Uusi haluttomuuslääke lisää naisen halua ja nostaa verenpainetta

Yhdysvalloissa on hyväksytty jo toinen lääke naisten seksuaalisen haluttomuuden hoitoon. Asiantuntijan mielestä sille olisi käyttöä Suomessakin.

Yhdysvalloissa hyväksytty bremelanotidi lisää tutkitusti naisten seksuaalista halua, mutta sivuvaikutukset voivat vähentää sen käyttöä. Tarvittaessa pistettävä lääke on tarkoitettu naisille, joilla ei ole vielä vaihdevuosia.

Ensimmäinen naisten haluttomuuslääke, päivittäin käytettävä flibanseriini tuli Yhdysvalloissa markkinoille vuonna 2015. Kumpikaan lääkkeistä ei ole vielä saatavilla Euroopassa.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, pari- ja seksuaaliterapeutti Pirkko Brusila näkee, että uusi lääke olisi tervetullut lisä naisten seksuaalisen haluttomuuden hoitovaihtoehtoihin.

– Uskon, että lääkkeelle olisi tarvetta, osa naisista olisi sitä halukkaita kokeilemaan ja osalle se voisi sopiakin, hän kiteyttää.

Bremelanotidi aktivoi aivoissa melanokortiini-reseptoreja, mikä voi lisätä seksuaalista halua ja kiihottumista. Tutkimuksissa 25 prosenttia lääkkeen käyttäjistä koki seksuaalisen halukkuutensa lisääntyneen merkittävästi. Lumeryhmässä osuus oli 17 prosenttia.

Yleisin haitta on pahoinvointi

Kuten flibanseriinilla, myös bremelanotidilla todettiin tutkimuksissa sivuvaikutuksia. Yleisin haitta oli pahoinvointi, josta kärsi 40 prosenttia käyttäjistä. Lääke nostaa myös verenpainetta, minkä vuoksi se ei sovi korkeaa verenpainetta tai sydän- ja verisuonitauteja sairastaville.

Brusila korostaa, ettei lääkkeillä pidä hoitaa haluttomuutta, joka johtuu esimerkiksi elämäntilanteesta, iästä tai parisuhteesta. On luonnollista, että seksi ei aina huvita.

Sen sijaan pieni osa naisista ei koe seksuaalista halua, vaikka elämäntilanne ja parisuhde olisivat kunnossa. Jos tilanne aiheuttaa naiselle huolta ja merkittävää, pitkäkestoista kärsimystä, siihen on syytä tarjota apua.

– Aiemmin asiaa ehkä vähäteltiin ja pidettiin turhana hömppänä. Uskon, että asenneilmapiiri on nyt muuttunut, kun tieto seksuaaliterveyden merkityksestä on lisääntynyt, Brusila pohtii.