Venäläisten matkailijoiden puute kurittaa apteekkeja Etelä-Karjalassa

Apteekkien kesä 2020: Matkailijapula näkyy apteekeissa sekä suoraan että välillisesti.

Venäläisten matkailijoiden ja mökkeilijöiden puute näkyy Etelä-Karjalassa monin tavoin, myös apteekeissa. Etenkin ei-lääkkeellinen myynti on kuluneena kesänä laskenut, sillä venäläiset ostavat tavallisesti etenkin kosmetiikkaa ja ravintolisiä.

Apteekkariliiton tuoreen kyselyn mukaan venäläismatkailijoiden kato on pahimmillaan johtanut lomautuksiin ja jopa irtisanomiseen. Lisää vaikeuksia ennakoitiin tulevan, mikäli nykyinen epidemia- ja matkailutilanne jatkuu.

– Jos venäläiset asiakkaat eivät palaa, henkilöstömäärää on tarkasteltava uudelleen, totesi yksi vastanneista.

– Todella stressaava tilanne, summasi toinen.

Matkailutulot romahtivat

Imatran kunta kertoo verkkosivuillaan, että vielä viime vuonna ulkomaiset matkailijat tekivät Etelä-Karjalaan yhteensä 1,9 miljoonaa matkaa. Peräti 96 prosenttia matkailijoista oli venäläisiä.

Matkailijat toivat vuonna 2019 Etelä-Karjalaan yhteensä yli 321 miljoonaa euroa, josta venäläisten osuus oli yli 310 miljoonaa euroa. Tuoteostoihin Etelä-Karjalassa vierailleet venäläiset käyttivät kaikkiaan yli 268 miljoonaa euroa.

Laskelmien mukaan ulkorajojen sulkeminen koronapandemian vuoksi leikkaa Etelä-Karjalassa peräti 25,4 miljoonaa euroa kuukaudessa. Tästä johtuen kaupan ja palvelualojen arvolisäveroton liikevaihto Etelä-Karjalassa laskee lähes 22 miljoonaa euroa kuukaudessa

Jos rajat pysyvät suljettuina vuoden loppuun asti, tämä voi tarkoittaa yli 225 miljoonan euron liikevaihdon ja yli 900 henkilötyövuoden menetystä.

Tämä tuntuu paitsi matkailuyrittäjissä, myös muissa palveluissa.

Apteekkari Janne Nissilän mukaan Etelä-Karjalan vaikea tilanne vaikuttaa alueen apteekkitalouteen sekä suoraan että välillisesti.

Vakava isku

Apteekkari Janne Nissilä Lappeenrannan Sammonlahden apteekista kertoo käyneensä viime kuukausina useita keskusteluja niin paikallisten päättäjien kuin yrittäjienkin kanssa.

– Itärajan sulkeminen on merkittävä isku koko alueen taloudelle. Rajojen sulkeminen ja epidemian puhkeaminen keväällä näkyi raskaana pudotuksena myös alueen apteekkitaloudessa, Nissilä sanoo.

Osa alueen apteekeista on joutunut jopa lomauttamaan henkilöstöään. Nissilän apteekissa asiakasmäärät ovat pudonneet arviolta 10–15 prosenttia.

Nissilä muistuttaa, että alueen vaikea tilanne vaikuttaa alueen apteekkitalouteen paitsi suoraan, myös välillisesti.

– Matkailun romahdus vaikuttaa paikallisten ihmisten tulotasoon ja se taas vaikuttaa heidän ostoskäyttäytymiseensä.

Nissilä haluaakin korostaa, että vastoin usein esitettyjä uskomuksia apteekit eivät ole hyötyneet koronaepidemiasta. Päinvastoin.

– Tämä on ollut apteekkitaloudelle vakava isku.

Kotimaan matkailu auttaa

Valoa Etelä-Karjalaan on tuonut se, että kotimaiset matkailijat löysivät alueen etenkin heinäkuussa. Lappeenrannan hotellikapasiteetti on hiljaisen alkukesän jälkeen aika ajoin jopa täyttynyt.

– Suomalaisten matkailijoiden suuntautuminen Saimaalle ei tietenkään korvaa koko menetystä, mutta kyllä se auttaa, Nissilä arvioi.

Syksyä kohti mentäessä seurataan, palaavatko opiskelijat yliopistokaupunkiin vai jatkavatko he opintoja etänä.

Nopeaa reagointia

Epävarmuudesta huolimatta Etelä-Karjalassa ei ole jääty vain ihmettelemään tilannetta. Lappeenrannassa ihmisten ostoskäyttäytymisen muutokseen reagoitiin nopeasti, ja apteekit järjestivät lääkkeiden kotitoimitukset yhteistyössä paikallisen taksiyrityksen kanssa.

– Ne saatiin pystyyn todella nopeasti, Nissilä kehuu.

Osa apteekeista on myös panostanut toiminnan kehittämiseen ja muun muassa yhteistyön tiivistämiseen terveydenhuollon kanssa.

Juttu on toinen osa juttusarjasta, jossa kartoitetaan suosittujen matkailualueiden kesää apteekkien näkökulmasta. Sarjan ensimmäisessä jutussa vierailimme Ahvenanmaalla. Sarjan viimeisessä jutussa tarkastelussa on Lappi.