Työvoimapula pahenee – tietojärjestelmä Apottikin tarvitsee farmaseutteja

Apteekkien työvoimapula pahenee. Pelkästään Uudellamaalla osastofarmasian kasvu, Apotin käyttöönotto ja Uudenmaan uudet apteekit vaativat toista sataa farmaseuttia lisää.

Apteekkariliiton kesällä tehdyn selvityksen mukaan yli puolet Suomen apteekeista on kärsinyt työvoimapulasta 12 edellisen kuukauden aikana. Tänä vuonna tilanne on heikentynyt.

Farmaseuteilla on käytännössä täystyöllisyys ja kysyntää muuallakin kuin apteekeissa. Lisäksi aukioloaikojen piteneminen ja vuorotyön lisääntyminen syövät apteekkien suosiota.

Pääkaupunkiseudulla farmaseuteista kilpailee muun muassa Suomen suurin sairaanhoitopiiri. HUS on palkannut tänä vuonna 58 farmaseuttia, joista 28 uusiin toimiin.

HUS on kehittänyt ansiokkaasti osastofarmasiaa ja perustanut sairaaloihin alan toimia parantamaan lääkehoidon laatua ja lääkitysturvallisuutta. Yllättäen farmaseutteja ja proviisoreita on jouduttu rekrytoimaan myös potilasjärjestelmä Apotin vuoksi.

– Koska lääkityslistat ja sähköiset reseptit eivät ole rakenteisessa muodossa, joudumme tekemään aika paljon käsityötä. Jos Kanta-palvelussa olisi ajantasainen lääkelista ja lääkemääräykset rakenteissa muodossa, niin voisimme siirtää ne suoraan Apottiin, sanoo HUS Apteekin toimialajohtaja Kerstin Carlsson.

Farmaseutteja terveyskeskuksiin

Farmaseutti selvittää vastaanotolle tulevan potilaan kanssa tämän lääkityksen ja päivittää lääkityslistan Apottiin. Vantaalla on palkattu tämä vuoksi farmasisteja jo kuuteen terveyskeskukseen. Nyt kokopäiväisten farmaseuttien määrä näissä on saatu pudotettua kahteen.

Lääkärit ovat valittaneet muun muassa Apotin hitautta, mutta Carlssonin mukaan reseptiongelma johtuu lähinnä Kanta-palvelun hitaasta kehittymisestä.

– Ajantasaisen lääkelistan piti olla käytössä jo 2017. Jos se olisi, apteekkien ja hoitokotien olisi helpompaa selvittää, mikä lääkitys potilaalla pitäisi olla, Carlsson sanoo.

Seuraavaksi Apotin ottavat käyttöön HUSin reunasairaalat Hyvinkää, Lohja, Porvoo ja Raasepori sekä koko Jorvin sairaala, Naistentautien ja synnytysten toimiala ja Psykiatrian toimiala. Tämän jälkeen tulevat loput HUSin sairaalat. Helsingin kaupungin 23 terveysasemaa ja 4 sairaalaa siirtyvät Apottiin vuoden päästä.

– Tässä vaiheessa emme osaa sanoa (rekrytoitavien) määriä, mutta tarpeita varmasti syntyy, toteaa Carlsson.

Vanhuksetkin tarvitsevat farmasiaa

Kun lasketaan osastofarmasian kasvu ja Apotin tarpeet, Uudenmaan terveydenhuollossa tullaan todennäköisesti tarvitsemaan kymmeniä uusia farmaseutteja. Lisäksi Espooseen ja Vantaalle perustetaan 10 uutta apteekkia, mikä tarkoittaa helposti 70–80 farmaseutin lisäystä.

Maakuntaan on siis syntymässä toista sataa uutta farmaseuttista työpaikkaa.

Lisää farmaseutteja! Juuri aloittaneet farmasian opiskelijat saivat tietopaketin apteekkialasta Viikin kampuksella.

Apteekkikariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler soisi, että farmaseuttien hyödyntäminen jatkuisi vastaanotoilla vielä senkin jälkeen, kun tietojärjestelmäongelmat on ratkottu.

Sandlerin mukaan kehittyneet lääkehoidot auttavat yhä useampaa suomalaista, mutta ne vaativat myös lisää farmasian osaajia sairaaloihin ja apteekkeihin.

– Viime aikoina on nähty, että farmasian tarve kasvaa myös vanhustenhoidossa, sanoo Sandler.

Jatkuva työvoimapula vaivaa lähes joka kolmatta apteekkia. Pitkäaikainen vaje saattaa pahimmillaan rajoittaa aukioloaikojen laajentamista ja vaikeuttaa uusien apteekkien avaamista.

– Valmistuvien farmaseuttien määrä ei tällä hetkellä vastaa työvoiman tarvetta. Koulutukseen tulisi suunnata nopeasti uusia resursseja, Sandler sanoo.

Korkeakoulutusta  lisätään

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on kaksi tapaa varmistaa, että korkeakoulutus kohdentuu aloille, joissa työvoimaa tarvitaan. Se päättää koulutusvastuusta ja sopii korkeakoulujen kanssa tutkintotavoitteista.

Opetusneuvos Jorma Karhu kuitenkin muistuttaa, että korkeakoulut valitsevat itse opiskelijansa sekä päättävät itsenäisesti, kuinka käyttävät valtiolta saamansa rahan.

Hallitusohjelman mukaan korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista pitäisi nostaa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Hallituskauden aikana aloituspaikkoja lisätään. Tarkoitus on myös purkaa hakijasumaa ja vastata osaajapulaan.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston farmasian hakijamäärät ovat nousseet viime vuosina selvästi. Karhun mukaan useimmilla yliopistoaloilla on lisäystarvetta.

– Oletettavasti farmasian tarpeet tulevat esiin, kun yliopistot ehdottavat omia tutkintotavoitteitaan, hän arvelee.

Kauden 2021–2024 tutkintotavoitteista sovitaan tämän vuoden loppuun mennessä.

Aloituspaikkojen lisääminen ei yksin riitä, vaan koulutusmäärien nostamiseksi opiskelijat pitäisi saada myös valmistumaan. Esimerkiksi Helsingistä valmistui viime vuonna 35 proviisoria, vaikka tavoitteena oli 55 tutkintoa.

Alempien korkeakoulututkintojen, kuten farmaseuttien, tutkintotavoitteita ei sovita alakohtaisesti.

Fakta: työvoimapula pahenee

• Apteekeista yli puolet (53 %) on kärsinyt työvoimapulasta 12 viime kuukauden aikana.
• Kolmasosan (34 %) mukaan tilanne on alkuvuonna pahentunut.
• Päijät-Hämeessä lähes jokaisella (94 %) apteekilla on ollut rekrytointiongelmia.
• HUSin osastofarmasia ja potilastietojärjestelmä Apotti vaativat kymmeniä farmasisteja.
• Espooseen ja Vantaalle tulee 10 uutta apteekkia.
• Vanhusten lääkitysturvallisuus tarvitsee farmasian osaamista.

Apteekkariliitto kartoitti työvoimatilannetta kesä-heinäkuun vaihteessa. Kyselyyn vastasi 486 apteekkia eli 80 prosenttia jäsenistä.