Vesa Kujala osaa katsoa apteekkialaa ulkopuolisen silmin
02.06.2015 12:54
Tuore farmaseuttinen johtaja rekrytoitiin Apteekkariliittoon lääketeollisuudesta. Kujala aikoo käyttää monipuolista lääkealan osaamistaan vahvistaakseen suomalaista ammattiapteekkia.
Vesa Kujalan, 47, valinta Apteekkariliiton farmaseuttiseksi johtajaksi oli yllätys monelle. Kujala työskenteli apteekissa viimeksi parikymmentä vuotta sitten ja loi sitten näyttävän uran lääketeollisuudessa.
Juuri tämä on Kujalan vahvuus. Hänellä on kyky katsoa apteekkitoimintaa ulkopuolisen silmin. Hän näkee apteekkien toimintakentän olevan muutoksessa, joka tulee vahvistumaan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus saadaan maaliin.
Kujalalla on selkeä mielikuva siitä, mihin suuntaan apteekkitoimintaa on vietävä terveydenhuollon myllerryksessä.
– Apteekkien täytyy ehdottomasti ottaa ammatillinen roolinsa terveydenhuollon keskiöstä ja osoittaa muulle yhteiskunnalle oman työnsä arvo, hän sanoo.
Kujala kehuu apteekkien hoitavan oman tonttinsa terveydenhuollossa erittäin hyvin. Asiakkaatkin ovat hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tästä huolimatta apteekit ovat jääneet terveydenhuollon kokonaiskuvassa sivurooliin.
Yksi Kujalan tärkeimmistä tehtävistä on saada päättäjätkin huomaamaan apteekkien arvo. Terveydenhuollon keskiöön pääseminen edellyttää avointa keskustelua terveydenhuollon toimijoiden ja viranomaistahojen kanssa. Hän kannattaa ennen valintaansa tehtyjä uusia avauksia, kuten influenssarokotusten antamista apteekeissa.
– Ajatuksena on helpottaa perusterveydenhuollon työtaakkaa viemällä apteekin puolelle tiettyjä toimintoja, hän kiteyttää.
On hienoa palata apteekkipuolelle!
Vesa Kujala aloitti Apteekkariliiton farmaseuttisena johtajana kesäkuun alussa. Hänestä on ollut hienoa palata apteekkipuolelle vuosien tauon jälkeen. Parhaillaan Kujala käy läpi perehdytysohjelmaa, jotta saa päivitettyä apteekkiosaamisensa ajan tasalle.
– Tarkoituksena on vierailla erilaisissa ja erikokoisissa apteekeissa. Siten saan paremman kuvan apteekkien nykytilanteesta ja opin tuntemaan jäsenkuntaa mahdollisimman laajasti, hän suunnittelee.
”Saamme Vesasta yhteistyökykyisen ja innovatiivisen tiimipelaajan farmaseuttiseksi johtajaksi!”
Marja Ritala, puheenjohtaja, Suomen Apteekkariliitto
Kujala arvelee tuntevansa Apteekkariliiton vajaasta 600 jäsenapteekkarista noin kymmenesosan. Joukossa on useita entisiä opiskelu- ja työkavereita.
Tehokkaalla verkostoitujalla on hyvät suhteet myös tärkeimpiin sidosryhmiin, kuten Kelaan, Fimeaan ja Lääkkeiden hintalautakuntaan. Keskeiset virkamiehet tulivat Kujalalle tutuiksi hänen työskennellessään MSD:n vastuunalaisena johtajana. Terveysalan poliittisiin vaikuttajiin hän aikoo tutustua nykyistä paremmin.
Moni farmasian alan vaikuttaja oppi tuntemaan Kujalan yliopistossa, jossa hän toimi Yliopiston Farmasiakunnan vauhdikkaana isäntänä.
Farmasian opintojen lomassa ja valmistumisen jälkeen Kujala työskenteli Helsingin Kallion apteekissa. Vaikka apteekkiproviisorin työ oli kiinnostavaa, hän päätti kokeilla uraa lääketeollisuudessa. Kimmokkeena olivat ystävien ja tutkimuskoordinaattorina työskennelleen proviisorivaimon suositukset.
Lääketeollisuus tutuksi osasto osastolta
Kujala hakeutui lääkeyhtiö MSD:n palvelukseen kuultuaan paljon hyvää alkuperäislääkkeitä kehittävästä yhtiöstä. MSD työllistää Suomessa noin 120 henkeä, ja on nykyään yksi johtavista kansainvälisistä lääkeyhtiöistä maassamme.
Kliiniset lääketutkimukset olivat merkittävä osa MSD:n toimintaa jo vuosina 1995–2001, kun Kujala työskenteli yhtiön tutkimusosastolla. Yksi hänen suurimmista projekteistaan oli koordinoida verenpainelääke losartaanilla tehtyjä faasi III:n monikeskustutkimuksia, joihin osallistui pelkästään Suomessa 1 500 tutkimuspotilasta.
”Vesa on hieno joukkuepelaaja, joka tekee mitä lupaa. Loistava työkaveri ja seuraihminen, jonka valitsisin varmasti kaveriksi tiukan paikan tullen.”
Janne Heikkilä, markkinointijohtaja, MSD Finland Oy
Tutkimusosastolta Kujala siirtyi lääkkeiden hinta- ja korvattavuuspuolelle.
– Hintahakemusten kirjoittaminen oli antoisaa ja haastavaa työtä. Parhaan lopputuloksen saamiseksi oli osallistettava lähes kaikki talon osastot. Olen aina pitänyt työstä, jossa saan toimia yhteistyössä muiden kanssa.
Neljän vuoden jälkeen Kujalalle tarjottiin uusia haasteita markkinointipuolelta. Hän oli vuoden verran tuotepäällikkönä ja kiersi myös kentällä eri puolella Suomea markkinoimassa infektiolääkäreille syviin sieni-infektioihin tarkoitettua sairaalavalmistetta.
Vastuu kasvoi uusiin mittasuhteisiin syyskuussa 2006, kun Kujala valittiin MSD:n yhteiskuntasuhteiden johtajaksi. Samalla hänet nimitettiin vastuunalaiseksi johtajaksi ja yhtiön johtoryhmän jäseneksi.
Vuonna 2012 hänen päävastuualueekseen tuli Market Access sekä myöhemmin lisäksi markkinoinnin tukitoimet, yhtiön vanhempien tuotteiden portfolio, palveluliiketoiminta ja logistiikka.
– Matkan varrella on tarttunut kaikenlaista reppuun, Kujala naurahtaa.
Hyvä tiimi on kullanarvoinen
Laajaa tehtäväkenttää johtaessaan Kujala on oppinut, miten tärkeää on saada johtaa kehityskelpoisia alaisia; hän kertookin rekrytoivansa mielellään itseään parempia ihmisiä. Toinen kivijalka ovat tehokkaat tiimit, jotka tekevät asioita itsenäisesti.
Samaa ammattitaitoista otetta Kujala odottaa Apteekkariliiton farmaseuttiselta osastolta.
– Alkuvaiheessa on varmasti niin, että he opettavat minua. Menen nöyränä kuuntelemaan, millä tavalla asioita on aiemmin tehty, niin pääsemme yhdessä kehittämään asioita. On hyvä nähdä, millaisia prosesseja Apteekkariliitossa on ja onko minulla keinoja sujuvoittaa niitä, jotta aikaa jäisi vieläkin enemmän olennaiseen.
Kujala on tottunut hiomaan prosesseja saadakseen asiat toimimaan mahdollisimman fiksusti. Toiminnan pitäminen kuosissa on ollut välttämätöntä, koska lääketeollisuudessa on saneerattu viime vuosina voimakkaasti.
Johtajana Kujala pyrkii olemaan keskusteleva, helposti lähestyttävä, reilu ja avoin. Hän jakaa mielellään vastuuta.
– Totta kai haluan sparrata ja keskustella, mutta jokaisella on oltava vastuu omasta työstään. Silloin työstä saa parhaan fiiliksen ja pystyy itsekin kehittymään. Minulta saa aina apua, mutta aika usein vastauksena saattaa olla ”mitä itse olet ajatellut”. Pyrin siihen, että en antaisi valmiita vastauksia.
Apteekeilla iso vastuu hoidon toteuttamisessa
Vesa Kujala uskoo, että apteekeilla on paljon annettavaa yhteiskunnalle. Farmaseuttista osaamista voitaisiin hyödyntää terveydenhuollossa nykyistä enemmän.
Apteekit ovat jo laajentaneet toimintaansa ydinpalvelusta eli lääkkeiden toimittamisesta kohti monipuolisempaa terveyden edistämistä. Asiakkaille on tarjolla lisämaksusta esimerkiksi lääkehoidon onnistumista parantavia palveluita, kuten lääkehoidon kokonaisarviointeja. Apteekkariliittokin on lanseerannut jäsentensä käyttöön uudenlaisia palvelukonsepteja.
Kujalan mielestä tämä on hyvä suunta.
– On tärkeää miettiä, millä ammatillisilla asioilla apteekit erottuvat kaupasta. Kannatan ehdottomasti uusien palvelumallien kehittämistä, mutta täytyy pohtia, onko niillä selkeää lisäarvoa asiakkaille. Jos palvelu ei saa vastakaikua, harkitsisin, kannattaako sellaisen kanssa mennä eteenpäin.
”Koskaan ei tarvitse arvailla, mitä mieltä Vesa on, ja kun jotakin sovitaan tehtäväksi, niin se sitten tehdään! ”
Juha Antila, toimitusjohtaja, Receptum Oy
Kujala muistuttaa, että apteekit ovat asiakasta varten ja niiden on toimittava saumattomana osana hoitoketjua. Moni asiakas tulee lääkärikäynnin jälkeen hämmentyneenä apteekkiin kyselemään ohjeita sairautensa hoitoon.
– Apteekeilla on itse asiassa todella iso vastuu opastaa asiakasta lääkkeiden oikeaan käyttöön ja myös lääkkeettömään hoitoon, hän pohtii.
Tätä palvelua ei saisi marketista
Aina lääkärikäynneille ei ole edes tarvetta, kun asiakkaat pystyvät hoitamaan pieniä vaivoja apteekin neuvoin ja itsehoitolääkkein. Tällä tavalla apteekit helpottavat osaltaan terveydenhuollon paineita. Tuoreen tutkimuksen mukaan apteekkien antama lääkeneuvonta säästää vuosittain satoja miljoonia euroja yhteiskunnan rahoja.
Pitkälle koulutettu farmaseuttinen henkilökunta pystyy myös tunnistamaan vakavat oireet ja ohjaamaan asiakkaan tarvittaessa lääkäriin.
– Tällaista palvelua ei saisi marketista, jos itsehoitolääkkeiden myynti laajenisi päivittäistavarakauppaan, Kujala huomauttaa.
Farmaseuttisena johtajana hän tulee puolustamaan nykyistä apteekkijärjestelmää. Samalla hän haluaa kehittää yrittäjävetoista, ammatilliseen vastuuseen perustuvaa ammattiapteekkia entistä paremmaksi.
– Ammatillinen apteekki on kaikkien uudistusten peruslähtökohtana. Apteekkien toiminnassa tarvitaan liiketoimintaosaamisen lisäksi siihen kiinteästi yhdistetty ammatillinen osaaminen.
Takaisin