Viron apteekkiuudistus kääntyi tappeluksi
MARKO MUMM 19.02.2020 08:20
Viron apteekkiuudistuksen pitäisi tulla voimaan jo huhtikuun alussa, mutta toistaiseksi kukaan ei tiedä, mitä tuolloin tapahtuu. Apteekkitoimintaa tähän saakka hallinneet lääketukkuyhtiöt eivät halua luopua asemastaan, ja erimielisyydet ovat äityneet kovaksi poliittiseksi peliksi.
Viron suuren apteekkiuudistuksen pitäisi tulla voimaan jo reilun kuukauden päästä, mutta todellisuudessa kukaan ei tiedä, mitä huhtikuun ensimmäisen päivän jälkeen tapahtuu.
Tuolloin umpeutuu vuonna 2014 laaditulle apteekkiuudistukselle annettu viiden vuoden siirtymäaika. Tänä aikana lääketukkujen omistamien ketjuapteekkien olisi pitänyt siirtyä proviisoreiden omistukseen.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että huhtikuun alussa nähdään vain satoja lappuja luukuilla.
– Suurten lääketukkujen omistamat apteekkiketjut ovat tehneet kaikkensa, jotta uudistus ei menisi läpi, kertoo Viron apteekkariliiton pääproviisori Kaidi Sarv.
Uusimpana käänteenä oikeistopopulistinen hallituspuolue Ekre ilmoitti tammikuussa aikovansa tuoda parlamenttiin oman lakiehdotuksensa, joka peruisi apteekkiuudistuksen vielä siirtymäajan viime metreillä.
Sarvin edustama liitto puolestaan on ajanut apteekkiuudistusta jo 25 vuotta. Sen jäsenet ovat apteekin omistavia proviisoreita.
Tästä on syntynyt iso tappelu uudistuksen puolustajien ja vastustajien välille, ja molemmilla puolilla on isot kanuunat, Sarv sanoo.
Viimeistään viime syksynä osapuolten olisi pitänyt alkaa tehdä yhteistyötä uudistuksen eteen, mutta aika kului proviisoreiden ja apteekkiketjujen väliseen riitelyyn, kertoo Viron proviisoriyhdistyksen toiminnanjohtaja Karin Alamaa-Aas.
– Syksyllä olisi ollut oikea hetki tehdä kovasti töitä uudistuksen eteen, mutta koko loppuvuosi kului ihmisten vakuutteluun siitä, että uudistusta tarvitaan, Alamaa-Aas sanoo.
Proviisoriyhdistyksessä on vajaat 200 jäsentä. Noin 20 prosenttia Virossa työskentelevistä proviisoreista kuuluu yhdistykseen. Yhdistys perustettiin reilut viisi vuotta sitten, nimenomaan tukemaan apteekkiuudistuksen läpiviemistä.
Viron proviisoriyhdistyksen toiminnanjohtaja Karin Alamaa-Aas sanoo, että yhteistyö uudistuksen maaliin viemiseksi olisi pitänyt aloittaa viimeistään syksyllä 2019.
Pois vertikaalisesta integraatiosta
Viron apteekkiuudistus kieltää lääketukkujen apteekkiomistuksen, eli vertikaalisen integraation. Lääketehtaat ja lääkärit eivät voi omistaa apteekkeja nytkään. Huhtikuun alun jälkeen vähintään 51 prosenttia apteekista pitää olla proviisorin omistuksessa, ja proviisorin tulee toimia ainakin yhden omistamansa apteekin johtajana. Yksi proviisori saa omistaa yhteensä neljä apteekkia.
Uuden lain mukaan yli 4 000 asukkaan kaupungeissa sijaitsevien apteekkien sivutoimipisteiden täytyy joko muuttua pääapteekeiksi tai sulkea ovensa huhtikuun ensimmäiseen päivään mennessä. Sivutoimipisteet ovat saaneet toimia tavallista pienemmissä tiloissa, ne ovat saaneet työllistää pelkästään farmaseutteja, eikä niissä tarvitse olla tiloja lääkkeiden valmistukselle.
Uudistuksen mukaan sivuapteekit aiheuttavat epäreilua kilpailutilannetta yli 4 000 asukkaan keskittymissä, eikä niille ole perusteluja.
Parempaa palvelua potilaille
Syyt Viron apteekkiuudistukselle juontavat juurensa 1990-luvulle, jolloin uudestaan itsenäistynyt maa yksityisti valtion omistamia apteekkeja. Ensimmäinen lääkelaki vuodelta 1996 poisti apteekkien omistusrajoitukset. Maassa oli voimakas tahto siirtyä kohti mahdollisimman vapaita markkinoita neuvostovuosien jälkeen.
– Viroon haluttiin investointeja, ja koko talous oli ihan hullunmyllyä, Sarv sanoo.
Vuonna 2000 ensimmäiset ketjut olivat jo näkyvillä. Siitä eteenpäin ne ovat laajentuneet parhaille liikepaikoille ja ottaneet apteekkitoiminnan haltuunsa.
Sosiaaliministeriön mukaan apteekkiuudistuksen tarkoituksena on vähentää lääketukkujen vaikutusvaltaa, purkaa vertikaalisen integraation aiheuttamaa eturistiriitaa, lisätä kilpailua tukkumarkkinoilla ja kasvattaa proviisoreiden vastuuta apteekkipalveluista. Itsenäisten ja ammattietiikkaa noudattavien proviisoreiden johtamien apteekkien toivotaan siirtyvän kohti potilaskeskeisempää apteekkitoimintaa.
– Potilaille tämä tarkoittaa parempaa ja edullisempaa lääkevalikoimaa ja tasokkaampaa palvelua. Apteekkareille tämä tarkoittaa mahdollisuutta harjoittaa ammattia itsenäisesti ulkoisista vaikuttimista välittämättä, Viron sosiaaliministeri Tanel Kiik kertoo sähköpostitse.
Kiik huomauttaa, että 77 prosenttia virolaisista pitää tärkeänä sitä, että apteekkarit ovat riippumattomia lääketukkujen liiketaloudellisista intresseistä.
Suurten apteekkiketjujen logot ovat tuttu näky virolaisilla kaduilla. Apteekkiuudistusta puolustavat proviisorit arvelevat, että ketjut saattavat jäädä katukuvaan omistajavaihdosten jälkeenkin.
Ministeriökin heräsi
Sosiaaliministeri Kiik on yllättänyt monet sillä vakavuudella, jolla hän suhtautuu apteekkiuudistukseen. Apteekkariliiton Sarv sanoo, että tämä on ensimmäinen kerta, kun sosiaaliministeriö puolustaa apteekkiuudistusta.
– Aina aiemmin ministeriö on sanonut, että tämä on bisneskysymys ja markkina-asia, eivätkä he voi puuttua siihen. Nyt ministeri ymmärtää, mistä tässä uudistuksessa on kyse, Sarv sanoo.
Meillä on ollut vapaat markkinat yli 20 vuotta, ja katsokaa, mihin se on johtanut.
Sarv sanoo, että uudistuksessa on kyse lääkealan eettisyydestä ja apteekkipalveluiden kehittämisestä. Sarvin mukaan Viron apteekeissa on tähän saakka ollut enemmän kyse lääkkeiden myynnistä kuin potilaiden terveyden hoitamisesta.
– Yhdessä apteekissa työskentelee keskimäärin kaksi proviisoria ja puolitoista farmaseuttia. Apteekki saattaa olla auki seitsemän päivää viikossa, 11 tuntia päivässä. Kuinka on mahdollista, että kolme tai neljä ihmistä jaksaa pitää apteekkia auki ja olla samalla empaattisia ja kuunnella potilaita? Apteekkarit toimivat nyt kuin robotit, ja sen täytyy loppua, Sarv sanoo.
Proviisoriyhdistyksen Alamaa-Aas katsoo, että Virossa on nyt viimeinen hetki tehdä uudistuksia, ennen kuin maa on Ruotsin ja Norjan tiellä. Suomen malli, jossa omistukselle ja asemoinnille on asetettu rajoituksia, on uudistuksen tukijoiden mielestä parempi vaihtoehto.
– Proviisoreiden omistamissa apteekeissa palvelut ovat parempia, ja palvelu on enemmän terveydenhoitoa kuin lääkesupermarketteja.
Pelottelua ja painostusta
Apteekkiketjuja edustavan Viron apteekkien yhdistyksen mukaan uudistus on turha.
Yhdistyksen mukaan uudistuksen myötä syrjäseutujen apteekit joutuvat sulkemaan ovensa, lääkkeiden saatavuus huononee ja potilaiden tilanne kurjistuu. Yhdistys on varoittanut myös siitä, että farmaseutteja ja proviisoreita jää työttömiksi uudistuksen takia.
Sosiaaliministeriö ja apteekkiuudistusta tukevat järjestöt ovat syyttäneet apteekkien yhdistystä turhasta pelottelusta ja parlamentin painostamisesta uudistuksen kumoamiseksi.
Apteekkien yhdistyksen toiminnanjohtaja Timo Danilov ei vastannut haastattelupyyntöihin tätä artikkelia varten.
Kaikki virolaiset proviisorit ja farmaseutit eivät suinkaan kannata apteekkiuudistusta, sillä he ovat tyytyväisiä tämänhetkiseen tilaan.
– Ketjuille työskentelevien joukossa on proviisoreita, jotka eivät halua omistaa apteekkeja, sillä yrittäjyys ei kiinnosta. He ihmettelevät, miksi uudistusta tarvitaan, kun heillä on nyt hyvä palkka ja vakaa työ tukkujen alaisuudessa. Nämä ihmiset puhuvat julkisuudessa uudistusta vastaan, Sarv sanoo.
Alamaa-Aasin mukaan kaikkien proviisorien ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä omistajiksi.
– Monet pääproviisorit omistavat tällä hetkellä vain yhden apteekin. Heillä on kokemusta, rahaa ja halua ostaa lisää apteekkeja, Alamaa-Aas kertoo.
Työttömyydellä uhkailu on Sarvin ja Alamaa-Aasin mielestä perusteetonta.
– Ketjut sanovat, että työpaikat katoavat ja palkat tippuvat, jos uudistus tulee. Mutta ei se ole todellinen uhka. Uudet proviisorit tarvitsevat kyllä työntekijöitä, Sarv sanoo.
Tallinnassa sijaitseva Kalamaja-apteekki on toiminut samalla paikalla yli sata vuotta. Se saa jatkaa toimintaansa myös huhtikuun ensimmäisen päivän jälkeen.
Maa täynnä apteekkeja
Apteekkiuudistuksen kannattajat eivät usko, että tilanne kriisiytyy, koska tukkujen on joka tapauksessa myytävä lääkkeitä. Jos tukut eivät suostu myymään lääkkeitä uusille proviisoreille, ne tekevät sekä tappiota että osoittavat olevansa valmiita voimakeinojen käyttöön säilyttääkseen asemansa.
Mitä syrjäseutujen apteekkeihin tulee, enemmistö maaseudun apteekeista on jo proviisoreiden omistuksessa. Uudistuksen takia lakkautusuhan alla olevat apteekit sijaitsevat enimmäkseen suurissa kaupungeissa.
Virossa on noin 35 paikkakuntaa, joissa on vain ketjuapteekkeja. Sellainen on esimerkiksi Tõrvan kaupunki Latvian rajan lähellä. Noin 2 000 asukkaan kylässä on kolme ketjuapteekkia.
Ketjuapteekit osoittavat näihin paikkoihin, kun he pelottelevat ihmisten jäävän ilman lääkkeitä. Proviisoriyhdistyksen toiminnanjohtaja Alamaa-Aas vakuuttaa, että yhdistys on yhdessä sosiaaliministeriön kanssa kehittänyt ratkaisuja niille alueille, jotka uhkaavat jäädä ilman apteekkia uudistuksen jälkeen.
Vaikka yhtään uutta apteekkia ei perustettaisi uudistuksen jälkeen, apteekkeja olisi Virossa silti tarpeeksi, Alamaa-Aas sanoo.
Apteekkitiheys Virossa on tällä hetkellä noin 2 670 asukasta apteekkia kohti, kun Suomessa vastaava luku on 6 700 asukasta apteekkia kohti. Sarvin mukaan kyse on pikemminkin liikatarjonnasta.
– Ihmiset kysyvät, miksi apteekkeja ei ole tullut lisää, vaikka proviisoreilla on ollut viisi vuotta aikaa perustaa niitä. Mutta mihin niitä olisi voinut perustaa? Viro on niin täynnä apteekkeja, että sopivia paikkoja ei ole ollut. Virossa on kaksi kertaa enemmän apteekkeja kuin olisi tarpeellista.
Kalamaja-apteekin ovessa oleva kyltti ilmoittaa ylpeästi, että apteekki on itsenäisen proviisorin omistuksessa.
Kysymykset herättävät huolta
Rakveren kaupungissa Länsi-Virumaalla asuu reilut 15 000 ihmistä. Kaupungin keskustasta löytyy yhdeksän apteekkia. Keskustan laitamilla on vielä kolme muuta apteekkia, eli yhteensä apteekkeja on 12.
Viron tilanteen epävarmuus heijastuu siitä, miten paikalliset apteekkityöntekijät reagoivat toimittajiin. Kysymykset apteekkiuudistuksesta herättävät huolestuneita katseita. Aihe on selvästi arka ja vaikea. Lauseet ovat lyhyitä. Kommentoida ei saa.
Rakveressa on neljä Südameapteek-ketjuun kuuluvaa apteekkia. Vierailemme kahdessa, ja molemmissa apteekkien työntekijät kertovat, ettei heillä ole lupaa kommentoida apteekkiuudistusta. He ohjaavat soittamaan Südameapteekien johtajalle Risto Laurille.
Risto Laur ei kuitenkaan vastaa haastattelupyyntöön. Alamaa-Aas kertoo, että he ovat keskustelleet Laurin kanssa Südameapteekkien myymisestä proviisoreille. Keskustelut ovat olleet välillä kiihkeitä.
– Minä kyllä ymmärrän omistajien tunteita, sillä heidänkin työnsä on vaakalaudalla. Heidän täytyy kuitenkin ymmärtää, että nykyinen järjestelmä ei ole potilaiden hyväksi, Alamaa-Aas sanoo.
Takaisin Neuvostoliittoon?
Rakveren Apotheka -ketjun apteekissa on kaksi työntekijää. He näyttävät suorastaan säikähtäneiltä, kun heiltä kysyy apteekkiuudistuksesta. Vastaus on nopea ja tiukka ei. He eivät saa sanoa mitään, ja yhteyttä pitää ottaa johtajaan.
Johtajan numeroa tiedusteltaessa toinen työntekijä katoaa takahuoneeseen, eikä enää palaa apteekin puolelle.
Yhdellä Rakveren keskustan yhdeksästä apteekista on lupa pitää sellaisenaan ovet auki uudistuksen jälkeen. Apteekissa asioi 72-vuotias Arne Sule. Hän on kuullut apteekkiuudistuksesta ja tietää sen verran, että ministerit, omistajat ja apteekkarit itsekään eivät tiedä, mitä pian tulee tapahtumaan.
– Tämä on sekava tilanne.
Entä jos Rakvereen jää vain yksi tai kaksi apteekkia uudistuksen jälkeen?
No se olisi kyllä liian vähän! Sitten näkisimme samanlaisia jonoja kuin Neuvostoliitossa, Sule sanoo.
Kyseinen apteekki käyttää Euroapteekin logoja, mikä viittaisi liettualaisen lääketukun omistamaan ketjuapteekkiin.
Apteekin omistuskuvio on kuitenkin muuttunut vuonna 2018. Apteekin omistaa PharmaOne OÜ, jonka pääomistaja, eli vähintään 51-prosenttinen omistaja, on proviisori.
Todellinen omistaja on kuitenkin useissa eri apteekkiyhtiöissä vähemmistöomistajana toimiva asianajaja Janno Kuusk. PharmaOnen lisäksi Kuusk on omistajana muun muassa PharmaTwossa ja PharmaThreessä. Kullakin apteekkiyhtiöllä on oikeus neljän apteekin pitämiseen.
Periaatteessa proviisorin pitäisi olla apteekin johtaja, mutta Rakveren Euroapteekissa työskentelevä proviisori ohjaa ottamaan yhteyttä Kuuskiin. Kuusk on johtaja, vaikka hän ei olekaan proviisori, apteekista sanotaan.
Erikoinen kuvio on noteerattu Viron mediassa, ja tapausta on selvitetty myös oikeudessa. Syytettyinä ovat lääkevirasto ja apteekit. Syyttäjä epäilee, että apteekkarit eivät toimi itsenäisesti suhteessa lääketukkuihin.
Kuusk ei varsinaisesti ole osapuolena oikeusjutuissa, koska kanteissa ei eritellä syytettyjä henkilöitä, mutta hänen toimimisensa useiden eri lisenssin saaneiden apteekkien johtoryhmissä on yksi syistä, joiden perusteella kanteet on nostettu.
Rakveren keskustassa asioinut 72-Arne Sule tietää uudistuksesta sen verran, että ministerit, omistajat ja apteekkarit itsekään eivät tiedä, mitä pian tulee tapahtumaan.
Valmistelut jätettiin viime minuutille
Rakveren päätorin laidalla sijaitsevan ostoskeskuksen kyljessä olevan pienen Benu-apteekin proviisori suostuu kertomaan hieman omia näkemyksiään apteekkiuudistuksesta. Hän myöntää, että tilanne on vaikea. Kukaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
– Täällä ei uskottu, että uudistus todella menisi läpi. Kaikki valmistelut on jätetty viimeiselle minuutille, Kerstin sanoo. Hän ei halua sukunimeään lehteen.
Kerstin muistuttaa, että kaikki proviisorit eivät halua ryhtyä omistajiksi tai yrittäjiksi. Taloudenhoito ei kiinnosta, he haluaisivat vain keskittyä kohtaamaan potilaita ja tekemään itselleen tärkeää työtä.
Kerstin auttaa Benu-apteekin vakiokävijää Marika Kruusojaa löytämään lääkkeitä hyllyistä. Kruusoja asuu maalla, mutta hän tulee Rakvereen apteekkiin pari kertaa kuussa.
– Useimmiten haen lääkkeitä miehelleni. Käyn yleensä tässä Benu apteekissa, koska täällä on tutut työntekijät, joiden kanssa voi vaihtaa kuulumisia, Kruusoja sanoo.
Kruusoja on kuullut apteekkiuudistuksesta. Hän toivoo, että tutulle apteekille ei kävisi mitään.
– Jos en voisi käydä Benu apteekissa, menisin varmaan Südameapteekkiin, Kruusoja sanoo.
Kun hän kuulee, että kaikki Rakveren neljä Südameapteekkiakin ovat sulkemisuhan alla, hän näyttää neuvottomalta.
– Missä sitä pitäisi sitten käydä?
Rakveren keskustan pienen Benu-apteekin proviisori Kerstin auttoi vakioasiakkaisiin kuuluvaa Marika Kruusojaa löytämään oikeat lääkkeet hyllyistä
Puolet lääkemyynnistä kahdella veljeksellä
Viron suurimmat apteekkeja omistavat lääketukut ovat Magnum Medical, joka varustaa Apotheka-apteekkeja, ulkomaalaisomistuksessa oleva Tamro Eesti, joka varustaa BENU-apteekkeja ja Apteekide koostöö hulgimüük, joka varustaa Südameapteekkeja. Näillä kolmella lääketukulla on hallussaan noin 77 prosenttia Viron tukkumarkkinoista.
Magnum Medicalin omistaa virolainen pääomasijoittaja Margus Linnamäe. Häntä kutsutaan monissa yhteyksissä ”Viron ainoaksi oligarkiksi”.
Eesti Päevaleht -sanomalehti julisti hänet Viron vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi viime vuonna. Hän omistaa apteekkien lisäksi Viron suurimman mediayhtiön, Postimees Groupin, sekä useita muita yrityksiä, kuten Apollo-elokuvateatteriketjun, kirjakauppaketjun, ruokaketjuja ja Piletivi-lippukaupan.
Linnamäe käyttää Virossa huomattavaa valtaa, mutta hän tekee sen kulisseissa. Linnamäe ei anna haastatteluja medialle, eikä suurin osa ihmisistä luultavasti tunnistaisi häntä, jos hän kävelisi kadulla vastaan.
Linnamäen veli Aivar Linnamäe omistaa Apteekide koostöö hulgimüükin. Jopa Viron parlamentissa epäillään, että Linnamäen veljesten yritykset ovat hyvin todennäköisesti yhteydessä toisiinsa. Tukkumyyjät kiistävät yhteydet.
Noin puolet Viron lääkemyynnistä on Linnamäen veljesten käsissä.
Virolaisessa mediassa on esitetty epäilyjä siitä, että Linnamäe olisi vaikuttanut sävyyn, jolla Viron vanhin sanomalehti Postimees on uutisoinut apteekkiuudistuksesta. Toisaalta vielä vuonna 2018 virolainen media suhtautui yleisesti hyvin kriittisesti apteekkiuudistukseen.
Vuoden 2019 aikana äänenpainot ovat puolestaan muuttuneet kriittisemmiksi suuria lääketukkuja kohtaan. Virossa on tehty jonkin verran tutkivaa journalismia lääketukkujen bisneksistä, ja etenkin Linnamäen vallankäyttö yhteiskunnassa on mietityttänyt myös toimittajia.
Apotheka on franchising-apteekkiketju. Lääketukku Magnum Medicalin alla toimiva yhtiö Terve Pere Apteek OÜ omistaa yli 80 Apotheka-apteekkia, myös kuvassa olevan Rakveren keskustassa sijaitsevan Apothekan.
Valituksia jopa EU:n tasolle
Viiden vuoden aikana apteekkiketjut ovat yrittäneet monia eri keinoja uudistuksen kaatamiseksi. Vuonna 2014 lakipaketin mentyä läpi lääketukut valittivat uudistuksesta Euroopan komissioon.
Komissio aloitti rikkomusmenettelyn Viroa vastaan. Käsittely kesti noin kolme vuotta. Kolmen vuoden ajan apteekkiuudistus oli ikään kuin jäissä, sillä jos komissio olisi arvioinut uudistuksen olevan EU-säännösten vastainen, se olisi peruttu.
Vuonna 2017 komissio lopetti rikkomusmenettelyn. Uudistuksesta ei löytynyt moitittavaa.
Sitten lääketukku Tamro valitti oikeuskanslerille. Oikeuskansleri oli kuitenkin vaihtunut vuosien varrella.
– Aiempi oikeuskansleri oli bisnesmaailman ja vapaiden markkinoiden kannattaja, apteekkariliiton Sarv kertoo.
Oikeuskansleri oli pitänyt apteekkiuudistusta perustuslain vastaisena.
Uusi oikeuskansleri sen sijaan antoi maaliskuussa 2018 selvityksen, että apteekkiuudistus on perustuslain mukainen.
Voiko lakeja ostaa?
Keväällä 2019 apteekkiuudistuksen läpiviemisestä alettiin puhua ensi kerran ääneen, Sarv kertoo. Elokuun lopussa sosiaaliministeriö sanoi, että on syytä aloittaa valmistelut yhdeksän kuukauden päässä odottavaan takarajaan.
– Luonnollisesti ketjut aktivoituivat taas, eikä muuta apua enää löytynyt kuin poliitikot, Sarv sanoo.
Apteekkiuudistuksen tukijoita ja vastustajia löytyy lähes kaikista puolueista. Ainoastaan oppositiossa olevat sosiaalidemokraatit tukevat sitä yksituumaisesti.
Viron suurimman lääketukun omistaja Margus Linnamäe on hallituspuolue isänmaan jäsen ja kannattaja. Viime vuonna Linnamäen veljekset lahjoittivat isänmaalle yhteensä 100 000 euroa, ja Linnamäen liikekumppani lahjoitti pääministeripuolue keskustalle 100 000 euroa.
– Linnamäen veljekset antoivat puolueelle 100 000 euroa, ja he alkoivat laulaa Linnamäen laulua. Sen jälkeen keskustapuolueestakin aloitettiin laulu, että apteekkiuudistus on paha asia, Sarv sanoo.
Syksyllä muutamasta hallituspuolueiden edustajasta koostuva komissio alkoi laatia uutta lakiehdotusta ohi sosiaaliasioiden komission, jonka kautta uudet lait yleensä kulkevat.
– Ad hoc -komission tarkoituksena oli kaataa apteekkiuudistus, jotta lääketukkujen omistus voisi jatkua, Sarv sanoo.
Uudistuksen pyörtävän lakiehdotuksen tuominen parlamentin eteen herätti kuitenkin epäilyksiä poliittisesta korruptiosta. Esimerkiksi Viron entinen sosiaaliministeri, nyt oppositiossa istuva sosiaalidemokraattien kansanedustaja Jevgeni Ossinovski syytti hallitusta lahjusten ottamisesta ja Linnamäen lakimiesten laatimien ehdotusten tuomisesta parlamentin eteen.
– Media tietysti laski asioita yhteen, ja sitten kysyttiin, onko Virossa mahdollista ostaa lakeja 200 000 eurolla, Sarv sanoo.
Epäilyksiä vahvisti se, että uudistuksen kumoavan lakiehdotuksen esittelijä ei osannut vastata ehdotusta koskeviin kysymyksiin. Se herätti kysymyksiä dokumentin todellisista kirjoittajista.
Euroapteekin logon alla toimivan apteekin Rakveren keskustassa omistaa vähintään 51-prosenttisesti proviisori. Apteekista kuitenkin neuvotaan ottamaan yhteyttä johtoryhmän jäseneen, asianajaja Janno Kuuskiin, joka on proviisorin mukaan "aito omistaja". Liettualaiseen lääketukkuun yhdistetty Kuusk istuu usean apteekkiyrityksen johtoryhmässä, mikä on herättänyt epäilyjä apteekkien riippumattomuudesta.
Kovaa painostusta
Joulukuun 17. päivä parlamentti äänesti lakiehdotuksesta. Kaikkien yllätykseksi ehdotus kaatui. Häämöttävä apteekkiuudistus oli selvinnyt taas yhdestä koettelemuksesta.
Äänestystä seuranneena päivänä Sarv ja Alamaa-Aas saivat puheluita ketjuapteekeissa työskenteleviltä proviisoreilta. Heille oli ilmoitettu keskellä päivää, että tunnin sisällä apteekkien on suljettava ovensa protestiksi apteekkiuudistusta vastaan. Kukaan ei ollut saanut lakosta etukäteen tietoa.
Osa proviisoreista järkyttyi lakosta. Se oli vastoin heidän eettisiä periaatteitaan, kertoo Alamaa-Aas.
– Heillä ei ollut mahdollisuutta varoittaa asiakkaita, että he sulkevat ovensa. Osa olisi halunnut pitää ovensa auki, mutta heitä oli uhkailtu työn menettämisellä, jos he eivät tottele. Se oli todella rumaa. Siinä nähtiin, että ketjuapteekkien työntekijät eivät voi tehdä itsenäisiä päätöksiä, Alamaa-Aas sanoo.
Sarv arvioi, että apteekkiketjut yrittivät ovien sulkemisella osoittaa ihmisille, mitä heidän apteekkipalveluilleen käy, jos uudistus menee läpi. Enemmistö kuitenkin tulkitsi tempauksen ylimieliseksi ja vastuuttomaksi vallankäytöksi.
Ketjut halusivat ohjata tempauksella kritiikin uudistusta puolustavien poliitikkojen suuntaan, mutta ihmiset vihastuivatkin ketjuihin. Mielestäni se ei ollut hyvä tempaus ketjuilta, Sarv sanoo.
Myös keskustalainen sosiaaliministeri Tanel Kiik kritisoi ketjujen tempausta kovin sanoin. Hänen mukaansa ketjut asettivat potilaat vaaraan äkkinäisellä protestillaan.
– Se, mitä tänään näimme, on kaikkein ilmeisin perustelu sille, miksi tarvitsemme apteekkiuudistusta. Olen ollut politiikassa kymmenen vuotta, enkä ole koskaan nähnyt mitään näin kyynistä, Kiik sanoi tiedotustilaisuudessa joulukuun 18. päivänä.
– Tarkoituksena oli selvästi painostaa parlamenttia. En ole tavannut ainuttakaan parlamentin jäsentä, joka ajattelisi lääketukkujen olevan oikeilla raiteilla, Kiik sanoi.
Kiistely jatkuu
Huhtikuun ensimmäinen päivä lähestyy, mutta kiistely jatkuu. Sosiaaliministeriössä on pohdittu jopa lisäajan antamista apteekkiuudistuksen läpiviemiselle.
– Suurin este apteekkiuudistukselle on ollut jatkuva epävarmuus. Sosiaaliministeriö on ehdottanut, että siirtymä voisi tapahtua neljässä vaiheessa vuoteen 2023 mennessä, mutta parlamentti ei ole vielä keskustellut näistä ehdotuksista, sosiaaliministeri Kiik kertoo.
Tällä hetkellä ei ole vielä näkyvillä merkkejä siitä, että ketjuapteekit valmistautuisivat myymään apteekkeja proviisoreille. Neuvotteluja on aika ajoin käyty, mutta poliittinen epävarmuus on johtanut tilanteeseen, jossa kukaan ei halua tehdä hätiköityjä päätöksiä.
– Ketjuapteekeista on sanottu, että he tarjoavat mieluummin apteekkeja ensin proviisoreille, jotka jo työskentelevät kyseisissä apteekeissa. Se on loogista, koska he tuntevat paikan ja järjestelmän. Se olisikin hyvä asia, koska siten he voivat säilyttää työpaikkansa ja apteekki voi jatkaa samalla paikalla, Alamaa-Aas kertoo.
Proviisorina työskentelevä Alamaa-Aas haluaa itsekin perustaa uuden apteekin Viroon.
– Sopivaa paikkaa ei vain ole vielä löytynyt, koska vielä tällä hetkellä kaikki hyvät paikat ovat ketjuapteekkien hallussa.
Näin Viron apteekikartta muuttuu
- Katso interaktiiviselta kartalta, miten Viron apteekkien käy uudistuksen myötä.
- Vihreällä merkityt apteekit vastaavat uudistuksen vaatimuksiin
- Punaisella merkityt apteekit eivät vastaa uudistuksen vaatimuksiin, joten ne on suljettava tai muutettava toimintamallia
- Oranssilla tähdellä tai täplällä merkityt apteekit ovat proviisoriomistuksessa, mutta uudistukseen vastaaminen vaatii lisätoimenpiteitä
Apteekit Virossa
- 1,3 miljoonan asukkaan Virossa on 498 apteekkia.
- Sosiaaliministeriön tietojen mukaan 181 apteekkia täyttää apteekkiuudistuksen vaatimukset, eli ne voivat jatkaa huhtikuun jälkeen toimintaansa.
- Noin 317 apteekkia ei täytä vaatimuksia, mutta osa on osittain proviisoriomistuksessa, eli ne voivat jatkaa pienten muutosten jälkeen.
- Noin 286 apteekkia on kolmen suurimman lääketukkuyhtiön omistuksessa.
