Virtuaalisairaala tukee erikoissairaanhoitoa
07.06.2016 09:35
Suomalaiset pääsevät pian asioimaan virtuaalisairaalassa. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien ylläpitämä digipalvelu toimii rinnakkain sähköisen terveysaseman kanssa.
Työnjako on tämä: sähköinen terveysasema on tarkoitettu terveyden arviointiin ja ylläpitoon, virtuaalisairaala auttaa, kun henkilöllä ilmenee terveysongelma.
– Kansalainen voi vaikka tehdä sähköisen terveyskeskuksen puolella hyvinvointikartoitusta. Jos kyselyssä ilmenee terveysongelmia, esimerkiksi selkäkipua, palvelu ohjaa hänet virtuaalisairaalan puolelle selkäoirenavigaattoriin, kertoo projektinjohtaja Sirpa Arvonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
Virtuaalisairaalassa toimii jo nyt Mielenterveystalo.fi, jonka palveluita on käyttänyt yli 700 00 suomalaista.
Virtuaalisairaalaan tulee vuoden 2018 loppuun mennessä noin 30 vastaavaa foorumia, jotka tarjoavat tietoa ja tukea eri potilasryhmille.
Sivustoilta potilaat ja heidän omaisensa saavat neuvontaa, palveluohjausta, vertaistukea sekä omahoito-ohjelmia.
Leikkaukseen menevä voi katsoa videon
Erityissairaanhoitoa tarvitseville suomalaiselle luodaan virtuaalisairaalaan digitaalinen asiakkuustili, johon kertyy tietoa omista sairauksista ja niiden hoidosta. Tilin kautta potilaat voivat lähettää ja vastaanottaa informaatiota.
Esimerkiksi leikkaukseen menevä voi täyttää etukäteen tarvittavat lomakkeet, katsoa vastavan leikkauksen kulusta kertovan videopätkän ja pitää tallessa kuntoutusohjeet.
Digitaaliset ratkaisut eivät syrjäytä perinteisiä terveydenhuollon palveluja, vaan täydentävät niitä.
Samalla kyse on priorisoinnista: itsehoitoon kykenevät hoitavat itseään verkossa ja terveydenhuolto kohdentaa hoidon lopuille.
– Näin terveydenhuollon toimintaa voidaan tehostaa ja hoidon laatua parantaa. Samalla ihminen itse tulee enemmän tietoiseksi siitä, mitä hoitoprosessissa tapahtuu, Arvonen tiivistää.
HUS: 5 prosenttia poliklinikkakäynneistä etänä
HUS on ottanut minimitavoitteeksi, että 5 prosenttia poliklinikkakäynneistä voitaisiin korvata etätarkistuksilla lähivuosina.
– Ennen kuin digipalveluja lähdetään tarjoamaan, meidän pitää selvittää, millaiset valmiudet kullakin potilaalla on käyttää niitä. Pitää olla osaamista ja sopivat laitteet, sanoo Sirpa Arvonen.
Hän uskoo, että etulinjassa digipalveluihin siirtyvät lasten ja nuorten hoitoon, hedelmöityshoitoihin ja raskauteen liittyvät tarkastuskäynnit, koska näiden palveluiden käyttäjäkunta on diginatiivia sukupolvea.
Valtiovarainministeriön viime keväänä tilaamaan tutkimuksen mukaan 52 prosenttia suomalaisista olisi valmis hoitamaan verkon kautta terveydenhoitajan rutiinikäyntejä, kuten neuvontaa, tarkistusta ja seurantaa.
Kännykkäsovellus tunnistaa eteisvärinän
Virtuaalisairaalaan saatetaan Arvosen mukaan liittää tulevaisuudessa hoitohenkilökunnan pitämiä etävastaanottoja.
Potilaat voisivat ottaa lääkäriin etäyhteyden kotisohvaltaan. Osa hoidosta voidaan siirtää kokoaan kotisairaalan, koska hoitajat pystyvät seuraamaan lääkintälaitteita pilvipalvelujen kautta online.
Uusia sovelluksia kehitetään maailmalla jatkuvasti. Sydänsairas voi pukea päälleen ”kardiopaidan” tai ladata kännykkäänsä sovelluksen, joka tunnistaa eteisvärinän sormenpäistä.
– Kun ihmisten terveydestä kertyy yhä enemmän dataa, voidaan koneälyllä analysoida elintoimintojen muutoksia ja ennakoida vakavia sairastumisia, Arvonen sanoo.
Takaisin