainottelua elinkeinopoliittisten ja terveyspoliittisten tavoitteiden välillä. Taustalla on edellisen hallituskauden laaja sääntelynpurkamiseen liittyvä keskustelu.
– Lupajärjestelmän on tulevaisuudessakin pohjauduttava proviisoriomistukseen, jotta apteekkitoimintaa voidaan kehittää ensisijaisesti terveydenhuollon lähtökohdista. Näin varmistetaan lääkehoitojen onnistuminen ja kansalaisten yhdenvertaisuus, Hirvonen sanoo.
Neljä kehittämisteemaa
Vuoteen 2025 ulottuvassa strategiassa on määritelty neljä kehittämisteemaa sekä todettu niiden nykytila ja määritelty tahtotila vuodelle 2025.
Koko terveydenhuoltojärjestelmä on suuressa murroksessa sote-rakenteiden muutoksen, väestön ikääntymisen ja kaupungistumisen vuoksi.
Lääkkeiden toimittamisen ja lääkeneuvonnan lisäksi apteekeissa tehdään paljon työtä lääkehoitoihin sitouttamisessa, mutta apteekit haluaisivat tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa.
– Tavoitteemme on, että vihreän ristin apteekit ovat sosiaali- ja terveydenhuollon paras ja kustannustehokkain kumppani lääkehuollossa, Hirvonen sanoo.
Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli erityisesti vanhustenhuollon haasteiden ratkaisemisessa. Apteekit voivat toimia kumppaneina lääkkeiden annosjakelussa, tehdä lääkehoitojen arviointeja sekä vahvistaa lääkitysturvallisuutta hoivakodeissa.
Hirvonen näkee vanhuspalvelulain uudistamiseen liittyvän hoitajamitoituskeskustelun lähtölaukauksena sille, mitä vanhuspalveluissa tarvitaan prosessien saamiseksi kuntoon.
– Ministeriössä on käynnistymässä lääkealan tiekartan toteuttaminen. Siinä varmasti tullaan huomioimaan apteekkien rooli hoivakotien lääkitysturvallisuuden edistämisessä.
Strategia tutuksi henkilökunnalle
Apteekit ovat jo terveydenhuollon digitalisaation kärjessä. Reseptit ovat sähköisiä eikä Kela-korttiakaan enää tarvita apteekkiasioinnissa, sillä apteekit näkevät asiakkaan korvausoikeudet reaaliaikaisesti Kelan palvelimilta reseptejä toimittaessaan. Myös logistiset toiminnot ovat pitkälle digitalisoituja.
– Nyt käynnissä on asiakasrajapinnan digitalisaatio eli verkkoapteekkitoiminnan ja verkkoasioinnin kehittäminen, Hirvonen kertoo.
Verkkoapteekkitoiminnassa tarjonta ylittää vielä kysynnän, mutta verkkoasioinnin ja lääkkeiden kotiinkuljetusten odotetaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa nopeasti kuluttajakäyttäytymisen muutosten seurauksena.
Kokonaan uusi kehittämisteema liittyy siihen, kuinka apteekkarikunta toimii yhdessä. Tavoitteena on, että kollegiaalisuus on edelleen tärkeä arvo, vaikka apteekkien välinen kilpailu kiristyykin.
Yhteisenä haasteena on tehdä näkyväksi farmaseuttista työtä ja apteekin arvoa terveydenhuollon palveluiden tuottajana.
– Yhteiskunnassa ei vielä täysin ymmärretä, mikä merkitys apteekkien farmaseuttisella työllä on lääkehoitojen onnistumiselle ja terveydenhuollolle. Farmasian ammattilaiset ovat itsekin turhan vaatimattomia tuomaan osaamistaan esiin, Hirvonen arvioi.
Hän toivoo, että Apteekkariliiton strategia lähtisi jalkautumaan myös apteekeissa.
– Toivon että apteekeissa käytäisiin koko henkilökunnan kanssa läpi toimialan nykytilaa ja tahtotilaa vuoteen 2025. Moni apteekki tekee strategiatyötä ja nämä teemat voi nostaa sen pohjaksi.
Takaisin