Valinnanvapaus tänään: hoito yksityisellä, lasku julkiselle

HUSin uusi toimitujohtaja Juha Tuominen arvostelee sairaanhoitopiirien vääristynyttä kilpailua, hämmästelee hoivapalveluiden virheitä ja haluaa apteekit edistämään hoitoon sitoutumista ja lääkitysturvallisuutta. 

HUSin johtoon palannut Tuominen on huomannut, että sote ja kilpailu ovat tehneet sairaanhoitopiirien yhteistyöstä "valitettavaa kyräilyä." 

Yksi osoitus tästä on valinnanvapauden käyttäminen naapurin rahastamiseen. Esimerkiksi potilas menee operaatioon yksityiseen Helsingin Sydänsairaalaan, mutta ei halua itse maksaa hoitoaan. Yksityinen sairaala tekee lähetteen – ei oman alueen HUSiin vaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin (PSHP).

Tampereella todetaan, että hoidon aiheet täyttyvät ja PSHP tekee maksusitoumuksen. Piiri pyytää vielä potilaalta julkisen sektorin asiakasmaksun ja lähettää koko tuhansien eurojen laskun potilaan kotipiiriin HUSiin.

– Voit arvata, että kyllähän meitä vähän harmittaa maksaa tämä lasku. Jos olet töissä Tampereella tai kyllästynyt meidän jonoihimme, valinnanvapaus tukee oikeuksiasi hakea hoito Pirkanmaalta. Kukaan ei kuitenkaan vuonna 2005 voinut kuvitella, että vuonna 2019 tämä mahdollisuus muuttaa yksityiskäynnin Ruoholahdessa julkiseksi palveluksi Pirkanmaalla, Tuominen sanoo.

Ongelma havaittu muuallakin

Muuallakin on havaittu, että vanhaa lakia on alettu hyödyntää vastoin alkuperäistä ideaa. 

Mikkelin keskussairaalan ylilääkäri Heikki Laine kirjoitti Lääkärilehden blogissa kuinka "naapurikinkeripiiriin hankittu lähete" poiki ison laskun, vaikka oman  Etelä-Savon kuntayhtymän erikoislääkärit olivat todenneet, ettei potilas ole erikoissairaanhoidon tarpeessa.

– Kun potilaan hoidosta tai hoitoon ohjaamisesta saadaan rahaa omalle sote- tai sairaanhoitopiirille, hoidon rajoja tai indikaatioita venytetään varmasti, Laine sanoo Apteekkarilehdelle.

Potilasta houkutellaan värikkäillä esitteillä, mutta hoitolaitosten laatua on vaikea maallikon arvioida. Laineen mukaan TAYSin sydänkeskus on yksi aktiivisimmista markkinoijista.

– Taustalla on se, että angiotoimenpiteiden saatavuuden parantuessa varsinkin avosydänleikkausten määrä on romahtanut huippuvuosista. Emme tarvitse avosydänkirurgiaa viidessä yliopistosairaalassa. Vähempikin riittäisi. Tämä johtaa taisteluun potilaista, ja on todella naiivia kuvitella, että hoitoindikaatiot noudattaisivat tiukasti lääketieteellistä tarvetta.

Avosydänleikkausten määrän romahtaminen on kiristänyt sairaanhoitopiirien kilpailua erikoissairaanhoidon potilaista.

Laineen mukaan vapaus voi sopia terveysaseman tai kunnan valintaan, mutta itse hoitoa ei voi hankkia samalla tavoin kuin suksiboksia. Varsinkin erikoissairaanhoidossa valinnanvapaus on hänen mielestään illuusio.

– Boksin tarpeen ja mallin määrittelet itse, mutta terveydenhuollossa joku muu määrittelee, mikä on suksien kuljettamiseen oikea tapa. Määrittelijä on myös sama, joka bokseja myy, Laine vertaa.

Valinnanvapautta harkiten

Sairaanhoitopiirejä hajottaa myös se, että ilman omaa maakuntaa jäänyt Länsi-Pohja päätti ulkoistaa erikoissairaanhoidon Mehiläiselle. Kohtalotoveri, Itä-Savon Sosteri teki äskettäin vastaavanlaisen päätöksen.

HUSin Juha Tuominen katsoo, että hänellä on suorastaan eettinen vastuu yrittää parantaa yhteistyötä.

– Jokainen sairaanhoitopiiri haluaa olla paras, ja sitä kuuluukin tavoitella. Meidän pitää silti löytää keinot jakaa tietoa. Emme voi käyttää julkisia resursseja poteroitumiseen.

Sote-uudistuksen Tuominen toteuttaisi vaiheittain. Ensin pieniltä kunnilta pitäisi poistaa järjestämisvastuu ja liittää ne kuntayhtymiin, jotka vastaavat perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisestä– kuten Keski-Uusimaa.

Vasta tämän jälkeen valinnanvapaus voitaisiin ottaa vähitellen työkaluksi, jos perusterveydenhuollon saatavuus on yhä heikko eli jono lääkäriin pitkä. 

Apteekkien osaamien hyödyksi

Terveystalon ylilääkärinä Tuominen oli ostamassa lääkäriasemia ja sopeuttamassa niitä valtakunnallisen ketjun standardeihin. Hoivayritysten laatuvirheitä hän pitää sietämättöminä ja osoituksena nuoren alan kypsymättömyydestä.

– Apteekeilla on lääkejakelussa merkittävä rooli. Lääkejakelun hiominen ja siihen liittyvien laatuprosessien rakentaminen tukee hoivakotien turvallisuutta. Ainakin se varmistaisi, että lääkitys tulee oikein annettua. Tätä pitäisi hyödyntää kaikkialla.

Tuomisen mukaan myös lääkehoitoon sitoutumisessa olisi paljon parannettavaa, ja hän haluaakin apteekit entistä tiiviimmin sairaanhoitopiirin hoitoketjuun tukemaan tätä. 

Juha Tuomisen koko haastattelu on luettavissa 21.2. ilmestyneestä Apteekkarilehdestä, ja se tullaan julkaisemaan myöhemmin myös avoimilla verkkosivuilla.