Työryhmä leikkaisi lääkekorvauksia ja lääkkeiden hintoja
ERKKI KOSTIAINEN 15.02.2012 11:25
Julkaistu 10:00 Lääkekorvaustyöryhmä selvitti useita keinoja lääkekorvausmenojen säästämiseksi, mutta päätyi lopulta esittämään vain muutamia toimenpiteitä. Ehdotettu tukkuhintojen pakkoalennus olisi kova isku apteekeille.
Työryhmä ehdottaa, että lääkekorvausten peruskorvausprosentti alennettaisiin nykyisestä 42:sta 35:een ja alempi erityiskorvausprosentti nykyisestä 72:stä 65:een. Ylemmän erityskorvausluokan korvaustason työryhmä säilyttäisi ennallaan.
Paljon lääkkeitä käyttävien henkilöiden asemaa työryhmä ehdottaa parannettavaksi alentamalla lääkekulujen vuotuista omavastuukattoa. Tänä vuonna se on 700,92 euroa.
Työryhmä ehdottaa lisäksi, että viitehintajärjestelmään kuulumattomien lääkkeiden vahvistettuja tukkuhintoja alennettaisiin viidellä prosentilla.
Työryhmän ehdottamilla toimenpiteillä olisi samansuuruinen vaikutus potilaiden maksuosuuteen ja lääkealan toimijoihin, eli 113 miljoonan euron säästöstä puolet maksaisi potilaat ja puolet lääkealan toimijat.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime lokakuussa Lääkekorvaustyöryhmän uudistamaan lääkekorvausjärjestelmää siten, että korvauksista hyötyvät erityisesti paljon lääkkeitä käyttävät ja niin, etteivät kustannukset muodostu pienituloisille esteeksi tarpeelliselle lääkehoidolle.
Työryhmän kiireellisimpänä tehtävänä oli tehdä ehdotus, miten lääkekorvausmenoja vähennetään vuodesta 2013 lukien niin, että säästö valtiontalouteen on hallitusohjelmaan kirjattu 113 miljoonaa euroa.
Apteekkariliitto: Säästötavoite oli ylimitoitettu
Apteekkariliiton mielestä 113 miljoonan euron säästötavoite oli selkeästi ylimitoitettu.
- Näin suuri leikkaus 1,2 miljardin euron kokonaissummasta on huomattava, ja se vaikeuttaa suomalaisten potilaiden lääkehuoltoa, Lääkekorvaustyöryhmässä Apteekkariliittoa edustava toimitusjohtaja Ilkka Oksala arvioi Apteekkarilehdelle.
Työryhmän ehdottama viitehintajärjestelmän ulkopuolisten lääkkeiden tukkuhintojen leikkaus 5 prosentilla vähentäisi apteekkien lääkemyyntiä ja kokonaisliikevaihtoa yhteensä 67,5 miljoonalla eurolla. Tämä merkitsisi keskikokoisen apteekin taloudellisen tuloksen laskua jopa viidenneksellä, eli liki 29 000 eurolla. Se vaarantaisi suuren määrän työpaikkoja apteekeissa.
Työryhmä päätyi yksimielisesti jakamaan säästön rahoituksen lääkealan toimijoiden ja potilaiden kesken.
– Lääkealalle työryhmän väliraportissa määritelty osuus on oikeudenmukainen, mutta se voitaisiin toteuttaa eri tavalla kuin työryhmän enemmistö päätyi ehdottamaan, Oksala huomauttaa.
Vaihtoehtona tukkuhintojen leikkaukselle pohdittiin lääketeollisuuden ja valtion välistä palautus/hyvitys-mallia, jollaisia on viime vuosina otettu käyttöön useissa Euroopan maissa. Oksala sanoo olevansa erityisen pettynyt siihen, että työryhmän enemmistö ei tarttunut tarjottuun mahdollisuuteen kohdistaa säästö nyt päätettyä enemmän kansainvälisen lääketeollisuuden maksettavaksi.
– Tämä olisi merkinnyt sitä, että lääkehuollon kansalliset toimijat, kuten apteekit olisivat selviytyneet pienemmällä leikkauksella. Näin olisi tapahtunut, jos pääosa viitehintajärjestelmän ulkopuolisten lääkkeiden tukkuhintojen alentamisesta olisi korvattu mallilla, jossa kansainvälinen lääketeollisuus olisi lailla velvoitettu maksamaan Suomen valtiolle hyvitystä. Nyt tämä erinomainen malli, joka on käytössä useissa EU-maissa, kaatui lähinnä keskushallinnon kokemaan hallinnolliseen hankaluuteen.
Oksalan mukaan tukkuhintojen leikkaus olisi kova isku etenkin terveyskeskuspotilaita palveleville, pääasiassa reseptilääkkeitä myyville haja-asutusalueiden apteekeille.
Apteekkariliitto muistuttaa, että lääkkeiden viitehintajärjestelmä on säästänyt viime vuoden loppuun mennessä jo noin 590 miljoonaa euroa. Säästöstä noin 410 miljoonaa euroa on ohjautunut valtion lääkekorvausmenoihin ja noin 180 miljoonaa euroa potilaille.
Oksalan mukaan asioiden käsittelyjärjestys vaikeutti oleellisesti työryhmän työtä.
- Säästöjen haku nopealla aikataululla sai aikaan sen, että moni perusteltu ja työryhmässä laajaa kannatusta saanut uudistus tuli väliraportissa hylätyksi.
Apteekkariliitto jätti työryhmän väliraporttiin eriävän mielipiteen.
Työryhmän työ jatkuu
Lääkekorvaustyöryhmä jatkaa työtään vuoden loppuun, johon mennessä sen pitää tehdä ehdotus, miten lääkekorvausjärjestelmää kehitettäisiin pitkällä aikavälillä niin, että mahdollistetaan taloudellisesti kestävällä pohjalla oleva, tehokas, turvallinen ja tarkoituksenmukainen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville.
Työryhmä selvittää myös rokotteiden ja muiden sairauksien ehkäisyyn käytettävien lääkevalmisteiden korvattavuuden. Se arvioi myös tulisiko kunnallisen terveydenhuollon ja sairausvakuutuksen rahoitusvastuuta täsmentää tietyissä tilanteissa, joissa vaihtoehtoina ovat kunnallisessa terveydenhuollossa annettava lääkitys tai sairausvakuutuksesta korvattava avohoidon lääkitys.
Työryhmän puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Outi Antila sosiaali- ja terveysministeriöstä. (EK)
Työryhmän väliraportti kokonaisuudessaan (pdf) >
Apteekkariliiton eriävä mielipide (pdf) >
KESKUSTELE UUTISESTA Mitä mieltä olet leikkauksista?
Takaisin
Kommentit (15)
Ihmetyttää potilaan puolesta: Miksi Suomeen ehdotetaan vain 35 % lääkekorvausprosenttia, kun esim. Belgiassa se on ollut aiemmin 80 % - mikä lienee nyt? Ja onko potilaalle toisaalta väliä, maksaako kolesterolilääke 85 senttiä vai 3 euroa, koska kuitenkin apteekille, lääketukulle ja lääkkeen valmistajalle tämä hinnanero on ratkaiseva ja juuri se, mikä pitää apteekkiverkoston/ lääketukun/sairaala-apteekin/kotimaisen tai ulkomaisen lääketehtaan pystyssä ja tuotekehityksen käynnissä. Miksi apteekeille ei korvattu niiden menettämiä miljoonia viitehintajärjestelmässä, oli luvattu vuonna 2012, mutta tilanne muuttuukin pahemmaksi koko ajan. Apteekkiverkoston toimivuus on toden teolla vaarantumassa ja sille pitää tehdä jotain pian! Apteekkarit nääntyvät, koska eivät pysty palkkaamaan proviisoreita sijaisikseen, jotta pääsisivät joskus lomalle.
Apteekkien päätehtävä on lääkkeiden vähittäismyynti. Luulen, että jokainen apteekkari tekee sen niin hyvin kuin se vain on mahdollista. Lääkehoidon seuranta kuuluu sairaanhoidosta vastaavalle henkilöstölle. Maksumiesten puutteeseen näyttää kaatuvan apteekkien tarjoamat palvelut kuten esim. lääkehoidon kokonaisarviointi. Tässä taloudellisessa tilanteessa yritän keskittyä päätehtäväni hoitoon ja pitämään henkilökuntani, vaikka sitten sillä paljon parjatulla lisämyynnillä!
On totta ettei apteekkarin tarvitse kaikkea itse tehdä mutta kelle delegoin? Roviisori ehdotti että hänelle- että häh? 4 ke kuukausipalkalla en kyllä delegoi roviisorille kovin kauan, kyllä se on monessa paikassa roviisorin lähtö, samaa mieltä kuin pettynyt- apteekkari on muistaakseni proviisori
Ehkä tuottavuutta ja liikevoittoa voi lisätä lisäämällä lisämyyntiä. Tämän strategisen valinnanhan apteekit ovat tehneet ja muuttuvat yhä enemmän kaupoiksi kauppojen joukkoon. Negatiivisen kehityksen kehä on luotu, sitä on vaikea pysäyttää tai muuttaa sen suuntaa. Potilaat tarvitsevat lääkkeensä ja lääkehoidon seurannan. Kuitenkin muut tahot terveydenhuollossa ovat ottamassa haltuunsa nämä tehtävät, jotka apteekit olisivat voineet ottaa, jos olisivat oikeasti halunneet. Pitäisiköhän jonkun tahon tehdä asialle jotain??? Kuka apteekkareiden etuja ajaa?
Tuska tuntuu teollisuuden päässäkin. Ei voida enää taata että tehtaiden Suomi-lobbarit (johto) onnistuu investointeja tänne saamaan. Siinä menee tuotteet, organisaatiot ja tukimukset silppuriin. Kreikan hintojen alle laskeminen ei ole realismia. Pitäisi pitää mielessä että meitä on vain 5 miljoonaa ja siten myynnin Suomessa voi korvata nostamalla myyntiä Saksassa 3 prosentilla.
Pettyneelle
Olemme itse vaikuttaneet työmme arvon määräytymiseen. Olemme tehneet sitä ilmaiseksi vuosikymmeniä. Miten voimme odottaa toisten arvostavan työtämme, kun itse olemme sen luokitelleet nolla euron arvoiseksi.
Proviisorille voi delegoida niitä työtehtäviä, jotta viikko ei veny 80 tuntiseksi! Hyödyntäkää proviisoreita, Kiitos.
Apteekeillahan ei ole kuin se yksi rivi, johon voi itse "vaikuttaa". Eli työvoimakulut. Proviisorit joutuvat nyt poistolistalle - eihän sille mitään voi. Sääli! Tottakai yrittäjä itse tekee kahden farmaseutin hommat - ei kai sitä kukaan kyseenalaista? Pienet tulot ja pienet menot, kun ei ehdi kuluttaa. Miksi apteekkien työn arvoa ei kukaan tunnu arvostavan? Vai emmekö me itse sitä arvosta?
Liisa von Savolaeselle: Itä-Suomen Yliopiston lahja Suomen terveyenhuollon kentälle ovat eriasteiset yhen tottuuven esittäjät ja korvaan supattajat.. Siellä ne kammioisaan vunteeraavat kuinka tämäkin uuvistus heitä hyövyttee. Johan hyö Fimean kaappasivat. Mikä männöö seuraavaks? Ja kustannukset voan nousoo. Miettisivät onko tuota Kelassa kuinka runsaasti paperin pyörittäjjee ja muuta joutilasta. Sieltä se säästö pitteess ottoo.
Työryhmän ehdotukset merkitsivät toteutuessaan sitä, että ammattiapteekki-strategian kulissivat romahtaisivat lopullisesti. Reseptityö neuvontoineen muuttuu tappiolliseksi pakkopullaksi ja apteekit pysyvät pystyssä vain muiden tuotteiden maksimaalisella myynnillä (osin nyt on jo näin) . Farmaseutteja joudutaan irtisanomaan.
Kommentoisin apteekkari maalta tai kaupungista: En usko kenenkään nysväävän papereiden kanssa vaan pienissä apteekeissa ei pysty pitämään henkilökuntaa vaan lähes kaikki on tehtävä itse varsinkin, kun se vähäinenkin henkilökunta on jatkuvasta joko lomilla tai sairaslomilla. Ja paperityöt ja mahdollisesti tavaratkin puretaan apteekin aukioloajan ulkopuolella loppuun.
Itä-Suomen yliopisto on tehnyt tärkeää työtä lääkekustannusten hillitsemiseksi. Yhteiskunta on saavuttanut suuria säästöjä. Onneksi yliopiston tuottama tieto on otettu mukaan myös päätöksentekoon.
http://www.uef.fi/farmasian-laitos/laakepoliittinen_paatoksenteko
Tuolla tuntimäärällä voin apteekkarina itse kysyä, mihin oikein käytät aikaasi? Nysväätkö loputtomasti paperien kanssa?
Luulen, että tarvitsisit ennemmin henkilökohtaista ohjausta työsi hallinnassa. Teet siis ma-la joka päivä 13 tuntia 20 minuuttia töitä (sic!). Anna enemmän vastuuta henkilökunnalle. Kaikea ei tarvitse tehdä itse.
Totta on, että talous ajetaan ahtaalle.
Apteekit ajetaan tällä mallilla todella ahtaalle. Jo nyt, jotta tulosta jäisi apteekkari joutuu itse tekemään noin 80 tunnin työviikkoja. On jo nähty ettei siinä kyydissä monta vuotta jaksa. Eikä jaksa työntekijätkään.
Voit hitsi tuota lääkkeiden hintojen laskemista. Milloin viranomaiset laskevat Becelin ja nuudeleiden hintaa? Ja mitä kauppiaat siihen sanoisivat?
Kohta varmaan vaaditaan, että kolestrolipurkin kylkeen laitamme ohje-etiketin lisäksi 5 euron setelin.