Tuore väitös: Koulujen lääkekasvatus on vielä vähäistä
24.11.2016 10:15
Proviisori Piia Siitosen mukana kouluille tarvitaan yhtenäisiä toimintatapoja lääkkeisiin liittyvissä asioissa.
Lääkekasvatus eli lääkkeiden oikean käytön opettaminen peruskouluissa on vielä vähäistä, osoittaa proviisori Piia Siitosen väitöstutkimus.
Lääkkeiden oikean käytön sijaan opetuksessa painottuvat sairaudet ja lääkkeiden väärinkäytöstä valistaminen.
Alakoulun opettajista vain joka kymmenes ja yläkoulun opettajista joka kolmas on opettanut lääkkeiden oikean käytön perusteita.
Lääkekasvatus kuuluu opetussuunnitelmaan
Lääkekasvatus on kuulunut peruskoulujen opetussuunnitelmaan jo yli kymmenen vuotta. Sen toteutumiseen etenkin alakouluissa vaikuttavat Siitosen väitöstutkimuksen mukaan opettajien omat kokemukset ja näkemykset.
Tutkimuksen mukaan lääkkeisiin liittyviä aiheita opettivatkin yleisimmin ne opettajat, joilla oli kokemusta lapsen pitkäaikaissairauden lääkitsemisestä ja joiden mielestä lääkkeet ovat haitallisia.
Yläkoulun opettajista terveystiedon opettajan pätevyyden suorittaneet opettivat lääkkeistä todennäköisemmin kuin muut.
Miten lääkitä lasta koulussa?
Suomessa yli 20 prosentilla lapsista on ainakin yksi pitkäaikaissairaus ja kouluikäisistä lapsista 13 prosentilla on säännöllinen lääkitys, joten moni lapsi tarvitsee lääkitystä koulupäivän aikana.
Opettajille tehdyn kyselyn mukaan koulujen ohjeistukset ja toimintatavat oppilaiden lääkitysten toteuttamiseen ovat vaihtelevia. Suurin osa opettajista ilmoitti kuitenkin kouluillaan olevan ohjeet lääkkeiden antamisesta oppilaille koulupäivän aikana.
THL:n Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaan kouluilla tulisi olla koulukohtaiset ja pitkäaikaissairailla oppilailla henkilökohtaiset lääkehoitosuunnitelmat, joiden mukaan lääkitykset toteutetaan.
Opettajat tarvitsevat tukea lääkekasvatukseen
Opettajat ovat maallikoita lääkkeisiin liittyvissä asioissa. Lääkkeet ovat opettajille vieras aihe, koska niitä ei vielä käsitellä opettajankoulutuksessa eikä kattavasti oppikirjoissakaan, ja täydennyskoulutuksessakin vaihtelevasti.
– Tällä hetkellä etenkin alakoulun opettajat joutuvat luottamaan lääkekasvatuksessa omiin henkilökohtaisiin kokemuksiinsa ja näkemyksiinsä. Tutkimus osoittaa, että kouluille tarvitaan lääkkeisiin liittyvissä asioissa selkeitä ja yhtenäisiä toimintaohjeita, koulutusta ja moniammatillista yhteistyötä, Siitonen sanoo.
Proviisori Piia Siitosen väitöskirja Medicines in Schools: An Ecological Approach to Teachers' Perceptions tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa 2.12. Vastaväittäjänä toimii professori Lasse Kannas Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena dosentti Katri Hämeen-Anttila Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.