Apteekkari
sunnuntai 24.11.2024

Tutkimus: Itsehoitolääkkeiden riskit epäselviä suomalaisille


21.04.2016 10:30

Valtaosa suomalaisista tietää, että itsehoitolääkkeet voivat aiheuttaa haittoja. Neljä kymmenestä ei kuitenkaan osaa ottaa kantaa siihen, ovatko ne turvallisempia kuin reseptilääkkeet.

Valtaosa suomalaisista (77 %) tietää, että itsehoitolääkkeet voivat aiheuttaa haittoja, mutta moni suhtautuu niiden annosteluun huolettomammin kuin reseptilääkkeiden annosteluun.

Tiedot ilmenevät Suomen Apteekkariliiton IRO Researchillä teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Etenkin nuoret ja nuoret aikuiset (15–34 vuotiaat) pitävät itsehoitolääkkeitä turvallisempina kuin reseptilääkkeitä, vaikka ne sisältävät usein samoja vaikuttavia aineita kuin reseptilääkkeet, mutta niitä myydään vain pienemmissä pakkauksissa.

Nuoret huolettomia annostelun suhteen

Joka kuudes (16 %) suomalainen on sitä mieltä, että itsehoitolääkkeiden annostelu ei ole niin tarkkaa kuin reseptilääkkeiden.

Nuorista (15–24 v.) jopa 29 prosenttia on tätä mieltä.

Itsehoitolääke on kuitenkin lääke siinä missä reseptilääkekin, ja se pitäisi hankkia aina farmaseutin arvion perusteella.

Virheellisesti valittu tai käytetty itsehoitolääke voi olla haitallinen tai jopa vaarallinen, Apteekkariliiton puheenjohtaja, apteekkari Marja Ritala muistutti Apteekkaripäivillä Helsingissä.

– Voi olla, että itsehoitolääke-termi sinällään luo liiankin turvallista mielikuvaa viestiessään omin päin tapahtuvasta hoidosta, Ritala pohti.

Lähes kolme neljästä (73 %) suomalaisesta pitää tärkeänä, että itsehoitolääkkeistä saa halutessaan neuvontaa. Tätä mieltä ovat etenkin naiset (84 %).

Suomalaisten suhtautumista itsehoitolääkkeisiin ja itsehoitoon selvitettiin osana IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista –tutkimusta, jonka tiedonkeruu tehtiin internetissä valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa.

Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin ja läänin mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin maaliskuussa yhteensä tuhat. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on enintään 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Takaisin