Virkamies räppää, muttei lobbaa
09.10.2018 08:10
Eläkkeelle jäänyttä Sinikka Rajaniemeä harmittaa muun muassa apteekkikeskustelun taso. Uusi ylijohtaja Eija Pelkonen väläyttää, että Fimean rooli yhteiskunnallisena keskustelijana saattaa kasvaa.
Fimeassa raikaa nauru. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen tuore ylijohtaja Eija Pelkonen saapuu puhelua lopetellen huoneeseen, jossa edeltäjä Sinikka Rajaniemi jo odottaa.
Ei kulu montakaan minuuttia, niin hymyt ovat korvissa. Nauru pyrskähtelee ilmoille, kun pitkään yhdessä töitä tehneet naiset miettivät Rajaniemen johtajakauden haastavimpia hetkiä. Vaikeinta on selvästi ollut lähes kymmenen vuotta jatkunut kiista Fimean alueellistamisesta.
Keskustelu Fimean – tai silloisen Lääkelaitoksen – alueellistamisesta alkoi syksyllä 2008 sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän ehdotuksesta. Asiasta päätettiin seuraavana vuonna, ja samana syksynä Rajaniemestä tuli Fimean ylijohtaja.
Vääntöä Fimean sijainnista käytiin lähes koko Rajaniemen ylijohtajakauden ajan. Päätös maksoi kymmeniä miljoonia euroja ja jo prosessin alussa 70 asiantuntijan irtisanoutumisen. Epätietoisuus söi myös resursseja koko alan
kehittämiseltä.
– Kymmeneen viime vuoteen meillä ei kerta kaikkiaan ole ollut aikaa kuin pakollisten tehtävien hoitoon, Rajaniemi toteaa.
Rap-riimittely purki turhautumista
Ennennäkemätön poliittinen sotku loppui vasta viime kesänä, kun hallitus päätti, että Fimean pääpaikka jää Kuopioon, mutta toiminta saa jatkua monipaikkakuntaisena, ilman, että työntekijöiden määrää paikkakunnilla säädellään.
Käytännössä päätös vapautti Fimean johdon järjestämään toiminnot viraston toiminnan, kilpailukyvyn ja talouden kannalta parhaaksi katsomallaan tavalla.
– Meillä on esimiehiä, joilla on alaisia jopa viidellä paikkakunnalla, Rajaniemi kertoo.
Mutta miksi muisto naurattaa? Epätietoisuuden ja alakulon keskellä keväällä 2010 Rajaniemi ja Pelkonen päättivät, että Fimean henkilöstöpäivillä tunnelmaa pitää jotenkin nostattaa.
Syntyi Fimea Hoodrats K3, jossa räppäsi koko johtoryhmä. Rajaniemi oli MamaBlue, Pelkonen MC Muzis. Oli vaatteet, peruukit, koreografiat ja yhdessä hiotut sanat. Video kuvattiin Fimean kellarissa.
Rajaniemi ja Pelkonen ovat häveliäitä näyttämään räpin koko sanoitusta, mutta jotain sentään voi julkaista:
”Lääkkeet on helposti systeemiin saatu, mut kenellä on vastuu, jos systeemi kaatuu?”
Väite apteekkisäästöistä "ei perustu mihinkään"
Räpin sanat ovat yhä ajankohtaisia. Rajaniemeä harmittaa esimerkiksi apteekeista käytävä julkinen keskustelu.
– Miten joku voi heittää faktana, että säästetään sata miljoonaa, jos apteekkilupamenettelystä luovutaan. Tämä ei perustu mihinkään! Välillä tekisi niin mieli sanoa julkiseen keskusteluun, että "hei haloo, tuo ei ole totta!"
Välillä tekisi niin mieli sanoa, että "hei haloo, tuo ei ole totta!"
Rajaniemen julkinen profiili on kuitenkin ollut maltillinen. Hän ei ole kommentoinut heittoja Twitterissä eikä muuallakaan.
– Olen lähtenyt siitä, että raportoin tosiasiat esimiehilleni. Virkamiesten tehtävä ei ole lobata, vaan kertoa faktat, myös ne ikävät.
Rajaniemi kaipaa politiikkaan vastuullisuutta.
– Medialta edellytetään vastuullisuutta sen julkaisemista jutuista. Voisiko politiikoilta samoin edellyttää vastuunkantoa sanomisistaan?
Fimean rooli keskustelijana vahvistunee
Viime vuosina Fimea on tehnyt useita riippumattomia asiantuntijaselvityksiä muun muassa itsehoitolääkkeiden jakelukanavien turvallisuudesta ja apteekkilupajärjestelmän vaikutuksista lääkkeiden hintoihin. Ne ovat kuitenkin saaneet selvästi vähemmän huomiota kuin esimerkiksi kesällä valmistunut Päivittäistavarakauppa ry:n tilaama selvitys.
Pelkonen ja Rajaniemi eivät näytä olevan siitä moksiskaan.
– Fimean tärkein tehtävä ei ole julkisuudessa oleminen ja huomion herättäminen, vaan lakisääteisten tehtävien hoitaminen virkavastuulla. Yksi tehtävistämme on tuottaa ministeriölle ja päätöksentekijöille faktoja ja tutkittua tietoa, Pelkonen sanoo.
Samaan hengenvetoon hän kuitenkin lisää, että viestinnän merkitys tulee varmasti kasvamaan. Toistaiseksi esimerkiksi Fimean some-viestintä hoidetaan keskitetysti viestintäyksiköstä, mutta Pelkonen pohtii asiaa selvästi.
– Fimean roolia yhteiskunnallisena keskustelijana voidaan varmasti vahvistaa, hän sanoo.
***
Eija Pelkonen
- Fimean ylijohtaja lokakuun alusta
- Vuodesta 2010 lääkealan toimijoiden valvontaprosessin johtaja
- Aloitti Fimean edeltäjässä Lääkelaitoksessa 1997
- Koulutukseltaan proviisori
Sinikka Rajaniemi
- Fimean ylijohtaja 2009-2019
- Yli 40 vuotta lääkealan viranomaistehtävissä
- Lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) puheenjohtajaksi 2004
- Aloitti 1978 Kelassa, kehitti mm. apteekkien ATK-järjestelmää
- Koulutukseltaan farmasian lisensiaatti